Vaelluskalan palauttaminen Kemijokeen aiheuttaa kuohuntaa Lapissa

Lapissa kiistellään keinoista, joilla vaelluskalaa pitäisi ryhtyä palauttamaan Kemijoelle. Vaelluskalakantojen palauttaminen on yksi hallituksen kärkihankkeista.

vaelluskalat
Tornionjoesta pyydetty lohi.
Minna Aula / Yle

Hallituksen kärkihankkeisiin kuuluva vaelluskalan palauttaminen törmää Lapissa ristiriitoihin. Kärkihankesuunnittelua luotsanneiden jokiyhtiöiden mielestä istutukset ja kalojen siirto yläjuoksulle riittävät tässä vaiheessa.

Kemi- ja Ounasjokivarren kuntia edustava Lohijokitiimi-yhdistys puolestaan puhuu tiukasti kalateiden puolesta. Pakkaa sekoittaa myös kalatalousvelvoitteen uudistaminen, jonka jokiyhtiöt tyrmäävät.

Lapissa ja Kemijoella hallituksen osaksi rahoittamia kärkihankkeita suunnittelemaan perustetun yhteistyöryhmän toimintaa koordinoi Lapin liitto ja rahoittavat Kemijoki Oy ja PVO-Vesivoima Oy. Yhteistyöryhmä perustettiin viime vuonna.

Kyllähän tietenkin rahoittajan olisi pitänyt olla joku toinen taho .

Jukka Viitala

Työryhmässä on mukana myös kalastusalueiden, Metsähallituksen ja Luonnonvarakeskuksen edustajia. Pitkään vaelluskalan palauttamisen puolesta työskennellyttä Lohijokitiimiä ei ryhmään huolittu, mistä yhdistys on närkästynyt.

Lohijokitiimin toiminnanohjaaja Jukka Viitalan mielestä on ollut virhe, että vahingon aiheuttajat ovat lähteneet rahoittamaan yhteistyöryhmän toimintaa.

– Kyllähän tietenkin rahoittajan olisi pitänyt olla joku toinen taho ja tämän yhteistyöryhmän rungon olisi pitänyt olla laajapohjainen ja tukea nykyistä yhteistyötä, summaa Viitala.

Yhteistyöryhmän keskeinen tavoite on Viitalan mukaan se, että se ilmentää alueellista näkemystä niistä toimintatavoista ja menetelmistä, millä vaelluskalahankkeita viedään eteenpäin. Tällä valtuutuksella ryhmän olisi pitänyt valmistella hankkeita hallituksen kärkihankerahoituksen hakuun. Näin ei ole Viitalan mielestä tapahtunut, vaan ryhmä on tehnyt päätöksiä voimalaitosyhtiöiden toiveiden mukaan.

Kalatiet ohitettiin toimenpidesuunnitelmassa 

Kynnyskysymys Kemijoella on Isohaaran kalateiden toimimattomuus. Lohijokitiimin mielestä Isohaaran kehittäminen toimivaksi pitäisi olla ykköskohde.

Rajuin törmäys on kalateiden puolustajien mukaan nyt tapahtunut siinä, että jokiyhtiöiden rahoittama yhteistyöryhmä on ohittanut puheet kalateistä ja esittänyt ministeriölle muita hankkeita lohen palauttamiseksi.

Rahoitusta on haettu muun muassa Taivalkosken voimalaitoksen yhteyteen rakennettavalle, yli neljä miljoonaa euroa maksavalle kalojen kiinniottolaitteelle. Tätä on ihmetelty, sillä alempaa Isohaarasta kala ei Taivalkoskelle nouse.

Laitteen toiminta perustuu siihen, että sen avulla voidaan siirtää kaloja voimalaitospadon yli. Voimalaitosyhtiöiden mukaan laitetta voidaan kehittää kalatieksi asti.

