Koe uusi yle.fi

Helsingin kokoinen kaupunki Marsiin ja kultaryntäys asteroidelle − Valtiot Nigeriasta Intiaan tähtäävät kilpaa avaruuteen

Kaikenkarvaiset valtiot ja yritykset juoksevat nyt kilpaa avaruuteen. Palkintona on mainetta ja kunniaa, mutta myös huipputiedettä ja taloudellista hyötyä.

Avaruusohjelmat
Piirros Maven-luotaimesta Marsin kaasukehällä
Piirros Yhdysvaltain avaruushallinto Nasan Maven-luotaimesta, joka on tutkinut Marsin kaasukehää syksystä 2014 lähtien. Nasa

Marsin punaisella pinnalla on läpikuultavia, valtavia kupuja, jotka ovat yhteydessä toisiinsa yhdyskäytävien avulla. Kuplien suojassa kohoaa asuinrakennuksia ja palmuja, mutta futuristisissa piirroksissa ei näy vielä ihmisiä.

Jos Arabiemiraattien kunnianhimoiset suunnitelmat toteutuisivat, siirtokunnassa Marsissa asuisi ihmisiä jo sadan vuoden päästä.

Vauras öljyvaltio on ilmoittanut aikovansa rakentaa siirtokunnan Marsiin vuoteen 2117 mennessä. Se on visionut Marsiin monikansallista kaupunkia, joka olisi Helsingin kokoinen − asukkaita olisi noin 600 000.

Jotta tähän päästään, aikovat emiraatit panostaa ohjelmiin, joiden on tarkoitus kouluttaa tulevaisuuden avaruustutkimuksen ja teknologisen osaamisen huippuaivoja.

Yksin kunnianhimoinen pikkuvaltio ei kunnianhimoista kaupunkiaan toteutettaisi. Arabiemiraatit ovat todenneet, että rakentamiseen tarvitaan muiden valtioiden ja YK:n yhteistyötä.

Siirtokunta − saati sitten kaupunki − Marsissa on tuskin lähitulevaisuutta. Jotain suunnitelma kertoo silti avaruustutkimuksen tulevaisuudesta. Nimittäin sen kiihtyvästä vauhdista ja yhä ruuhkaisemmasta taivaasta.

Uutisia uusista suunnitelmista ja saavutuksista tulee jatkuvasti.

Nigeria haluaa lähettää ensi vuosikymmenellä ensimmäisen astronauttinsa avaruuteen. Yksityinen yritys Rocket Lab onnistui laukaisemaan hiljattain oman rakettinsa avaruuteen Uudesta-Seelannista. Ensimmäinen suomalaisten rakentama satelliitti Aalto-2 lähti juuri toukokuun lopussa matkalleen Maan kiertoradalle.

Jo kymmenillä valtioilla on omat avaruusohjelmansa.

Tieteellinen kunnianhimo ja taloudelliset mahdollisuudet ovat tietenkin tärkeä syy tähytä taivaalle. Mukana on myös perinteistä pullistelua. Avaruuskilpailu on kansakunnille keino näyttää osaamistaan ja suuruuttaan. Ja se kulkee usein käsikkäin sotilasteknologian kanssa.

Se on nähtävissä erityisesti Aasiassa, josta avaruuden uudet suurvallat Kiina ja Intia näyttävät nousevan.

Kiinalaiset taikonautit Jin Haipeng ja Chen Dong valmistautuivat Senzhou-11-aluksen laukaisuun lokakuussa 2016. Alus vei heidät avaruuslaboratorio Tiangong-2:een.
Kiinalaiset taikonautit Jin Haipeng ja Chen Dong valmistautuivat Senzhou-11-aluksen laukaisuun lokakuussa 2016. Alus vei heidät avaruuslaboratorio Tiangong-2:een.How Hwee Young / EPA

Intia on ehtinyt lähettää lähettää miehittämättömän kiertolaisen Marsin kiertoradalle. Kiina taas rakentaa omaa avaruusasemaa Maan kiertoradalle. Se aikoo myös lähettää taikonauttinsa Kuuhun 2030-luvulla sekä mönkijän Marsiin.

– Kiina haluaa näyttää, että se on teknologinen suurvalta, sanoo fysiikan laitoksen johtaja Hannu Koskinen Helsingin yliopistosta.

