Perussuomalaiset syntyi niin kuin Suomessa ennen vanhaan synnyttiin: saunassa

Perussuomalaiset -puolueen syntypaikka tunnetaan tarkasti. Se on punainen hirsisauna Saarijärvellä, Kalmarin kylässä.

Perussuomalaiset
Perussuomalaisten syntysauna.
Raimo Vistbacka katselee saunaa, jossa Perussuomalaiset syntyi. Videolla hän kertoo puolueen nimen synnystä.

SaarijärviVuonna 1995 neljä miestä saunoi Saarijärvellä, Kalmarin kylässä. Lauteilla istuivat Timo Soini, Urpo Leppänen, Kari J. Bärlund ja Raimo Vistbacka.

Suomen Maaseudun Puolue oli kaatunut vararikkoon. Soini oli ollut SMP:n puoluesihteeri ja Vistbacka puheenjohtaja.

Ainakin Soinille ja Vistbackalle oli jo tullut tarjouksia muistakin puolueista.

Pitkän pohdinnan jälkeen Soini, Leppänen, Bärlund ja Vistbacka päättivät viettää viikonlopun Saarijärvellä. Viikonlopun aikana heidän oli määrä käydä tarkkaan läpi mitä SMP:n lopun jälkeen pitäisi tehdä, ja miten kukin eri vaihtoehtoihin suhtautuu.

Miehet saapuivat perjantai-iltana, ja viihtyivät sunnuntai-iltaan saakka.

Siinä saunoessa ja SMP:n tien päättymistä surressa nelikko teki päätöksen: perustetaan uusi puolue.

Pian yhdistysrekisterissä oli uusi nimi.

Nimikin päätettiin lauteilla

On vuosi 2017, ja valtiopäiväneuvos Raimo Vistbacka kävelee lammen rannassa Saarijärvellä, Kalmarin kylässä. Kävelyretki johtaa punaisen hirsisaunan nurkalle.

– Tämän saunan lauteilla tehtiin se periaatepäätös, että perustetaan yhdistys, viedään se nopeasti yhdistysrekisteriin, ja aletaan kerätä kortteja, Vistbacka kertoo.

Korteilla Vistbacka tarkoittaa puoluerekisterin vaatimia 5 000 kannattajan nimeä.

– Minun muistikuvani on, että näillä lauteilla valittiin puolueelle myös nimi, sanoo Vistbacka.

Näin nimi syntyi

Perussuomalaiset -nimi ei tullut lauteilla tyhjästä mieleen. Idearikas Urpo Leppänen oli jo ennen Saarijärven saunareissua koonnut toista kymmentä ehdotusta uuden puolueen nimeksi.

Vistbacka kävi listaa läpi. Hän seurasi nimiehdotuksia sormella, jotta kaikki tulisivat varmasti luetuiksi ja punnituiksi.

– Siinä sivun melkein alalaidassa luki "Perussuomalaiset". Pysähdyin siihen, ja sanoin, että se on muuten tämä.

Ihan niin yksinkertaisesti nimi ei valituksi tullut, vaan siitä keskusteltiin Vistbackan mukaan pitkään, ja muitakin Leppäsen vaihtoehtoja puntaroitiin.

– Siihen me yhdessä päädyimme, että jos saamme riittävästi kannattajakortteja, puolueen nimi on Perussuomalaiset.

Sauna.
Näillä lauteilla Perussuomalaiset syntyi ja nimettiin.Antro Valo / Yle

Näköala lammelle

Saunan portaat ovat käytössä kuluneet.

– Mutta aika hyvänä tämä on sisältä säilynyt, sanoo Vistbacka.

– Aikaisemmin politiikkaa tehtiin paljonkin saunassa, hän lisää.

Saunasta on näköala lammelle, ja sen verran nykyaikaisesta kylpypaikasta on kyse, että pesuhuone ja löylyhuone ovat erilliset.

Hautajaistunnelmissa

Neljän miehen saunaviikonlopun alussa mielialat eivät olleet korkealla, kyse oli kuitenkin myös SMP:n hautajaisista.

– Käytiin siinä läpi syitä, että miksi edellinen puolue ajautui konkurssiin, sanoo Vistbacka.

Pohdinta keskittyi tehtyihin virheisiin, ja siihen, mitä olisi voinut tehdä toisin. Olisiko SMP voinut elää pitempään?

Katastrofi siinä olisi tullut joka tapauksessa.

Raimo Vistbacka

Vistbacka oli nimismiehenä vienyt käräjille ja voittanut juttuja, joissa konkurssihakemuksen jättämistä oli pitkitetty. Niistä oli tullut taloudellisia vastuita hallituksen jäsenille.

– Siihen me minun ymmärtääkseni kaikki päädyimme, että tehty ratkaisu oli ainoa oikea. Yhden kansanedustajan puoluetuella ei olisi hoidettu edes niiden velkojen korkoja.

Tuolloinen korkotaso lähenteli 20 prosenttia.

– Katastrofi siinä olisi tullut joka tapauksessa, Vistbacka sanoo.

Mieliala nousee – suunnittelu alkaa

Saunalla voi olla ihmeellinen vaikutus ihmiseen. Makoisat löylyt rentouttavat niin kehoa kuin mieltäkin.

Lauteet, löylyt, saunaoluet ja makkaranpaistot ohjasivatkin saunovan nelikon ajatukset synkeästä menneisyydestä tulevaisuuden suuntaan.

Tehtiin siinä vaiheessa yhdistykselle hyvin yksinkertaiset säännot.

Raimo Vistbacka

Joukko alkoi pohtia, mitkä olisivat keinot ja mahdollisuudet perustaa uusi puolue.

