Suklaasirkat ja torakkaskagenit ovat tulevia trendiruokia - hyönteisruoka yrjöttää ja kutkuttaa suomalaisia

Jauhopukkikuoriaisen toukasta ei purskahdakaan puraistessa suuhun mitään. Hyönteisruoka yllättää monen ensikertalaisen.

Ruokatrendit
Muurahaisia bataatti-inkiväärisosekeiton mausteena.
Topi Kairenius

Sirkkojen olotila näyttää tukalalta.

Parinkymmenen gramman pussiin niitä on mahdutettu lähes kaksisataa. Pussia hypistellessä syntyy hassu mielikuva. Kotisirkat täyteen ahdetussa metrossa, siivet supussa, kädet tiukasti kylkiä pitkin.

Paitsi ettei niillä tietenkään ole käsiä, eikä liiemmin jalkojakaan. Ne on nypitty pois koneellisesti, jotta kuivatut sirkat näyttäisivät houkuttelevimmilta. Vähemmän hyönteisiltä. Eivätkä jalat takertuisi hampaiden väleihin.

Sormien välissä sirkat tuntuvat haurailta. Mahanpohjassa tuntuu jotenkin oudolta, vaikka ötökkäkammoa ei olekaan. Tulee pakottava tarve vitsailla jotain. Kun asiaankuuluvaa kevennystä ei löydy, on heitettävä sirkkaa huuleen.

Kuivattuja kotisirkkoja
Mari Kahila / Yle

Ensimmäinen yksilö hajoaa pieniksi palasiksi yhdellä puraisulla. Perään kaveri ja maku alkaa jo muotoutua.

Jotain hyvin tuttua, mutta samalla jotain ihan uutta.

Napsin useamman sirkan nopeaan tahtiin. Maku ei ole ollenkaan huono, mutta outo se on. Jotain pähkinäistä, rakenteesta tulee mieleen hiilikekäle.

Sirkat ovat levinneet pitkin suuta. Kieli kaivelee pikkiriikkisiä sirkan paloja vielä pitkän aikaa.

Kuluttajatutkija Samuel Piha popsii sirkkoja seuranani. Hän on konkari hyönteissyönnissä. Piha ei edes muista millainen hänen ensireaktionsa oli hyönteistä maistaessaaan.

Kuluttajatutkija Samuel Piha ja kotisirkat.
Kuluttajatutkija Samuel Piha ja kotisirkat.Mari Kahila / Yle

Turun kauppakorkeakoulun tohtorikoulutettava on paneutunut viimeisen kahden vuoden ajan ihmisten reaktioihin hyönteisruokaa kohtaan. Innovaatiorahoituskeskus Tekesin rahoittama Hyönteiset ravintoketjussa -hanke (siirryt toiseen palveluun) on tuonut Pihan lautaselle useita eri hyönteislajeja, mutta kotona niitä ei kokkailla.

– Puoliso on ruokien suhteen varauksellisempi, Piha naurahtaa.

Ensipuraisusta yllätys

Yleisin ensireaktio on yökötys ja pelko.

Hyönteiskokki Topi Kairenius on maistattanut viime vuosina tuhansille suomalaisille hyönteisiä. Hänestä on tullut hyönteisruuan sanansaattaja, vaikka hän ei halua saarnata eikä kuulostaa hourailevalta hipiltä. Hän on tavallinen sekasyöjä, joka rakastaa kanaa ja porsaanniskaa. Hyönteisten herkullisuudesta hän voisi puhua loputtomiin.

Ötökkämaistiaisia hän on tarjonnut niin yksityistilaisuuksissa ja ruokamessuilla kuin festareillakin. Hyönteisherkut säikäyttävät lähes poikkeuksetta jokaisen.

– Etenkin hyönteisen ollessa kokonainen ja sillä on vaikkapa kuusi jalkaa. Me ei vaan olla totuttu ajattelemaan hyönteisiä ruokana, joten pelkkä ajatuskin puistattaa.

Kotisirkoilla täytetty patonki
Kurikassa kasvatetuilla kotisirkoilla täytetty patonki.Topi Kairenius

Kotisirkka on Kaireniuksen mukaan suomalaisten porttihyönteinen. Siitä on hyvä aloittaa. Pannulla pyöriteltynä sirkka tuo mieleen paistetun muikun. Kairenius tietää, että vaikeimmin purtavia puolestaan ovat toukat.

