"Äiti tapa minut, niin tämä kipu loppuu" – Lasten migreeni yleistyy, raju kohtaus iskee yllättäen

Lasten migreenit ovat kaksinkertaistuneet viimeisen 20 vuoden aikana. Tarkkaa syytä tähän ei tiedetä.

terveys
Lapsi pitelee päätään.
Migreenistä voi kärsiä jopa parivuotias. Kuvituskuva.Ville Muikkula / Yle

– Äiti tapa minut, niin tämä kipu loppuu.

Näin sanoi voimakkaasta migreenikohtauksesta kärsivä Petrus Pussinen äidilleen neljä vuotta sitten. Poika oli oksentanut useita tunteja ja makasi voipuneena sängyn pohjalla.

Joensuulainen Petrus kärsi ensimmäistä kertaa migreenin oireista ollessaan 6-vuotias. Vasta kahden vuoden kuluttua hän sai diagnoosin migreenistä. Petruksen äiti, Marina Pussinen yritti ensin löytää apua poikansa ahdinkoon julkisen terveydenhuollon parista.

Petrus Pussinen.
Petrus Pussinen on kärsinyt migreenistä useita vuosia. Marina Pussinen

– Oli sinänsä hauskaa kun he pyysivät tuomaan pojan silloin, kun kohtaus on päällä. Miten sinä lähdet oksentavaa lasta viemään mihinkään? Muutaman kerran yritimme, mutta kohtaus ehti mennä ohi siinä odotellessa, Pussinen kertoo.

Äiti otti yhteyttä yksityiseen lääkäriin ja viimein poika sai diagnoosin päässä jyskyttävälle kivulle.

Migreeni (siirryt toiseen palveluun)on kohtauksellinen sairaus, joka aiheuttaa aivojen hermosoluissa ja verisuonissa ohimeneviä muutoksia, joista seuraa voimakasta kipua. Kohtaus voi kuitenkin olla myös kivuton (Suomen Migreeniyhdistys).

Määrä kaksinkertaistunut

Lasten migreenit ovat kaksinkertaistuneet 20 vuoden aikana. Tarkkaa syytä lisääntymiseen ei tiedetä. Suomen Migreeniyhdistyksen varapuheenjohtaja ja psykologi Sirpa Tahko arvioi lasten migreenin lisääntyneen kolmesta eri syystä.

– Ärsykkeiden määrän voimakas lisääntyminen lasten ja nuorten toimintaympäristössä on varmasti yksi osasyy asiaan, Tahko pohtii.

Nykytietämyksen mukaan lapsena koetut kivut jättävät jälkensä kipujärjestelmään.

Sirpa Tahko

Toisena syynä Tahko uskoo jatkuvan kilpailun ja suoriutumispakon aiheuttaman paineen lisäävän lasten migreeniä. Kolmantena syynä psykologi nostaa esille jatkuvan kiireen ja aikataulutuksien tiukkuuden. Lasten kokema stressi on lisääntynyt voimakkaasti.

Myös Kajaanin Lyseon terveydenhoitaja Mirka Kovalainen on huomannut migreenin lisääntymisen työskennellessään lasten ja nuorten kanssa.

– Migreeni on lisääntynyt yllättävän paljon. On todella yleistä, että nuoret tulevat sen vuoksi vastaanotolle.

Kovalainen käy oppilaiden kanssa läpi muun muassa syömisen, juomisen ja nukkumisen.

– Ylä-aste ikäiset eivät aina juo riittävästi nestettä.

Nuori poika.
Lasten kokema stressi on lisääntynyt. AOP

Nyt 13-vuotias Petrus saattoi saada migreenikohtauksen, jos hän oli stressaantunut tai ympärillä oli paljon hälinää.

– Yleensä kohtaukset tulivat koulupäivän aikana tai koulun jälkeen, kertoo Marina Pussinen.

Petrus altistui kohtauksille myös voimakkaista hajuista sekä kimeistä äänistä. Lisäksi poika oli nuorempana huono syömään, jolloin syömättömyys saattoi aiheuttaa kohtauksen.

Sirpa Tahkon mukaan migreenikohtauksen voivat laukaista juurikin erilaiset äänet ja hajut. Sen lisäksi laukaisevia tekijöitä ovat vilkkuva tai kirkas valo, esimerkiksi auringon häikäisy, tietokoneen tai television katselu, melu, valvominen, verensokerin vaihtelut sekä jännittäminen ja jännityksen laukeaminen.