Yli-Kemin kalastusalueen savukoskelainen isännöitsijä Kari Kilpimaa erosi työryhmästä, koska ei sen linjauksia hyväksynyt.

– Olemme täällä Savukoskella ja Itä-Lapissa vaatineet kalateiden rakentamista Yli-Kemille saakka. Kemijärvi ja Pelkosenniemi ovat yhtyneet tähän meidän vaatimukseen. Myös Sallassa on paljon ihmisiä, jotka näkisivät mielellään, että vaelluskala palaisi. Jos ei konkreettisia toimia tehdä, se on aina vain kauempana ja kauempana, Kilpimaa sanoo.

– Erosin yhteistyöryhmästä, koska katsoin, etten pysty auttamaan omaa aluettani Itä-Lappia tässä asiassa. Asioista kyllä keskustellaan, mutta ne eivät mene konkreettiselle tasolle.

Lohi nousee Oulujoessa Merikosken voimalaitoksen kalaportaita pitkin
Mirko Siikaluoma / Yle

Voimalaitosyhtiöt: Kalateitä ei ole unohdettu

Jokiyhtiöissä ollaan sitä mieltä, että työryhmän kokoonpanossa ei ole ollut mitään moittimista.

– Mielestäni on täysin luonnollista, että toimijat, jotka toteuttavat toimenpiteitä ja joiden toimintaa rahoitetaan, eivät ole päättämässä niistä, sanoo Kemijoki Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Timonen viitaten Lohijokitiimin poisjääntiin.

Myös toimenpidesuunnitelmissaan sekä PVO että Kemijokiyhtiö vakuuttavat olevansa oikealla tiellä.

Kemijoki Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Timosen mukaan Taivalkoskelle suunniteltu kiinniottolaite on kalateiden ensimmäinen vaihe.

– Tavoite on, että luontainen lisääntyminen Ounasjoen alueella saadaan toimimaan ja sitä mukaa sitten edetään hiljalleen kalateiden rakentamiseen. Saadaan sitten edes jonkinlainen luonnonkierto palautettua Kemijoen kautta Ounasjoelle.

Haluamme kuitenkin ensin varmistua siitä, mikä kunnostamisessa olisi järkevintä.

Pertti Pietinen

Timosen kanssa samoilla linjoilla PVO Vesivoima Oy:n toimitusjohtaja Pertti Pietinen.

– Kala täytyy saada kotoutumaan jokeen ja sen mahdollisuuksia tutkitaan.

Pietinen toteaa, että PVO ei aio olla lyömässä kapuloita rattaisiin myöskään Isohaaran uuden kalatien saamisessa kuntoon ja toimivaksi.

– Haluamme kuitenkin ensin varmistua siitä, mikä kunnostamisessa olisi järkevintä. Ei ole mitään järkeä kunnostaa vain testattavaksi jotain uutta.

Kalatalousvelvoite kummittelee taustalla

Suurimpana sattumana lohisopassa on Kemijoen voimalaitosten kalatalousvelvoitteen muutos, jota ELY-keskus parhaillaan hakee Aluehallintovirastolta.

ELY-keskus vaatii, että voimalaitosyhtiöt rakentavat Kemijokeen kalatiet Keski-Kemijokea myöten. Jokiyhtiöt ovat tyrmänneet esitykset.

Vaatimus on puutteellinen ja ristiriitainen.

Tuomas Timonen

Joidenkin mielestä yhtiöt pelaavatkin nyt aikaa ennen mahdollisesti alkavaa vuosien valitusprosessia.

– Vaatimus on puutteellinen ja ristiriitainen. Olennaista olisi mielestämme keskittyä nyt kalakantojen luonnonmukaiseen elvyttämiseen. Viranomainen käynnisti nyt prosessin, joka tulee viemään paitsi aikaa myös rahaa, jonka olisi voinut käyttää kalakantojen hyväksi, sanoo Kemijoki Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Timonen.