1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. linnut

Lapin lintujen pesintä viikkoja jäljessä – Lintuhavainnoista arvokasta tietoa myös ilmastotutkimukseen

Vuosia jatkunut pesinnän aikaistuminen tänä keväänä tyssäsi, lajit saapuivat Lappiin omituisessa järjestyksessä jopa kolme viikkoa myöhässä.

Leppälinnun pesässä oli torstaina 8.6.2017 viisi munaa. Laji munii yleensä yhteensä seitsemän munaa. Kuva: Johanna Sarjas / Yle

– Ilmastonmuutosskeptikot ovat tietysti iloisia kun tulikin kylmä ja pitkä kevät, sanoo Arktisen keskuksen yliopistotutkija Jukka Jokimäki.

Lapin lintujen pesintä on ainakin kaksi viikkoa myöhässä. Pitkäaikaisseurannassa muuttolinnut ovat palanneet Lappiin ja pesineet joka vuosi aikaisemmin. Eteläisemmät lajit ovat myös alkaneet pesiä Lapissa. Tänä keväänä tämä kehityskulku teki täyskäännöksen.

Jokimäen mukaan normaalisti tähän aikaan lintututkijat ja -harrastajat ovat jo rengastamassa poikasia, nyt pesässä on vasta munia. Ounasvaaran laella torstaina tarkastetussa leppälinnun pesässä oli viisi sinivihreää munaa.

– Leppälintu munii seitsemän munaa, pesintä on siis hyvässä vauhdissa. Naaras muni ehkä munan päivässä nyt kun on lämmintä, sanoo lajia pitkään tutkinut Jokimäki.

Pakka sekaisin

Lintuharrastaja Anssi Mäkinen kertoo kevään olevan lintuharrastajalle hyvin kiinnostava. Lajit saapuvat epätavallisessa järjestyksessä.

– Lehtokerttu havaittiin Lapissa vasta tällä viikolla, normaalisti toukokuussa. Ruokokerttusesta ei havaintoa, eikä sirittäjästäkään, se tulee normaalisti toukokuun puolivälissä, siitä pitäisi olla havaintoja, vaikka onkin vähän harvinaisempi Lapissa.

Lintuharrastaja Anssi Mäkinen. Kuva: Johanna Sarjas / Yle

Uuttukyyhky tulee tavallisesti jo huhtikuun jopa alkupuolella, sitäkään ei ole Mäkisen mukaan nähty.

– Omituisin järjestys mitä minä havaitsin oli, että törmäpääsky tuli ennen jouhisorsaa, kertoo Lapin lintutieteellisen yhdistyksen (siirryt toiseen palveluun) aktiivi.

Lintuhavainnot ilmastonmuutostutkimuksessa

Viime vuosina on havaittu, että alkukeväät ovat lämpimämpiä ja sitten loppukevät normaalia kylmempi. Tätä pidetään ilmastonmuutoksen oireena, joka voi johtaa paikallisesti myös hyvinkin vaihteleviin sääolosuhteisiin.

Jukka Jokimäen mukaan muun muassa leppälintukanta romahti 60-luvulla koska talvehtimisseudulla Afrikassa olosuhteet heikkenivät. Syitä tähän on esimerkiksi metsien raivaaminen maanviljelyksen käyttöön. Se miten laji voi talvehtiessa vaikuttaa miten se voi tääällä.

– Nyt on kiinnostavaa kysyä lähtivätkö leppälinnut tänä vuonna Afrikasta myöhässä ja jos näin on niin miksi. Puolaan ja Ranskaan ne kollegoiden mukaan saapuivat pari viikkoa myöhässä, sanoo yliopistotutkija Jukka Jokimäki.

Itä-Eurooppa kuului loppukevään samaan laajaan kylmän ilman alueeseen kuin Suomikin.

– Jotta saamme ilmastostotutkimuksenkin tarpeisiin validia dataa toivottavaa olisi, että valtio edelleenkin rahoittaa seurantoja. Meneillään olevia seurantoja on Pallaksella, Värriöllä ja Kilpisjärvellä.

Leppälintu on käen pääisäntälaji

Ounasvaaran pönttöjen tavallista suurempi lentoaukko palvelee Lapin ja Oulun yliopistojen yhteistä tutkimusta.

– Aukko on suurempi, jotta sisään mahtuisi myös käki, jota tutkimme. Leppälintu on käen pääisäntälaji, mutta täällä pohjoisemmassa saattaakin olla esimerksi järripeippo, joka hautoo käen munat, kertoo Jokimäki.

Käkihavaintoja on tehty Lapissa 1800-luvun lopulta saakka.

– Käet saapuvat yleensä 22.5., niin kyllä nytkin.

Leppälintu on alkanut pesiä lähempänä asutusta pönttöjen ansiosta. Luonnossa laji suosii vanhojen metsien puunkoloja. Pesämateriaalina on naava, heinää ja pari pientä oksaa.

Harvinainen arokotka kaatopaikalla

Arokotka. Kuva: Ismo Kreivi

Rovaniemen Kuusiselän kaatopaikalla on tällä viikolla havaittu päivittäin Suomessa hyvin harvinainen arokotka (Aquila nipalensis).KuusiselänLajihavainto on maassamme 68.

Petolinnnut saavat kaatopaikoilta helposti ruokaa, ne syövät biojätteitä syöviä lokkeja. Anssi Mäkinen havaitsi arokotkan maanantaina, päivä ensihavainnon jälkeen.

– Näimme kun kotka nousi kelon oksalle. Se istui siinä jonkin aikaa.

Perjantaina Lapin lintutieteellisen yhdistyksen jäsenet näkivät kaatopaikaolla keltahempon. Kyseessä on kolmas havainto Lapissa ikinä.

Keltahemppo. Kuva: Mikko Lantto

Myöhäisyys ei haittaa

Linnut eivät kärsi myöhäisemmästä pesinnästä.

– Eihän täällä ole poikasille edes kunnolla vielä ruokaakaan. Leppälinnun munat kuoriutuvat aina samaan aikaan kun sääsketkin ilmaantuvat. Sääsket saamme noin kahden viikon kuluttua mikäli leppälintua on uskominen, sanoo Jokimäki.

Pitkään jatkunut kylmyys viivästytti muutto aja pesintää koko Suomessa. Nyt tilanne on ainakin Etelä-Suomessa normalisoitumassa, kertoo Helsingin yliopiston tutkija Juha Honkala.

– Täällä Etelä-Suomessa munat juuri kuoriutuvat ja pöntöissä ja pesissä on jo runsaasti pieniä poikasia. Syötävääkin on, hyönteisiä on alkanut lennellä.

Sieppoihin kuuluvan leppälinnun (Phoenicurus phoenicurus) pituus 14 senttiä, paino 16 grammaa, siipien kärkiväli noin 22 senttiä. Koiraan rinta ja pyrstö ovat oranssinpunaiset ja pää harmaa. Otsa on vaalea ja kurkku musta. Naaras ja nuori lintu ovat ruskeita ja niiden pyrstö on oranssinpunainen. Nimi leppä tulee vanhasta verta tarkoittavasta sanasta ja viittaa linnun punaiseen väritykseen.

Kaatopaikat vetävät lintuja puoleensa. Tässä Ylen kuvaaja Antti Mikkola ja lintuharrastaja Anssi Mäkinen Kuusiselän kaatopaikalla, Rovaniemellä. Kuva: Johanna Sarjas / Yle