1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. mökkeily

Tyhjeneekö kesämökki vai tehdäänkö siitä kakkoskoti? – Nettiyhteys, tien kunto, lääkäri ja remppareiska ratkaisevat

Mökkeilyn muutokset aiheuttavat päänvaivaa mökkiseuduilla. Toisaalta vaikuttaa siltä, että nuoret eivät halua omista mökkejä, mutta toisaalta voi olla, että he perustavatkin maaseudulle kakkoskodin.

mökkeily
Kesämökki
Ismo Pekkarinen / AOP

Nuorten mökkeily on erilaista kuin heidän vanhempiensa. 25-45-vuotiaista puolet sanoo, ettei halua omistaa mökkiä.

– Nuoret haluavat viettää aikaa esimerkiksi kavereiden mökeillä tai vuokramökeillä. Muutenkin halutaan vapaampaa ajanviettoa, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin tutkija Manu Rantanen sanoo.

Maa- ja metsätalousministeriön selvityksen perusteella peräti 40 prosenttia nuorista uskoo, että mökkeily vähenee tulevaisuudessa, koska ihmiset haluavat sosiaalisempia ja vähemmän sitovia vapaa-ajanviettotapoja.

Muutos voi heijastua aluekehitykseen paikoissa, joissa mökkejä on paljon. Esimerkiksi Suomen toiseksi suurimmassa mökkikunnassa Mikkelissä vapaa-ajan asumisen merkitys on seudun elinvoimalle poikkeuksellisen suuri.

– Mökkiläiset kuluttavat paljon palveluja ja käyvät kaupassa. Osittain se korvaa kysynnän vähenemistä, mikä muuten on tapahtumassa, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin tutkija Manu Rantanen sanoo.

Monin tavoin taantuvassa Etelä-Savossa mökkiläiset ovat yksi harvoja alueen elämää ylläpitäviä asioita. Etelä-Savon matkailun kokonaiskysyntä on 384 miljoonaa euroa, josta vapaa-ajan asumisen osuuden arvioidaan muodostavan noin puolet. Tavoitteena on saada mökkiläisistä irti vielä enemmän tulevaisuudessa, mutta miten, se on vaikea kysymys mökkeilyn muuttuessa.

Vetääkö maaseutu sittenkin entistä enemmän?

MMM:n selvityksessä, jossa nuoriso tylytti mökkeilyä ajanviettotapana, samat nuoret arvelivat oman mökkeilynsä lisääntyvän tulevaisuudessa. Mökkeilyä puoltaa luontoarvojen tärkeys ja se, että mökiltäkin pääsee nettiin.

Yksi visio on, että mökkeilystä tuleekin ihmisille jopa niin mieluisaa, että aletaan puhua esimerkiksi monipaikka-asumisesta. Samaan aikaan voisi asua Espoossa ja Mikkelissä ilman, että kumpikaan koti on mökki.

Tämän puolesta puhuu esimerkiksi se, että mökit ovat yhä paremmin varusteltuja ja mökkiläisten toiveissa on, että mökkitonttien rakentamisoikeutta voisi kasvattaa.

– Ihmiset voivat asua eri paikoissa, ja heillä on suhde kaikkiin asumispaikkoihinsa. Olennaista ei kuitenkaan ole se, että asuntoja on, vaan se, miten paljon niissä vietetään aikaa, Rantanen sanoo.

Mökkiläiset kyllä haluaisivat ostaa palveluita, mutta luotettavien palveluntarjoajien löytäminen on vaikeaa.

Manu Rantanen, tutkija

Rantanen uskoo, että mökkiseuduilla voidaan omilla valinnoilla vaikuttaa siihen, tyhjenevätkö mökit vai tuleeko niistä kakkoskoteja. Rantanen kannustaa mökkiseutuja panostamaan nyt vapaa-ajan asukkaille tärkeisiin palveluihin.

– Mökkiläiset haluavat nykyisin ostaa esimerkiksi remontointia sen sijaan, että tekisivät työn itse. Sellaisia viestejä on kuitenkin kaikunut, että mökkiläiset kyllä haluaisivat ostaa palveluita, mutta luotettavien palveluntarjoajien löytäminen on vaikeaa.

Mökkiläisten edunvalvonnassa nousee esille sellaisia asioita kuin nettiyhteyden laatu, yksityisteiden kunto, helppo pääsy lääkäriin ja se, ettei esimerkiksi jätehuollosta tai sähköstä tarvitsisi maksaa ympäri vuoden, kun käyttöäkin on vain osan vuodesta. Kauppaan täytyy päästä suhteellisen helposti.

Rantala peräänkuuluttaa kuitenkin yrittäjien ja tavallisten kansalaisten aktiivisuutta mökkeilyn muutoksen kynnyksellä.

– Tämä ei ole pelkästään julkisen sektorin kysymys.

Lue seuraavaksi