– Kaikilta lapsilta ei pystytä löytämään kohtauksia aiheuttavia asioita, jolloin kohtaukset tulevat täysin ennakoimatta, Tahko kertoo.

Kivun kokeminen yksilöllistä

Petruksen mielestä migreenikohtauksessa pahinta on kipu.

– Joskus se on melkein sietämätöntä, poika kertoo.

Pahimpina aikoina kipu eristi Petruksen tavallisesta elämästä. Poika ei halunnut mennä kavereille yökylään, sillä hän pelkäsi kohtauksia. Myös reissuja ja sählytreenejä jäi väliin kohtauksien vuoksi.

– Äitinä sydäntä särki kun 9-vuotias mietti, voiko saada aikuisena tyttöystävää ja voiko mennä armeijaan, kertoo Marina Pussinen.

Pääkivusta kärsivä lapsi.
Lasta voi pelottaa migreenikohtauksesta johtuvat näköpuutokset ja puutumisen tunne. Kuvituskuva.Ville Muikkula / Yle

Sirpa Tahko muistuttaa, että aikuisilla sekä lapsilla kivun kokeminen on yksilöllistä. Lapsi voi kokea yhtä kovaa tai kovempaa kipua kuin aikuinen. Lasten kivussa tulee kuitenkin muistaa, että lapsilla ei ole samanlaista kykyä käsitellä kipua kuin aikuisilla, ja siksi kipu voi olla erittäin pelottavaa.

– Nykytietämyksen mukaan lapsena koetut kivut jättävät jälkensä kipujärjestelmään. Kun koemme kipua, kipukeskuksen lisäksi aivoissa aktivoituu limbinen järjestelmä, joka yhdistää muun muassa tunnetiloja fyysisiin tuntemuksiin, selventää Tahko.

Migreenissä lasta voivat pelottaa myös auraoireet, kuten näköpuutokset tai näkökentässä vilisevät kuviot tai puutumisen tunne kasvoilla ja raajoissa.

– Lisäksi lapsi saattaa voida pahoin ja hänellä voi olla puheen ymmärtämisen tai tuottamisen vaikeuksia. Tästä syystä lasta ei pidä jättää yksin pimeään vaan hänen kanssaan tulee olla migreenikohtauksen aikana, Sirpa Tahko kertoo.

Alidiagnosoitu sairaus

Suomen Migreeniyhdistyksen varapuheenjohtaja ja psykologi Sirpa Tahkon mukaan migreeni on Suomessa ja muualla Euroopassa alidiagnosoitu ja alihoidettu sekä usein täysin väärin ymmärretty sairaus.

– On taatusti paljon niin lapsia kuin aikuisiakin, jotka kärsivät kovista migreenikivuista. Tutkimusten mukaan migreenidiagnoosin saa vasta noin kuudennella lääkärikäynnillä.

Lasten migreeni diagnosoidaan lähes samoin kriteerein kuin aikuisillakin. Lasten migreeni tulee hoitaa tehokkaasti, ettei se kroonistu. Hoitoon kuuluu lepo hämärässä ja hiljaisessa paikassa sekä lääkehoito.

– Lääkettä tulee antaa heti oireiden alussa riittävän suuri annos. Tärkeää on noudattaa täysin säännöllistä elämäntapaa, johon kuuluu riittävä lepo, säännöllinen ruokailu, vesi janojuomana, liikunta ja hyvä fyysinen kunto sekä kohtauksien aiheuttavien asioiden välttäminen mahdollisuuksien mukaan, muistuttaa Tahko.

Lääkepillereitä.
Lapsen migreeni tulee hoitaa tehokkaasti, ettei se kroonistu. Migreenikohtauksen oireiden alkaessa lääkettä täytyy antaa riittävän suuri annos.Yle

Tahkon mukaan migreeniä todetessa on tärkeää käydä läpi myös lapsen silmät ja mahdollinen tarve silmälaseille. Lisäksi lapsen purenta on hyvä kiinnittää huomiota ja tarkistaa oikomishoidon tarve.

– On otettavan huomioon myös mahdolliset psyykkiset painetekijät kuten esimerkiksi vanhempien avioero, muutto, päiväkodin aloittaminen, ryhmien vaihdot, koulun aloitus ja koulukiusaamisen mahdollisuus.

