Suvun nimen painolasti sai Atte von Wrightin hylkäämään haaveen taiteilijan urasta – Taistelevien metsojen maine oli liikaa

Atte von Wright koki tulevansa aina arvioiduksi taitelijasuvun jatkeena. Sen takia haave taiteilusta jäi ja suvun nykyisestä päämiehestä tuli mikrobiologi, professori ja luonnonsuojelija.

taide
Atte von Wright
Atte von Wright on tunnetun aatelissuvun nykyinen päämies. Sukuun ovat kuuluneet Suomen tunnetuimmat taitelijaveljekset, 1800-luvulla vaikuttaneet Magnus, Wilhelm ja Ferdinand von Wright.Sakari Partanen / Yle

KuopioAtte von Wright astelee päättäväisesti Haminalahden kulttuuripolkua Kuopiossa. Juurakot, kivet ja muut luonnon muovaamat esteet eivät hidasta miestä, vaan 65-vuotiaan miehen askel on joutuisa.

Viime vuonna eläkkeelle Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksen professorin virasta jääneelle miehelle kulttuuripolun mutkat ovat tuttuja. Polkua kulkiessaan hän katselee samoja maisemia kuin aatelissukunsa kuuluisat taiteilijaveljekset 1800-luvulla marjastaessa tai herrasväen eväsretkillä. Nyt Atte von Wright on itse suvun päämies.

Onhan se tietysti harmittanut jälkeenpäin.

Atte von Wright

Veljekset Magnus, Wilhelm ja Ferdinand von Wright olivat Aten isoisän setiä. Atte von Wright olisi halunnut seurata veljesten jalanjälkiä myös taiteellisilla poluilla, mutta siinä muiden sanat muodostivat ylitsepääsemättömän esteen.

– Voisi sanoa, että nuori ihminen on välillä niin hölmö ja herkkä. Suuntauduin sitten muualle, Atte von Wright kertoo.

– Onhan se tietysti harmittanut jälkeenpäin, mies paljastaa Suopeltovuorella Haminalahden kulttuuripolulla.

Atte von Wright
Haminalahden kulttuuripolulta löytyvä Suopeltovuori on paikka, jossa ihmisiä ikuistettiin ihastelemassa vuorelta aukeavaa maisemaa. Sakari Partanen / Yle

Hän seisoo samalla paikalla, jolla Magnus von Wright aikoinaan ikuisti ihmisiä ihailemassa vuorelta aukeavaa maisevaa.

Haminalahden kulttuuripolku on avannut 11 vuoden ajan von Wrightin veljesten maalausten maailman kuopiolaisille. Kulttuuri- ja luontopolku esittelee maalauksista tuttuja maisemia ja Haminalahden historiaa.

Metsikkö on hieman karua kuusikkoa, mutta järvi avaa kauniit näkymät. Vastarannalla näkyy aikoinaan von Wrightin suvun asuttama kartano.

Yksi Atte von Wrightin suvun miesten tekemistä lempitauluista onkin vanhaa Haminalahden kartanoa kuvaava maalaus.

– Ne ovat erityisen herkkiä, Atte kiittelee Ferdinandin tyyliä.

Taiteellisuus ja kiinnostus luonnontieteisiin ovat kulkeneet von Wrightin suvussa, aivan kuten herkkyys.

Haave taiteilijaurasta kariutui vähättelyyn

Atte on pieni lapsi, sen ikäinen, että kynä pysyy kädessä ja muistot alkavat jäädä mieleen. Atte on vailla kynää ja paperia. 1950-luvulla kodin kirjahyllystä löytyy muutamia kuvitettuja taide- ja runoteoksia. Pojan lempipuuhaa on jäljentää noita kuvituksia. Piirtämisharrastus jatkuu läpi lapsuuden. Käsi hahmottelee paperille maisemia ja toisinaan myös ihmisiä, mutta ei lintuja suvun perinteen mukaan.