– Jokin niiden luikeromaisuudessa on se, mikä saa hälytyskellot monella päälle. Luullaan, että puraistaessa toukan sisältä purskahtaa jotain. Moni yllättyy niiden kiinteästä rakenteesta.

Suomalaiset nielevät ajatuksen hyönteisten syömisestä helpommin, jos hyönteiset piilotetaan ruokaan. Kairenius on huomannut etenkin hyönteisjauheiden kiinnostavan kuluttajia.

Hyönteisinhoa lietsotaan länsimaissa

Mikä hyönteisten syömisessä niin yököttää? Sitä kuluttajatutkija Samuel Piha kutsuttiin tutkimaan kaksi vuotta sitten. Piha nauraa, että hän taitaa olla epäonnistunut hommassaan, sillä hänellä on kysymykseen vain valistuneita arvauksia.

Ihmisten yäk-reaktiota on vaikea tutkia, sillä tiedemaailmassa ei ole yksimielisyyttä edes siitä mistä kyseinen reaktio johtuu. On kuitenkin varmaa, että se liittyy kaikkiruokaisen pulmaan. Siihen, että voimme syödä lähes mitä vaan. Jokaisen uuden ruoka-aineen kohdalla meidän on punnittava, onko tämä varmasti syömäkelpoista.

Jauhomatoja
Kalle Mäkelä / Yle

– Yökötys voi siis olla yksi evoluution kehittämä keino välttää syömäkelvottomia ruokia.

Moni saattaa ajatella hyönteisten kammoksumisen olevan ihmiselle synnynnäistä. Piha kuitenkin uskoo, että kyse on oppimisesta. Ihmisillä on luontainen alttius oppia inhoamaan hyönteisiä. Länsimaissa inhoa lietsotaan ja siksi niin moni kokee hyönteisten syönnin lähes luonnottomaksi. Hyönteiset rinnastetaan usein likaisuuteen ja pilaantumiseen.

– Esimerkiksi raatoihin liitetään aina kärpäset. Joidenkin hyönteisten tiedetään myös levittävän tauteja, joten ei ihmekään, että vastenmielisyys istuu tiukassa, Piha summaa.

Sirkka toimii porttihyönteisenä

Jauhopukkikuoriaisen toukista syntyy pannulla rapsakka lisä kesäkurpitsan ja vihersalaatin kaveriksi. Toukka maistuu myös perinteisessä spagettikastikkeessa. Niskapanssarin ja raajat riisumalla argentiinalaisesta torakasta saa mainion katkaravun korvaajan skagen-leivän päälle.

Hyönteiskokki Kaireniusta kuunnellessa reseptit alkavat nopeasti kuulostaa houkuttelevilta. Tutut ranskankermat ja kasvikset toki auttavat.

Sirkkajauheesta tehdyt lihapullat.
Sirkkajauheesta tehdyt lihapullat.Topi Kairenius

Kairenius on kiertänyt maistattamassa hyönteiskokkauksiaan ympäri Eurooppaa ja huomannut suomalaisten olevan muita ennakkoluulottomampia. Vaikka moni empii ja kamppailee ennen ensi puraisua, vain ani harva jättää maistamatta.

– Hauskin esimerkki löytyy viime vuodelta, ruokamessuilta Oulusta. Olin vasta kuumentamassa pannua, kun yleisö jo tuli maistelemaan pöydällä olleesta kulhosta eläviä jauhomatoja.

Tieto saa maistamaan toukkaa

Kuluttajatutkija Samuel Piha työryhmineen on järjestänyt eri puolilla Eurooppaa ihmisille hyönteistietovisoja. Osallistujilta kysyttiin muun muassa tietävätkö he, että syötävistä sirkoista saa enemmän proteiinia kuin broilerista. Tai, että kuka tahansa voi kasvattaa kotonaan hyönteisiä syötäväksi.

Visailun yhteydessä osallistujille näytettiin kuvia hyönteisruokatuotteista ja udeltiin intoa niiden ostamiseen.

