1. yle.fi
  2. Uutiset

Suomi on maailman kärkeä laivojen etävalvonnassa – Helsingistä valvotaan jo nyt 700:aa eri puolilla maailmaa seilaavaa laivaa

Belgialais-yhdysvaltalainen Guido Jouret uskoo, että Helsinki on paras paikka naittaa yhteen raskas meriteollisuus ja esineiden internet.

telakkateollisuus
Azipod-potkurien valmistusta ABB:n tehtaalla.
Jyrki Lyytikkä / Yle

Suomi pysyy teknologiajätti ABB:n meriteollisuuden kehityksen kärkipaikkana.

Näin sanoo ABB-konsernin Suomessa vieraillut tuore digitalisaatiojohtaja, belgialais-yhdysvaltalainen Guido Jouret.

Vuosaaren satamassa toimiva ABB:n Helsingin-yksikkö vastaa jo nyt maailmanlaajuisesti meriteollisuuden ratkaisujen ja palveluliiketoiminnan kehittämisestä.

– Jatkamme varmasti investointeja Suomeen erityisesti meriteollisuuden innovaatioihin. Testaamme uutuudet ensin täällä ja jos ne toimivat kuten pitää, viemme ne maailmalle, Jouret kertoo Ylelle.

ABB-konsernin digitalisaatiojohtaja Guido Jouret.
ABB-konsernin digitalisaatiojohtaja Guido Jouret.AOP

Esimerkiksi Jouret ottaa alueen, jossa Helsinki on maailman kärkeä, eli laivojen etävalvonnan. Sitä tehdään viime vuonna käyttöön otetusssa valvomossa, johon saadaan tietoja lähes 700:sta eri puolilla maailmaa kulkevasta rahti- ja matkustaja-aluksesta.

– Olemme aloittaneet laivoista, mutta olemme nyt levittämässä samaa teknologiaa öljy- ja kaasukentille. Täällä Pohjoismaissa tehty pioneerityö laajenee muille sektoreille, Jouret sanoo.

Etävalvonta keihäänkärkenä, seuraavaksi kauko-ohjaus?

Tunnetuin ABB:n meriteknologiatuote on Suomessa 1990-luvun taitteessa kehitetty ruoripotkuri Azipod. Se on 360 astetta kääntyvä järjestelmä, jolla voidaan työntövoiman lisäksi ohjata alusta. Azipod on tunnetuimpia suomalaisia vientituotteita.

Azipod-potkurien valmistusta ABB:n tehtaalla.
Azipod-potkurien valmistusta ABB:n tehtaalla Vuosaaressa.Jyrki Lyytikkä / Yle

Mutta nyt ABB hakee kasvua ohjelmistotekniikan yhdistämisestä perinteiseen meriteknologiaan ja tämän tarjoamisesta palveluna – eli etävalvonnasta. Siinä alukset lähettävät järjestelmään reaaliaikaista dataa toiminnastaan. Näin voidaan ennakoida muun muassa teknistä huoltotarvetta ja aluksen liikkeitä, ja optimoida reitti sääolosuhteiden mukaan.

– Polttoaineen kulutuksessa voidaan saavuttaa ainakin 5–10 prosentin säästöjä. Ja jos tekniikan valvonnalla vältetään akuuttia korjaustarvetta eli päiviä jolloin laiva on poissa toiminnasta, niin puhutaan isoista säästöistä, sanoo ABB:n Suomen-yksikön digitaalisen liiketoiminnan johtaja Mikko Lepistö.

ABB:lla on maailmanlaajuisesti puoli tusinaa etävalvontapistettä, joista Pohjoismaissa sijaitsevat Vuosaari ja Norjan Billingstad lähellä Osloa. Guido Jouretin mukaan yhtiö aikoo kasvattaa etävalvomoiden määrää jopa 30:een.

Azipod-potkurien valmistusta ABB:n tehtaalla.
Azipod -potkuriyksikkö.Jyrki Lyytikkä / Yle

Sen jälkeen seuraava tavoite on laivojen etäohjaus, samoin kuin robottiautot tekevät tuloaan liikenteeseen.

– Olemme jo hyvin lähellä tätä. Tarvitaan ympäristöä havainnoivat sensorit, sähköiset voimanlähteet ja ajotietokone, ja robotiikkaa joka voi kytkeä aluksen satamatekniikkaan, Jouret sanoo.

Digikaulukset kiertyvät rasvanahan ympärille

Esineiden internet ja ohjelmointiväki rynnivät nyt perinteisille teollisuudenaloille, kuten juuri raskaana ja metallisena pidettyyn meriteollisuuteen. Rautaan alkaa yhä useammin liittyä kehittyneitä tietokoneita ja sensoreita.

– Avainsana on raudan ja ohjelmiston liitto, ja sen tuominen tietoverkkoon. Ohjelmistot tekevät laitteistoista älykkäitä eli kykeneviä viestimään toiminnastaan ja jopa oppimaan. Tämä tuo merkittäviä säästöjä ja pidentää käyttöikää, Jouret sanoo.

Automaatio vähentää jatkuvasti työpaikkoja. Samalla ohjelmoijien määrä perinteisessä teollisuudessa lisääntyy. ABB:n Vuosaaren-yksikössä jo noin viidennes 600:n hengen työvoimasta on koodareita tai muita ohjelmistopuolen työntekijöitä.

– 1990-luvulla koodarit hakeutuivat isoihin it-yrityksiin, ja 2000-luvulla kuluttajatuotteet kuten peliteollisuus kahmaisi heidät. Mutta nyt alkaa olla perinteisen teollisuuden vuoro, Jouret sanoo.

Azipod-potkurien valmistusta ABB:n tehtaalla.
Jyrki Lyytikkä / Yle

Jouret uskoo, että teollisuus kiinnostaa nyt koodareita, koska teollisuudessa työskennellään pelien sijaan konkreettisten ongelmien parissa. Esimerkkinä hän käyttää itseään. Noin 20 vuoden tausta verkkoyhtiöissä, pääasiassa Ciscossa ja kaksi vuotta sitten myös lyhyesti Nokian Kalifornian-yksikössä, vaihtui viime syksynä rasvanahka-alaan.

– Teollisuus on kiehtovassa vaiheessa. Innovaatioita tulee ja painitaan tärkeiden asioiden kanssa.

Ehkä vaikutusta on myös taustalla. Jouret'n kotikaupunki Antwerpen on maailman merkittävimpiä satamakaupunkeja.

Lue seuraavaksi