Linnut olivat von Wrightin veljesten erikoisalaa. Usein lintu ammuttiin ja maalattiin sitten pikkutarkasti. Veljesten anti suomalaiselle taiteelle on suuri, mutta suuri on myös heidän jättämänsä jälki lintutieteen historiaan.

– Ehkä jossain vaiheessa leikittelin ajatuksella, että taiteilusta olisi voinut tulla ura, Atte von Wright myöntää.

Atte von Wright.
Atte von Wright haaveili taiteilijan urasta abiturienttivuoteen saakka. Haaveet murskasi se, että hän koki toistuvasti tulevansa arvioiduksi vain taitelijasuvun jatkeena. Sakari Partanen / Yle

Harrastus kuitenkin jäi abiturienttivuonna. Atte kyllästyi suvun nimen painolastiin.

– Kun joskus näytti ulkopuoliselle töitä odottaen kommentteja ja tietysti kehujakin, tuntui itsestä, että kiitoskin liuennettiin: ”Ai niin, kun sinä olet siitä von Wrightin perheestä.” Jotenkin tuli ajatus, että olisi halunnut tulla arvioiduksi omana itsenään, anonyyminä, eikä taitelijasuvun jatkeena.

Myöhemmin Atte von Wright kertoo kuulleensa, että opettajat olivat olleet varmoja, että hänestä tulee taiteilija.

– En ole sitä enää suuresti katunut, että taiteiluista ei tullut varsinaista ammattia. Kun ottaa kovan kriittisyyden, ehkä siinä olisi ollut jatkuvasti lahjakkaan harrastelijan tasolla, mies pohtii.

Pelkkä Rihti vaan

Von Wrightin aatelissuku on asuttanut Kuopiota 300 vuoden verran. Nyt Atte von Wright on suvun vanhin. Alkujaan suku on lähtöjään Skotlannista.

Suvun nimi on ollut Atte von Wrightille eri tavoin painolastina. Vielä lapsuudessa se rajoittui hankalaan lausumiseen.

– Olin muille Rihti vaan, mies muistelee.

Kotona nimeä ja sen taustaa ei tuotu aktiivisesti esiin. Oikeastaan Atte otti asian itse esiin, kun löysi tutun nimen luonto- ja taidekirjoista.

Atte von Wright
Sukunimi leimasi Atte von Wrightin elämää monella tavalla. Ihmisillä oli hänestä ennakkokäsityksiä pelkän nimen perusteella. Tämä kaikki sai aikaan sen, että yhdessä vaiheessa mies jätti von-liitteen nimestään pois. Sakari Partanen / Yle

Herkimmässä murrosiässä hän ujosteli nimeä.

– Ihmisille tuli yllättävän paljon ennakkokäsityksiä minusta ja karikatyyristäni pelkästään nimen perusteella.

Tämä takia Atte von Wright esimerkiksi pudotti von-liitteen hetkeksi nimestään pois.

– Minulla on paljonkin sellaisia vanhoja virallisiakin asiakirjoja, jotka olen allekirjoittanut ilman von-liitettä.

Vaihe meni ohi.

Kun ottaa kovan kriittisyyden, ehkä siinä olisi ollut jatkuvasti lahjakkaan harrastelijan tasolla.

Atte von Wright

– Olen ottanut runoilijan ohjeen, että kanna nimesi kunnialla kuten se kannettu on!

Mutta onko nimestä ollut mitään hyötyä koskaan?

– Ei siitä ole hyötyä ollut, mies aloittaa ja sulkee silmänsä. Hän kuuntelee kesän ensimmäisten ahnaiden hyttysten ininää Suopeltovuorella ja muistaa.

– Ei kun hetkinen, kerran sain pöydän ravintolassa, kun kerroin isoon ääneen olevani professori Atte von Wright, hän kertoo nauraen.

