Jousimetsästäjälle jännitys on saalista tärkeämpää – Osoittaako nuoli syksyllä valkohäntäpeuraan?

Jousimetsästäjät odottavat innolla metsästyslain muutosta, joka mahdollistaisi entistä suuremman riistan kaatamisen jousella.

jousimetsästys
Jonatan Kokkonen tähtää jousella juuttisäkkiä.
Julia Sieppi / Yle

Sotkamo– Moni ajattelee, että jousimetsästäjä on hirveän vahva ihminen, toteaa sotkamolainen Jonatan Kokkonen.

Jousiammunnan konkari ja Suomen jousimetsästäjien liiton taljajousituutori haluaa tyrmätä monen aloittelijan harhaluulon heti alkuunsa. Brutaalia voimaa ei lajissa tarvitse, vaan tekniikka ratkaisee.

Jousiase on hyvin henkilökohtainen väline, eivätkä kaikki jouset sovi kaikille. Kokkosen mukaan aloittelevilla harrastajilla on usein näpeissään vääränlainen jousi.

– Ihan liian usein näkee, että on ostettu suoraan 70-paunainen jousi ja sitä ei jakseta virittää, tai viritetään aivan väärällä tekniikalla. Silloin olkapäät ovat vaarassa vammautua.

Yksi pitkä selkälihas tekee työn, ja tekniikka pitää opetella alusta lähtien oikein, Kokkonen toteaa.

Lihaksia enemmän laji vaatiikin kärsivällisyyttä ja keskittymistä. Kun nuolen nokittaa eli virittää jouselle, on ampujan oltava täydellisesti läsnä.

– Pitää osata rauhoittaa ja tyhjentää mieli arjen murheista. Se onkin erittäin hyvä tapa harjoitella jousella – juuri sellaisella, joka on jäykkyydeltään sopiva, Kokkonen sanoo.

– Harjoitellessa kaikki arjen murheet nollaantuvat mielestä.

Jonatan Kokkonen tähtää taljajousella.
Jonatan Kokkonen toivoo, että jousella saisi metsästää myös karhua ja hirveä. Julia Sieppi / Yle

Kun jousen kanssa pääsee metsälle, on Kokkosen mielestä jännitys sanoinkuvaamaton. Jos aikoo saada saalista, on päästävä hiljaa tarpeeksi lähelle ja arvioitava jousen kaari täsmälleen oikein.

Lajin suola onkin, ettei saalista läheskään aina tule.

– Paljon useammin on käynyt niin, kuin että olisin saanut saaliin. Ruutiaseella se olisi ollut helppo nakki, mutta tässä pelataan vähän kuin samalla tasolla eläimen kanssa. Annetaan sille mahdollisuus, Kokkonen kertoo.

Nuolen ja luodin tappamistapaa ei voi Kokkosen mielestä edes vertailla – niin eri maailmoista ne ovat.

– Jousen kanssa adrenaliinipurkaus tulee heti kun näet saaliin, yrität saada jousen huomaamatta vireeseen ja vielä osua saaliiseen. Se antaa pikkuisen erilaisen fiiliksen kuin haulikkometsästys.

Jousimetsästäjälle saalis ei saa olla liian tärkeä. Jokainen jousi-illallinen on juhlaillallinen. Kokkosen jousi-illallisilla on ollut muun muassa kauriin, teeren ja metson lihaa.

Metsäpeura ja villisika tulossa sallituiksi

Pian adrenaliini virtaa jousimetsästäjien suonissa entistä kiihkeämmin, sillä metsästyslain uudistus (siirryt toiseen palveluun) (Maa- ja metsätalousministeriö) on mahdollistamassa aiempaa suurempien lajien kaatamisen jousella.

Jatkossa jousella saisi metsästää myös valkohäntäpeuraa, villisikaa ja muflonia, mikäli hallituksen esitys uudesta metsästyslaista hyväksytään eduskunnassa syksyllä.

Kun kaveri ampuu jäniksen, ei siitä olla kateellisia.

Jonatan Kokkonen

Jousella saisi pyytää siis kaikkia hirveä pienempiä lajeja, paitsi karhua. Nykyisen lain mukaan metsäkauris on ollut suurin jousella metsästettävä eläin. Tyypillisiä saaliita ovat esimerkiksi jänis, majava tai pyy.

Kokkonen odottaa jo innolla uudistuksen tuomaa nostetta lajiin.

