Tutkimus kumoaa tiukassa istuvan mielikuvan – Lähiöt ovatkin mainettaan parempia

Väitös vertasi suomalaisia lähiöitä ensimmäistä kertaa laajasti muihin alueisiin.

lähiöt
kerrostalo
Pitkään huonossa maineessa ollut Helsingin Kontula on rakennettu pääosin 60- ja 70-luvuilla.Jouni Immonen / Yle

Julkista juopottelua, huumeidenkäyttöä ja -kauppaa, ilkivaltaa, vandalismia, uhkaavaa käytöstä... Lähiöiden huonosta maineesta huolimatta niiden asukkaat eivät kohtaa tällaisia häiriöitä asuinalueillaan juuri muilla kerrostaloalueilla asuvia useammin. Tämä käy ilmi Helsingin yliopistossa tarkastettavasta väitöskirjasta.

– Lähiöiden maine tuntuu olevan vahvasti liioiteltu. Huomasimme, etteivät lähiöasukkaiden kokemukset merkittävästi eroa muiden kaupunkimaisten alueiden asukkaiden kokemuksista, väittelijä Teemu Kemppainen sanoo.

Pientaloalueiden asukkaat kuitenkin kokivat omat asuinalueensa rauhallisemmiksi kuin kerrostaloalueiden asukkaat.

Väitös vertaa suomalaisia lähiöitä ensimmäistä kertaa laajasti muihin alueisiin. Tutkimus keskittyy 60- ja 70-luvuilla rakennettuihin kaupunkikeskustan ulkopuolisiin, kerrostalovaltaisiin asuinalueisiin. Helsingissä tällaisia lähiöitä ovat puhtaimmillaan esimerkiksi Kontula, Myllypuro ja Pihlajamäki. Turusta tutkija nostaa esimerkeiksi Runosmäen, Varissuon ja Jyrkkälän. Toisaalta tutkimuksessa korostuu, että lähiöt ovat hyvin moninainen joukko.

– Kaikki lähiöt eivät suinkaan ole huono-osaisia, vaan on myös varsin varakkaita ja keskiluokkaisia alueita, Teemu Kemppainen toteaa.

kerrostalon ikkunoita
Jouni Immonen / Yle

Hyväosaisilla alueilla häiriöihin puututaan hanakammin

Toisaalta tutkimuksessa havaittiin, että rauhattomuutta on enemmän niillä alueilla, joilla on paljon vuokra-asumista ja erityisesti kaupungin vuokra-asuntoja.

– Näillä alueilla on luonnollisesti enemmän huono-osaisuutta, Teemu Kemppainen sanoo.

Mihin aikaan asunnossa tai pihalla sopii pitää meteliä? Kuinka helposti puututaan uhkaavaan käytökseen tai juopporyhmän nahisteluun? Tutkimuksen perusteella huono-osaisilla alueilla on usein muita vähemmän yksimielisyyttä tämäntyyppisistä käyttäytymissäännöistä eikä häiritseviin tilanteisiin puututa yhtä helposti kuin muualla.

Media on vahvistanut lähiöiden huonomaineisuutta

Lähiöiden kehnon maineen juuret ulottuvat jo niiden alkuvaiheeseen, kaupungistumisen aikaan. Osa maalta muuttaneista asukkaista tunsi juurettomuutta ja koki kaupunkilähiön vieraaksi ympäristöksi. 90-luvun lamasta alkaen huono-osaisuuden nähtiin keskittyvän juuri lähiöihin. Myös media on lähiöiden varhaisista vuosista lähtien vahvistanut niiden huonomaineisuutta.

– Viimeisimpänä siihen on tullut päälle ei-länsimaalaistaustainen maahanmuutto. Se on suuntautunut samoille alueille, joilla kotoperäinen huono-osaisuus oli jo melko vahvaa entuudestaan, Teemu Kemppainen sanoo.

Tutkimus vahvistaa käsitystä siitä, että asuinalueella on rauhallisempaa silloin, kun alueella ei ole pääosin vuokra-asumista, vaan sekä omistusasuntoja että vuokra-asuntoja.

Teemu Kemppaisen sosiologian väitöskirja (siirryt toiseen palveluun) tarkastetaan lauantaina Helsingin yliopistossa. Tutkimus perustuu laajoihin kyselyihin asukkaiden omista kokemuksista. Lisäksi mukana on rekisteriaineistoa. Osa aineistosta käsittelee Helsinkiä, osa puolestaan koko Suomea.