Alan huippukärkeä edustaa vanha konkari Yhdysvallat, joka käyttää yhä moninkertaisesti enemmän rahaa avaruusohjelmiinsa (siirryt toiseen palveluun)verrattuna kakkosena tulevaan Kiinaan. Yhdysvallat hyödyntää onnistuneesti yrityksiä suunnitelmissaan.

Ehdottomasti tulemme näkemään ihmisen matkan Marsiin

Mutta palataan takaisin Punaiselle planeetalle. Se on nimittäin yksi tulevaisuuden avaruusmatkailun suurista etapeista. Luotaimia Marsin kiertoradalle ovat jo lähettäneet intialaiset, amerikkalaiset, venäläiset ja Euroopan avaruusjärjestö Esa.

Yhdysvaltojen mönkijät Opportunity ja Curiosity keräävät parhaillaankin arvokasta tietoa kaukana Marsin pinnallla. Joukko kasvanee tulevaisuudessa. Kiinan ja muiden valtioiden lisäksi Marsiin tähyävät yritykset.

Yksityinen avaruusteknologiayhtiö SpaceX suunnittelee lähettävänsä miehittämättömän laskeutujan Red Dragonin Marsiin jo vuoden 2020 paikkeilla. Se kehittelee myös planeettojen välistä kuljetusjärjestelmää, joka mahdollistaisi tulevaisuudessa siirtokuntien rakentamisen Marsille. SpaceX tekee tiivistä yhteistyötä Nasan kanssa.

Ihmisen lähettäminen Marsille on jo paljon monimutkaisempaa. Silti miehitetyn Mars-lennon toteutumista tulevaisuudessa pidetään todennäköisenä.

–Tekniikka kehittyy tietenkin koko ajan, joten riskit hieman pienenevät. Myös se, mihin pystytään järkevillä summilla kasvaa. Eli tulemme varmasti näkemään ihmisen matkan Marsiin, Aalto-yliopiston apulaisprofessori Jaan Praks sanoo.

Curiosity-mönkijä otti itsestään kuvan Marsin pinnalla
Marsin pinnalla matkaa taittanut Yhdysvaltain Curiosity-luotain otti itsestään kuvan syyskuussa 2016.Nasa

Ihmisen pitäminen hengissä vaativan Mars-lennon ajan on kallista lystiä. Niin kallista, että osa tutkijoista pitää sitä hyötyyn nähden järjettömänä.

Miehemme tai naisemme Marsissa on toki kutkuttava ajatus. Valtiolle tai yritykselle on iso juttu päästä näyttämään, että ne ehtivät ensimmäisinä uuteen paikkaan.

– Jos sinne oikeasti mennään, kannattaisi mennä yhdessä. On aikamoista resurssien hukkaamista tehdä tuollaista kilpailumielessä, Koskinen sanoo.

Miehitettyjen lentojen tieteellinen arvo suhteessa hintaan on toinen kysymys. Samalla rahalla avaruutta tutkimaan voitaisiin lähettää iso määrä automaattiluotaimia ja robotteja.

Miehitetyt lennot synnyttävät toki uutta ja hyödyllistä tutkimusta, sanoo Ilmatieteenlaitoksen avaruusyksikön päällikkö Ari-Matti Harri. Samalla hän muistuttaa, että ihminen tuo mukanaan uudelle taivaankappaleelle bakteereja ja jätettä eli muovaa näin ympäristöään.

– Ihmisen lähettämistä Marsiin ei voi enää nykyteknologian kyvykkyyden vuoksi perustella tieteellisellä tutkimuksella. Ihmisen läsnäolo on tarpeeton tai jopa haitallinen elementti, jos halutaan tutkia uutta planeettaa. Miehitetty lento myös vaatii suuruusluokaltaan tuhatkertaisen panostuksen verrattuna suureen luotainohjelmaan, Harri sanoo.

grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Miehitetyissä lennoissa onkin ripaus vanhan ajan pullistelua. Kilpailua siitä, kuka pystyttää ensimmäisenä lippunsa uuteen paikkaan. Esimerkiksi Yhdysvaltain kylmän sodan aikaisessa Kuu-ohjelmassa työskenteli parhaimmillaan satoja tuhansia ihmisiä.