Nykyään nimen kirjoittaminen tai lausuminen ei tuota ongelmia. Se ei ole painolasti ja Atte von Wright on itse asiassa selvittänytkin taiteilijaveljesten elämänpolkuja jonkin verran. Osa tiedoista on kulkenut suusta suuhun, osa kirjeitse, muistiinpanoissa tai vanhoissa päiväkirjoissa.

Atte von Wright.
Nykyään Atte von Wright on sinut nimensä kanssa kantaen sitä ylpeydellä. Myös haaveet taiteilijan urasta jäivät kauan sitten taakse. Sakari Partanen / Yle

Päiväkirjoista löytyy merkintöjä myös riemukkaasta elämästä.

– Magnus von Wrightin päiväkirjasta käy ilmi, että hän oli myös käsittämättömän ahkera taiteellisessa työssä. Riippumatta siitä mitä tapahtui, hän oli koko ajan piirtämässä ja luonnostelemassa paitsi sinä päivänä, jonka hän kuittasi joskus 1830-luvun alkupuolella seuraavasti: ”Var kohmelossa hela dagen”.

Atte von Wright kutsuu tätä savolassvenskaksi. Von Wrightin suvussa ruotsi oli kotikielenä siihen saakka, kun Atte von Wrightin isoisä meni naimisiin torpparin tyttären kanssa.

Haminalahti herätti luonnonsuojelijan

Pieni Atte on isänsä kanssa soutelemassa Haminalahden järvissä. Isä on kova kalamies. Aurinko paistaa, kuten aina lapsuuden kesinä. Järvet ovat kauniita ja tyyniä. Pojan sydän meinaa pakahtua hetkessä.

– Oli jotain sellaista, jolle ei löytänyt sanoja. Tuntui, että tämä on sellaista, että jos tätä tulee vielä vähän lisää, tähän pakahtuu.

Tunne on aina läsnä ja myöhemmin se herättää miehessä luonnonsuojelijan. Aktiivinen luontoharrastus alkaa kouluiässä.

Atte von Wright.
Haminalahden kauniit maisemat tekivät Atte von Wrightistä luonnonsuojelijan. Sakari Partanen / Yle

– Surukseni minulta puuttuu sävelkorva. Minä olisin ollut kiinnostunut linnuista, mutta minun oli hirveän vaikea oppia muistamaan lintujen ääniä. Totesinkin, että siirryn äänettömiin kohteisiin ja olin aika aktiivinen hyönteisharrastaja, Atte von Wright muistelee.

Aina Kuopiossa asuessaan hän on ollut aktiivisesti mukana Kuopion Luonnon Ystäväin yhdistyksessä, tällä hetkellä kunniapuheenjohtajana.

Käsi löytää yhä pehmeän kynän

Kesän ensimmäiset hyttyset ovat tulleet Haminalahden metsiin. Metsä on yhtä aikaa karu ja kaunis. Ympäristössä on läsnä sekä kokemus että tuoreus. Vanha metsä huokuu historiaa ja uusi, juuri puhjennut värimaailma lupaa, että edessä on jotain uutta.

Se antaa uuden lupauksen sydämen pakahtumisesta.

Atte von Wright.
- Tuntui, että tämä on sellaista, että jos tätä tulee vielä vähän lisää, tähän pakahtuu, Atte von Wright kuvailee tunteita, joita Haminalahden maisema sai hänessä aikaan lapsena.Sakari Partanen / Yle

Atte von Wright jäi viime vuonna eläkkeelle yliopiston professorin virasta. Hän toivoo, että satunnaisesti vuosien varrella mukana kulkenut piirtämisharrastus saa nyt suuremman tilan elämästä.

– Silloin tällöin käsi löytää sen pehmeän piirustuskynän ja alan taas vähän kuin selkäytimestä jäljennellä työpöydän tavaroita.

Nuoruudessa Atte von Wrightin taiteiluharrastusta väritti myös itsekriittisyys.

– Ehkä kun ikää on tullut lisää, oppii olemaan pehmeämpi myös itseään kohtaan.

Elämä on tasapainossa. Metsä on vihreää. Kaikki on sopusoinnussa.