Tahko muistuttaa myös käymään läpi nuorten kohdalla kofeiinipitoisten juomien määrä sekä mahdolliset päihteet. Päänsäryt kannattaa ehdottomasti kirjata ylös.

Jopa parivuotiaat kärsivät

Päänsäryt ovat lapsilla yleisiä, mutta on tärkeää erottaa migreeni muusta päänsärystä.

HUS:n lastenneurologian erikoislääkäri Mirja Hämäläisen mukaan migreenistä voi kärsiä jopa parivuotias. Myös vauvoilla on todettu migreeniä.

– Esikielellisessä vaiheessa lapsi ei osaa sanallisesti ilmaista kipua, joten diagnoosia ei voi varmuudella tehdä. Mutta kannattaa sulkea muut syyt pois, koska ne voivat olla vakavia.

Hämäläisen mukaan lapsilla migreeni puhkeaa yleensä kouluiän kynnyksellä.

Toistuvia päänsärkyjä (siirryt toiseen palveluun) on koulunsa aloittavista suomalaislapsista noin 10 ja migreeniä noin 5 prosentilla. Yli 10-vuotiailla toistuvan päänsäryn esiintyvyys on pojilla noin 25 ja tytöillä 35 prosenttia. Migreeniä esiintyy pojilla 8–15 ja tytöillä 10–25 prosentilla (Käypä hoito).

Silmänsä peittävä lapsi.
Asiantuntijan mukaan lapsilla migreeni puhkeaa usein kouluiän kynyksellä. Kuvituskuva.Ville Muikkula / Yle

Sekä Tahkon että Hämäläisen mukaan migreeni on voimakkaasti periytyvä sairaus.

– Lapsuusiässä alkanut päänsärkytaipumus jatkuu yli puolella aikuisuuteen. Noin 60 prosenttia henkilöistä, jotka ovat sairastaneet migreeniä lapsuusiässä, sairastavat sitä myös aikuisena, Tahko sanoo.

Migreeni on muuntuva sairaus, joka voi toisaalta muuttaa muotoaan tai hävitä kokonaan. Syytä migreenin katoamiseen aikuisiällä ei tiedetä.

8-vuotiaana poika sai kohtauksia viikoittain.

Marina Pussinen

Myös Pussisen perheen kohdalla migreeni on ollut periytyvää. Sekä Marina Pussinen että hänen äitinsä eli Petruksen isoäiti, kärsivät migreenistä.

– Minulla migreeni paheni vasta kun synnytin Petruksen. En muista, että oireita olisi ollut lapsena, Marina kertoo.

Marinalla itsellä oireet ovat melko mietoja verrattuna pojan kohtauksiin.

– Kun itsellä kivut eivät ole älyttömiä, niin ei osaa edes kuvitella, miltä se tuntuu lapsesta.

"Helpottunut iän myötä"

Petrus kärsii migreenikohtauksista edelleen, mutta huomattavasti harvemmin. Kohtauksen voivat laukaista edelleen samat syyt kuin ennen: stressi, hälinä, hajut ja syömättömyys.

– 8-vuotiaana poika sai kohtauksia viikoittain. Ne saattoivat kestää koko päivän ja jatkua vähän seuraavallekin. Nyt kohtaus menee ohi muutamassa tunnissa, lähinnä tarvitsee ottaa särkylääke ja nukkua, kertoo Marina.

Lapsuusiässä alkanut päänsärkytaipumus jatkuu yli puolella aikuisuuteen.

Sekä Tahko

Diagnoosin myötä migreeni lähti pikkuhiljaa helpottamaan. Ensimmäinen eikä vielä toinenkaan lääke tosin tepsinyt.

– Toinen lääke oli sellainen, jota käytetään aikuisten psykoosihoidossa. Lääke oli väsyttävä ja sitä emme huolineet pidemmän päälle, sanoo Marina.

Usean lääkekokeilun jälkeen Petrukselle löytyi sopiva beetasalpaaja. Nyt kohtauksia tulee todella harvoin ja ne ovat huomattavasti lievempiä kuin ennen.

– Migreeni on helpottunut iän myötä, kiteyttää Petrus.

Lue lisää:

Lävistyksestä apua migreeniin? Voi antaa hetken avun, mutta ei tieteellistä näyttöä

Akuutti: Migreeni lapsella: "Äiti, päätä särkee!"