– Ne olivat oikeastaan huonoja esityksiä vaivannäköön nähden. Sieltä kerättiin satunnaisesti kiviä, joita sitten analysoitiin täällä. Sillä panostuksella olisi voitu lähettää valtava määrä mönkijöitä keräämään tavaraa, Koskinen sanoo.

Yksi miehitettyjen lentojen tärkeä arvo on huomio. Kanssaihmisen matka avaruuteen vain kiinnostaa enemmän kuin robotin. Ja huomio tuo rahaa.

Kenen jalanjäljet sitten Marsille piirtyvät todennäköisimmin ensimmäisinä? Ykkösehdokas ei ole kovin yllättävä. Yhdysvalloilla on parhaat edellytykset ensimmäiseen miehitettyyn Mars-lentoon.

Kallis hanke vaatii kuitenkin poliittista tahtoa toteutuakseen.Yhdysvalloillakin etusijalla on nyt näytteiden kerääminen mönkijöiden avulla Marsilta.

Mars kiinnostaa tutkijoita muun muassa, sillä sen kaasukehä käyttäytyy hyvin samalla tavalla kuin Maan. Yhdysvaltain mönkijöiden onkin määrä kapseloida näytteitä Marsin pinnalta, sen alta sekä ilmakehästä.

– Myöhemmin hakulento menee poimimaan kapselit, kipittää ne ensin Marsia kiertävälle radalle ja sieltä takaisin Maahan. Pelkästään tämä on niin massiivinen operaatio, että Nasan nykyisellä Mars-ohjelmalla ei ole siihen varaa, Ilmatieteen laitoksen Ari-Matti Harri kuvailee.

Valtioista vahvimmalta kilpailijalta ensimmäisestä miehitetystä Mars-lennosta näyttää Kiina, vaikka se tuleekin perässä.

Miehitettyjen lentojen suhteen Kiina katsoo nyt Kuuhun. Koskinen huomauttaa, että Kiinassa isot panostukset miehitetystä Mars-lennosta voi olla helpompaa viedä läpi poliittisesti kuin Yhdysvalloissa tai Euroopassa.

Raketin laukaisu avaruuteen.
Intia laukaisi maanantaina jälleen raketin, joka vei avaruuteen satelliitteja. Arun Sankar / AFP

Helmikuussa 2014 Intian avaruusvirasto Isrossa elettiin 18 ylpeyden minuuttia. Intialaiset olivat onnistuneet laukaisemaan raketin, joka vei taivaalle ennätykselliset 104 satelliittia kerralla. Satelliitit sinkaistiin muutamien sekuntien välein matkalle avaruuteen hirveällä vauhdilla. Kaikki meni hyvin – satelliitit eivät esimerkiksi törmäilleet toisiinsa.

Avaruuteen tähdätään kilpaa myös rahan takia. Satelliittien rakentaminen ja lähettäminen taivaalle on kohisten kasvavaa liiketoimintaa valtioille ja yrityksille. Intiankin laukaisemasta satelliittirykelmästä suurin osa kuului yksityiselle sanfransiscolaiselle yritykselle, joka myy tietoa niin yrityksille kuin valtioille.

Avaruusteknologia – kuten esimerkiksi satelliitit – ovat jo nyt korvaamaton osa jokapäiväistä elämäämme. Satelliitit ovat tuoneet ulottuvillemme yhä tehokkaammin liikkuvan tiedon ja tarkemman paikannuksen, jonka avulla suunnistavat niin lentokoneet kuin jäänmurtajat.

Astronautin kuva avaruudesta
Astronautin ottama kuva Saharan autiomaasta Kansainväliseltä avaruusasema ISS:ltä. Avaruusteknologia antaa meille tärkeää tietoa kotiplaneetastamme Maasta. Nasa

Saamme planeetastamme tietoa, joka auttaa niin maanviljelyssä, luonnonkatastrofien ennustamisessa kuin ilmastonmuutoksen ymmärtämisessä. Siksi Nigerian kaltaisten kehittyvien valtioiden kannattaa laittaa rahaa avaruusteknologian kehittämiseen.

