Suomi kytkisi EU-rahojen maksatuksen maahanmuuttajien vastaanottamiseen

Ratkaisu voisi ohjata rahoitusta myös Suomeen, ja saada vastahakoiset jäsenmaat ottamaan vastaan osansa turvapaikanhakijoista. Saksa on esittänyt samansuuntaisia ideoita.

muuttoliike
Turvapaikanhakijoita Hegyeshalomin rautatieasemalla Unkarissa.
Turvapaikanhakijoita Hegyeshalomin rautatieasemalla Unkarissa syyskuussa 2015.Csaba Krizsan / EPA

*BRYSSEL *Suomen hallitus väläyttää EU-tukien kytkemistä yhteisten turvapaikkasääntöjen noudattamiseen. Tavoitteena on, että maa, joka ei esimerkiksi noudata Dublinin sopimusta, voisi menettää unionin koheesiorahoja.

Koheesiorahaa maksetaan EU:n köyhemmille jäsenmaille. Osa samoista maista on kieltäytynyt noudattamasta esimerkiksi Dublinin turvapaikkasopimuksen velvoitetta ottaa takaisin kyseisen maan kautta edelleen kulkeneet turvapaikanhakijat.

Kytkyideaa käsiteltiin EU-ministerivaliokunnan kokouksessa (siirryt toiseen palveluun) tänään perjantaina. Kokouksessa hyväksytyn kannan mukaan Suomen tavoitteena on, että "rahoitusta tulee ohjata ennakkoehdoin ja ehdollisuuden periaate huomioiden". Valiokuntaan kuuluvat EU-asioiden kanssa keskeisesti tekemisissä olevat ministerit.

Britannian lähtö kiristää budjettia

Valiokunta valmisteli kantoja EU:n tulevan rahoituskehyksen neuvotteluihin, jotka eivät ole vielä käynnistyneet. Kehyskausi kattaa vuodet 2021–2027. Neuvotteluista tulee tavallistakin hankalammat, sillä Britannian EU-ero pienentää unionin tuloja enemmän kuin menoja.

Suomen mielestä Britannian lähdöstä aiheutuvaa aukkoa ei pitäisi täyttää, vaan kehystä pitäisi pienentää vastaavalla summalla. Suomen nettomaksu EU:lle oli toissa vuonna 488 miljoonaa euroa.

Hallituksen mielestä EU-rahaa pitäisi muutenkin suunnata nykyistä enemmän maahanmuutosta aiheutuneiden kustannusten kattamiseen. Esimerkiksi Suomelle koitui viime vuonna turvapaikanhakijoista satojen miljoonien eurojen kustannukset. Nykyistä suurempi EU-rahoitus maahanmuuton kustannuksiin voisi myös pienentää Suomen nettomaksuosuutta.

Nykyisellään Suomi ei saa koheesiorahoitusta, sillä se on keskimääräistä vauraampi EU-maa. Valiokunnan mielestä nykyisestä BKT-perusteisesta jaosta luopumista pitäisikin selvittää, jolloin rikkaammatkin jäsenmaat voisivat saada rahaa esimerkiksi maahanmuuttajien kotouttamiseen.

Saksallakin kytkyajatuksia

Myös Saksa on ehdottanut koheesiorahojen sitomista niiden vastaanottajien käyttäytymiseen. Saksan hallitus hyväksyi viime kuussa kannan, jonka mukaan maksatusten ehtona voisi olla oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen.

EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker on ehtinyt jo ilmoittaa vastustavansa Saksan esittämää ideaa.

– Ei sillä, ettenkö toisinaan itsekin haluaisi tehdä niin. Mutta ei olisi hyödyksi jakaa Euroopan unionia. Se olisi myrkkyä tälle mantereelle, Juncker sanoi (siirryt toiseen palveluun) vierailullaan Berliinissä viime viikolla.

Suomen ja Saksan ehdottamat periaatteet kurittaisivat nykyisessä tilanteessa etenkin Puolaa ja Unkaria, jotka hyötyvät huomattavasti unionin koheesiorahoista.

Molemmat ovat kieltäytyneet ottamasta vastaan turvapaikanhakijoiden siirtoja, ja Puolaa vastaan on käynnissä tutkinta oikeusvaltioperiaatteen rikkomisesta. Unkari taas on kieltäytynyt ottamasta vastaan Dublin-palautuksia esimerkiksi Ruotsista.