– Tehtiin siinä vaiheessa yhdistykselle hyvin yksinkertaiset mutta kaikki lain kriteerit täyttävät säännöt, täyttyvät, kertoo Vistbacka.

Perustamisen periaatepäätöksen jälkeen alkoi tarkempi suunnittelu.

– Laskeskelimme, että jos kaikki menee täsmälleen suunnitellusti, voimme pitää ensimmäisen vuosikokouksen vuoden 1995 puolella.

Perussuomalaisten ensimmäinen puoluekokous pidettiin Kokkolassa marraskuun lopulla 1995.

Visioita tulevaisuuteen

Kun puoluetta perustettiin, sillä oli jo yksi kansanedustaja, SMP:n kautta valituksi tullut Raimo Vistbacka. Saunassa Saarijärvellä lipsahdettiin kuitenkin välillä suorastaan uhoamisen puolelle.

– Rehvakkaasti puhuttiin, että vielä tulee sellainen aika, että puolueella on ainakin kaksi tai kolme kansanedustajaa, Vistbacka muistelee pienen hymynkareen saattelemana.

Tavoite täyttyi kahdeksan vuotta myöhemmin vuoden 2003 eduskuntavaaleissa. Perussuomalaiset sai kolme kansanedustajaa, he olivat Raimo Vistbacka, Timo Soini ja Tony Halme.

Vuonna 2011 tulikin sitten se kuuluisa jytky ja 39 perussuomalaista kansanedustajaa.

Vistbackan kahdeksan yksinäistä vuotta

Raimo Vistbacka oli kahdeksan vuotta kansanedustajana yhden miehen eduskuntaryhmässä.

Vistbacka oli ainoa SMP:n listalta vuoden 1995 eduskuntavaaleissa valittu kansanedustaja, ja perussuomalaisten ainokainen vuoden 1999 eduskuntavaaleissa. Hän oli myös puolueen puheenjohtaja.

Se oli raskasta aikaa.

Raimo Vistbacka

– Se oli raskasta aikaa. Puolue oli kuitenkin valtakunnallinen, eikä oikein kenelläkään muulla kuin minulla ollut mahdollisuutta kiertää, hän sanoo.

Perussuomalaisilla oli varhaisvaiheista alkaen paikallisyhdistyksiä ja viitisentoista piiriä.

– Silloin ehkä väärin opetinkin porukkaamme, että mikään ei ole mitään, jos ei puolueen puheenjohtaja ole kokouksessa paikalla. Varapuheenjohtajille ei annettu mitään arvoa, ja se on vähän heijastunut näihin päiviinkin saakka, Vistbakca pohtii.

Raimo Vistbacka.
Raimo Vistbacka.Antro Valo / Yle

Lisää arvoa varapuheenjohtajistolle?

Historialliseksi nousseessa saunassa Vistbacka äityy pohtimaan perussuomalaisten varapuheenjohtajien nykyistä asemaa enemmänkin.

Puoluekokouksissa varapuheenjohtajuuksista käydään Vistbackan mukaan kovaa kisaa. Jyväskylän tämän viikonvaihteen puoluekokouksessa varapuheenjohtajaksi on ehdolla viisitoista henkilöä.

– Siinähän jo äänestetäänkin kymmeniä kertoja, jotta saadaan kandidaatit karsittua. Siitä huolimatta kenttä ei anna varapuheenjohtajille niin paljon arvoa kuin minun mielestäni pitäisi, linjaa Vistbacka.

Entä se puheenjohtaja?

Perussuomalaisten 12. puoluekokous Jyväskylässä on historiallinen. Puolueen puheenjohtajaksi tulee 20 vuoden jälkeen joku muu kuin Timo Soini. Vahvimmilla viidestä ehdokkaasta ovat Sampo Terho ja Jussi Halla-aho.

– Se minua on yllättänyt, että Halla-aho sanonut hoitavansa puheenjohtajuutta Brysselistä. Vaikka kuinka taitava ja älykäs mies on, niin minä en vain usko siihen. Ja tämä arvio perustuu henkilökohtaiseen kokemukseen, sanoo Vistbacka.

– Minä en ymmärrä, että miten yhteiset ulostulot laaditaan, kun nykyinen pääministeri käsittääkseni melko usein kutsuu hallituspuolueiden vetäjiä linjapalavereihin, että hallituspuolueet voivat tulla yhteisillä näkemyksillä ulos, hän jatkaa.

Hallituksessä pitää ehdottomasti pysyä.

Raimo Vistbacka

Muuten Vistbacka ei näe kenessäkään kandidaateista ongelmia.

– Jos uusi puheenjohtaja mukautuu hallitusohjelmaan, niin ei kenelläkään siihen tehtävään mitään estettä ole. Minä olen sitä mieltä, ja käsittääkseni eduskuntaryhmän enemmistökin on, että hallituksessä pitää ehdottomasti pysyä.

Lauteilla tiivis tunnelma

Saarijärven punainen hirsisauna ei ole suuren suuri. Kaksi ihmistä mahtuu lauteille hyvinkin mukavasti, mutta neljällä miehellä tunnelma tiivistyy.

– Sen verran puuta kiukaassa poltettiin, että en ainakaan minä tässä lauteilla kovin pitkään kerrallan viihtynyt, Vistbacka naurahtaa.

Vistbacka oli henkisesti varautunut myös pitkiin öihin.

– Tunsin kaverit, niin tiesin kyllä mitä odottaa. Miehet kun ovat saunareissulla, niin siinä juttua riittää – saunaoluen kera, hän sanoo, ja taitaa hienoisesti virnistää.