Suomessa ja Ruotsissa visassa pärjänneet olivat useimmiten innostuneempia ostamaan hyönteisruokia. Keski-Euroopassa asiat ovat toisin. Esimerkiksi saksalaisia ja tšekkiläisiä on turha järkisyin houkutella.

Kotisirkka
Kalle Mäkelä / Yle

Yleisesti keskieurooppalaiset suhtautuvat kielteisemmin hyönteisruokaan kuin pohjoismaalaiset.

– Suomalaiset ovat varmaan siksi vastaanottavaisempia uutuuksille, koska ruokakulttuurimme on suhteellisen nuori ja joustava, Piha pohtii.

Hyönteisruokaa markkinoidessa on Pihan mukaan osattava vedota sekä kuluttajien järkeen että tunteeseen. Psykologisia esteitä on paljon. Mutta mahdotonta hyönteisruuan markkinointi ei ole. Piha muistuttaa, että monet nykypäivän herkut ovat olleet aiemmin kummajaisia.

– Mieti nyt äyriäisiä. Aiemmin ne olivat monen mielestä pelkästään ällöttäviä.

Hyönteiset haastavat kasvissyöjän

Hyönteisruoka herättää puheenaiheena takuuvarmasti kuhinaa. Kun kuluttajatutkija Samuel Piha ja hyönteiskokki Topi Kairenius kertovat illanistujaisissa hyönteisruuasta on vastaanotto ennalta-arvattava. He saavat kuulla hyönteisten syömisen kuulostavan järkevältä, mutta olevan silti ällöttävää.

Hyönteiskokki Topi Kairenius muurahaiskeolla.
Hyönteiskokki Topi Kairenius keräämässä kekomuurahaisia kesägrilliin.Topi Kairenius

– Kaikki tiedostavat, että lihaa ei tule riittämään kaikille maapallolla. On löydettävä vaihtoehtoja lihalle. Mutta silti mieli jarruttaa, Kairenius toteaa.

Kiinnostavimmat keskustelut hyönteiskokki Kairenius on käynyt kasvissyöjien ja vegaanien kanssa. Hyönteissyönti asettaa heidän aatteensa puntariin.

– Tuotantoeläiminä hyönteiset ovat eittämättä eettisin valinta. Niiden kasvattamiseen ei tarvita viljelys- ja laidunmaata. Eikä niiden kärsimystä voi edes verrata perinteisiin tuotantoeläimiin.

Kairenius muistuttaa myös hyönteisten olevan varsinaista lähiruokaa. Kesän tullen metsästä löytää useampaakin hyönteislajiketta vaikkapa grilliruuan höysteeksi. Hyönteiskokin oma suosikkiannos on halloumijuuston päälle ripoteltavat jäädytetyt kekomuurahaiset.

Ensin nuoriin akateemisiin suihin 

Kotimaisten ruokakauppojen hyllyille hyönteistuotteet saapuvat ensi vuonna. Vuoden 2018 alussa hyönteisiä saa lain mukaan myydä (siirryt toiseen palveluun)elintarvikkeena. Jokaiselle myytävälle hyönteislajille haetaan ja myönnetään omat uuselintarvikeluvat.

Kuluttajatutkija Samuel Piha veikkaa, että alkuun hyönteisiä ostavat etenkin nuoret ja korkeasti koulutetut. Tutkimusten mukaan he ovat altteimpia kokeilemaan uusia ruokatuotteita.

Torakkaskagenit.
Torakkaskagenit.Topi Kairenius

Hyönteisruoka nousee Topi Kaireniuksen arvion mukaan ainakin soijan ja härkäpapujen kaltaiseen suosioon vain muutamassa vuodessa.

– Nykyisin ruokatrendit leviävät niin vauhdilla. Ja todella toivon, että tämä hyönteisbuumi ei ole ohimenevä ilmiö.

Hyönteisten juurtuminen kotimaiseen ruokavalioon voi viedä aikaa, mutta se voi käydä Suomessa muuta Eurooppaa nopeammin.

Kotimaiset hyönteisruokaa kehittelevät yritykset pohtivat parhaillaan kuumeisesti millaisessa muodossa hyönteiset suomalaisille parhaiten maistuisivat. Esimerkiksi kotisirkkoja tullaan jatkossa myymään muun muassa suklaalla, hunajalla ja chilillä maustettuna.