– Kun peura tulee lailliseksi jouselle, on odotettavissa buumi. Nyt harrastajia on arvioitu olevan 10 000–15 000. Siihen tulee iso pompsahdus lisää, arvelee Kokkonen ja lisää:

– Etelään tulee varmaan kohdistettua metsästysmatkoja valkohäntäpeuran perään.

Jonatan Kokkonen irrottaa nuolta juuttisäkistä.
Moni kainuulainen jousiampuja harjoittelee kotipihallaan. Julia Sieppi / Yle

Kokkosen mukaan villisikaa on aiemmin pidetty liian vaarallisena eläimenä jousimetsästykseen. Hän on asiasta eri mieltä.

– Se on äkäinen suuttuessaan, mutta kyllä minä villisikaakin uskaltaisin jahdata.

Hirven tai karhun ei tarvitse pelätä huipputeräviä nuolia jatkossakaan. Kokkonen kuitenkin toivoo, että tulevaisuudessa jousimetsästyksen sääntely vapautuisi entisestään. Hänen mielestään jousiaseen teho riittää suurriistaan.

– Sitä toivon, että oman elinaikani aikana näkisin sen päivän, että jousimetsästäjä saa metsästää myös hirveä ja karhua Suomessa.

Robin Hood ampuu pitkäjousella

Monista tarinoista tutun seikkailijan, Robin Hoodin, käyttämä ase on jousista perinteisin, pitkäjousi. Siitä käytetään myös nimeä vaistojousi, koska nuoli laukaistaan ilman tähtäintä.

Pitkäjousen lisäksi jousimetsästyksessä käytetään myös vastakurvijousta. Se muistuttaa pitkäjousta, mutta sen lavat ovat kaarevat.

Taljajousi puolestaan on metsästyksessä käytettävistä jousista mutkikkain virittää. Usein taljajousessa käytetään muun muassa erillistä nuolihyllyä, jännetähtäintä ja laukaisulaitetta.

Varsijousi eli jalkajousi on metsästyksessä kielletty.

Jonatan Kokkonen ampuu taljajousella.
Jonatan Kokkosen ase on taljajousi. Julia Sieppi / Yle

Jousiaseiden nuolet varustetaan joko harjoitus- tai metsästyskärjellä. Jonatan Kokkonen suosittelee tarkistamaan nykyään usein käytettävät hiilikuitunuolet hyvin.

Jos nuolta kevyesti taivutellessa kuulee pientäkin ritinää, kannattaa nuoli katkaista.

– Pari vuotta sitten yhdellä kaverilla katkesi nuoli laukaistessa ja meni kädestä läpi. Nuolien kanssa kannattaa olla hirveän tarkkana.

Jousen hankitaan ei tarvita erillistä lupaa, mutta jousimetsästäjällä täytyy olla suoritettuna metsästäjäntutkinto. Metsästäjän on myös huolehdittava riistanhoitomaksusta ja luvasta metsästää alueella.

Moni harjoittelee kotipihallaan

Kokkosen mukaan Kainuussa on paljon jousimetsästäjiä, mutta lajia harrastetaan itsenäisesti. Moni harjoittelee kotipihallaan. Kajaanin Vimpelissä on rata, mutta sen taulut eivät kestä metsästysjousen nuolia.

– Yksi kävi ampumassa 61-paunaisella jousella ja nuolet upposivat sulkia myöten. Taulut ovat liian löysiä, harmittelee Kokkonen.

Nuolia uponneena säkkiin.
Aloittelijan jousi ei saa olla liian painava, jotta sen jaksaa virittää.Julia Sieppi / Yle

Kokkonen toivoo, että Kainuuseen saataisiin 3D-rata eli metsäalue, jossa ammuttaisiin kolmiulotteisia eläinfiguureja. Kilpailuissakin menestyneen Kokkosen mukaan se olisi parasta matka-arvioinnin harjoittelua.

Kainuun jousimetsästäjät ry virittelee nyt toimintaansa uudelleen käyntiin. Nyt jäseniä on parikymmentä. Yhdistyksen puheenjohtaja Jonatan Kokkosen mielestä lajista saa enemmän irti porukassa, kun kaverin puolesta iloitaan ja onnitellaan ja tehdään yhdessä.

– Kun kaveri ampuu jäniksen, ei siitä olla kateellisia.

_Korjaus 15.6.2017 klo 10:14: Korjattu "Mistä on kyse" -laatikkoon, että tällä hetkellä suurin jousella metsästettävä eläin on metsäkauris, ei metsäpeura. _