Aiemmin satelliitit olivat valtavan kokoisia, joten niiden lähettäminen avaruuteen vaati suuria raketteja. Intian helmikuussa laukaisemista satelliiteista suurin osa oli alle kymmenen kiloa painavia nanosatelliitteja. Pikkusatelliittien laukaisemiseen olemaan mahdollisuus yhä useammilla.

– Hyvin pienistäkin satelliiteista on hyötyä, ja niiden lähettämiseksi riittävät pienemmät raketit. Se kyky on kohta hyvin monella, Praks sanoo.

Avaruudessa houkuttelevat myös koskemattomat luonnonvarat. On puhuttu jopa uudesta kultaryntäyksestä. Asteroideilla on lukuisia mineraaleja, joiden louhimisesta yritykset ja valtiot haaveilevat.

Esimerkiksi pikkuruinen Luxemburg ilmoitti viime vuonna rahoittavansa 200 miljoonalla eurolla yrityksiä, jotka valmistautuvat kaivostoimintaan avaruudessa.

Kun toimijoita tulee lisää ja kaupallinen toiminta avaruudessa kiihtyy, tarvitaan myös parempia pelisääntöjä. Avaruutta koskevien kansainvälisten sopimusten kehittäminen alkoi aivan toisissa olosuhteissa kylmän sodan maailmassa.

Pitäisi ratkoa joukko kysymyksiä, kuten saako asteroideilla louhia tai kuka siivoaa romut.

– Kansainvälinen avaruuslaki ei tavallaan tunnista kaupallisia toimijoita eli se aspekti puuttuu sopimuksista täysin. Eli miten yksityiset toimijat voivat mennä avaruuteen tai mitkä ovat niiden vastuut siellä. Kansalliset lainsäädännöt ovat hyvin kirjavia, Praks sanoo.

grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Avaruuteen tähyäminen tuo meille ymmärrystä maailmankaikkeudesta. Siitä, mitä me olemme ja mistä tulemme. Se on kaikkea muuta kuin pullistelua.

Marsiin pyrkijätkään eivät ole unohtaneet ehkä suurinta planeettaan liittyvä kysymystä: onko Marsilla elämää?

–Jos Marsista löytyy jälkiä elämästä, joka ei ole peräisin maapallolta, pitäisin sitä maailmankuvallisesti äärimmäisenä saavutuksena. Minun on vaikeaa keksiä suurempaa löytöä kuin, että löytäisimme meistä riippumatonta elämää muualta, Koskinen sanoo.

Emme koskaan tiedä, mihin uteliaisuus johtaa.

Helsingin yliopiston Koskinen kuvailee avaruustutkimusta uteliaisuustutkimukseksi. Emme koskaan tiedä, mihin uteliaisuus johtaa.

– Michael Faraday teki aikoinaan 1800-luvulla sähkökokeita. Virkamies tuli kysymään, mitä hyötyä tästä sähköstä on. Faraday vastasi, että ei aavistustakaan, mutta kyllä te jonakin päivänä keksitte keinon verottaa sitä, Koskinen sanoo.

Kuu kiertämässä Maata
Kuu kiertoreitillään Maan ympäri elokuussa 2015. Nasa

_Jutussa käytetty lähteinä: sanomalehti The New York Times (siirryt toiseen palveluun), uutistoimisto Reuters (siirryt toiseen palveluun), The Washington Post (siirryt toiseen palveluun), sanomalehti LA Times (siirryt toiseen palveluun), Britannan yleisradioyhtiö BBC (siirryt toiseen palveluun)ja uutiskanava CNN (siirryt toiseen palveluun)._

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Kulttuuri

Tähtien sodassa Chewbaccaa näyttelevä Joonas Suotamo saa kollegoiltaan kehuja: "Hän tekee mahtavaa työtä"

Ampumahiihto

Ohilaukaukset tulivat Mäkäräiselle kalliiksi – Laukkanen kiilasi edelle

Talvisää

Aamuksi luvassa viikon toinen loskakeli:

Uusi lumirintama tuo räntää sekä lunta ja sotkee aamuruuhkaa

Linnoitukset

Puolustusvoimien hylkäämä yli 200-vuotias linnoitus etsii uutta omistajaa – voi lähteä ilmaiseksi