Koe uusi yle.fi

Suomen itäisissä venesatamissa ryhdyttiin töihin – tavoitteena kääntää veneiden nokat lännestä itään

Kotkassa vierasvenesataman tarjonta paranee ravintolapalveluilla, kun historiallinen Meriniemi avaa ovensa juhannuksen jälkeen.

veneily
Kotkan Sapokan vierasvenesatama.
Sapokan laiturissa riittää vielä tilaa.YLE / Olli Törönen

– Onko se avautumassa vain Meripäiville vai koko kesäksi?, huikkaa mies aamulenkillään Kotkan Sapokassa.

– Se oli minun suosikkiravintolani, hän jatkaa.

Kotkassa Sapokan rannalla sijaitseva Meriniemi on yli 120-vuotias hulppea purjehduspaviljonki. Sen maineikas ravintola Meriniemi oli vuosikymmeniä sitten suosittu tanssiravintola. Asiakaspaikkoja on noin 600 kolmessa kerroksessa.

90-luvun viimeisimpien huippuaikojen jälkeen yrittäjä on vaihtunut taajaan ja välillä ravintola on ollut tyystin tyhjillään vain tilauskäytössä. Viime kesänä moni turisti ja vierasveneilijä kokeili ovea turhaan.

Ravintolapaviljonki Meriniemen julkisivu Kotkan Sapokassa.
Minna Kaipainen / Yle

Ravintolatoiminta on yksi vierasvenesataman palveluiden kulmakivistä. Kun veneilijä rantautuu, hän odottaa viihteyisää satamaa hyvillä palveluilla. Vähimmäisvaatimuksena on saada vettä, sähköä ja mahdollisuus tyhjentää septitankki. Lisäksi on oltavat hyvät ja turvalliset laiturit.

– Tällä hetkellä Kaakon satamien peruspalvelut ja olosuhteet eivät yllä Länsi-Suomen vierasvenesatamien palvelutasoon. Satamat vaatisivat ammattimaisen operaattorin, joka pitäisi huolta riittävistä palveluista ja edistäisi mainetta markkinoimalla, sanoo 30 miles -hankkeen projektipäällikkö Taini Rajala kehitysyhtiö Cursorista.

Viron ja Suomen yhteistyönä Itäiselle Suomenlahdelle yritetään saada houkutteleva satamien verkosto. Mukana on kuusi satamaa Suomesta ja kuusi Virosta. 30 miles -hankkeessa pureudutaan haasteeseen miten saadaan veneilijöiden nokka itään.

– Tarkoitus on saada reitti, jossa päivämatka olisi 30 mailia ilman, että tarvitsisi palata samoja väyliä pitkin takaisin. Reitti kulkisi Suomen puolella Porvoon, Loviisan ja Kotkan kautta Haminaan ja Virolahdelle. Tosin Viron puolelle siirryttäessä Suursaari tulee edellen kiertää länsipuolelta, jonka vuoksi samaa reittiä joutuu palaamaan jonkun matkaa, luettelee 30 miles -hankkeen projektipäällikkö Taini Rajala.

Kotkassa hyvät palvelut

Kotkan pursiseuran kommodorin mielestä Kaakkois-Suomi ei häviä Länsi-Suomelle. Huviveneturistien määrä on kasvussa ja samaa suuntaa odotetaan tälle kesälle. Viime vuonna Sapokassa kävi noin 1 700 vierasvenettä. Tänä vuonna odotukset ovat parissa tuhannessa.

– Sitä aina lähdetään siihen suuntaan mikä on tutumpaa, mutta kyllä viime aikoina palaute on ollut hyvää ja sana leviää. Uskotaan, että se auttaa siihen, että uusia kohteita halutaan myös täältä Kaakkois-Suomestakin, uskoo Kotkan pursiseuran kommodori Ari Pulkkinen.

– Palvelut on hyvin monipuoliset Kotkan satamassa ja ne tunnetaan pääkaupunkiseutua myöten hyvinä palveluina, vakuuttaa kommodori Ari Pulkkinen.

Yrittäjiä on hankala löytää

Viime kesänä Kotkan Sapokasta puuttuivat ravintolapalvelut. Pursiseura kävi neuvotteluja kahden vuoden aikana kyllä useamman kiinnostuneen kanssa, mutta kaikki kaatuivat yksi toisensa jälkeen. Itäisen Suomenlahden pursiseurojen pavinjonkiravintoloihin tuntuu olevan vaikeuksia löytää yrittäjiä.

Haminan pursiseura ei yrityksistään huolimatta ole löytänyt ravintolayrittäjää Pikku-Vuohisaaren paviljonkiinsa. Tuleva kesä on kolmas, jolloin pursipaviljonki on ilman ravintolaa. Elokuussa paviljongissa kokeillaan pop up -kahvilaa, mutta muuten vain tilauskäytössä. Siellä järjestetään muutamia häitä ja merkkipäiviä kesän aikana.

– Kun Tervasaari virkistyisi niin paviljonki olisi paraatipaikalla. Vaatisi vain saada vierasveneilijöitä tänne suunnalle. Veneilijöiden virtaa vaan ei ole Helsingistä itään. Länteen taas on ihan ruuhkaksi asti, harmittelee Haminan pursiseuran kommodori Risto Niinisaari.

Uudenkaupungin pursiseuran paviljonki on Haminan tapaan saaressa, mutta sinne kulkee säännöllinen yhteysalus. Helppoa ravintoloitsijan löytyminen ei sinnekään ole ollut, mutta tyhjilläänkään sitä ei ole tarvinnut pitää. Paviljonki on kesäisin ravintolakäytössä. Saaressa on seuran toimintaa kuten kilpailuja. Ravintolassa järjestetään häitä ja muita yksityistilaisuuksia.

Hangon perinteikkäällä pursiseuran ravintolapaviljongilla menee puolestaan hyvin. Vuonna 1938 rakentunut vanha paviljonki on uudistettu kaksi vuotta sitten, jossa on eläväinen ravintola. Pursiseuran toinen paviljonki on juuri valmistunut, se on vuokrattu kahvilakäyttöön. Hangossa ravintolapalviljonkeihin ei ole ollut ongelmia saada vuokralaista, sillä toimintaa on paljon. Kesäisin kaupungissa vierailee 6000 vierasvenettä ja viikoittain järjestetään isoja purjehduskilpailuita.

Kotkan pursiseuran kommodori Ari Pulkkinen näkee, että Kotkalla voisi olla mahdollisuudet Hangon kaltaiseksi kohteeksi.

– Kysymys onkin, onko ensin muna vai kana? Kumpi tulee ensin, hyvät satamat vai asiakkaat? Satamien on oltava kunnossa, jotta ne houkuttelevat asiakkaita, painottaa 30 miles -hankkeen projektipäällikkö Taini Rajala.

Ovet auki juhannuksen jälkeen

Kotkan Sapokan sataman palvelut parantuvat juhannuksen jälkeen, kun Meriniemi avaa ovensa asiakkaille. Juhannus on vielä varattu yksityistilaisuudelle, mutta tiistaina tarjolla on jo lounasta. Aukioloaikoja laajennetaan mahdollisuuksien mukaan ja tähtäimessä on saada Meriniemestä aina aamun pikkutunneille auki oleva ravintola.

Ravintolapaviljonki Meriniemi Kotkan Sapokassa.
Minna Kaipainen / Yle

Alakerran baaritilat ja laajennettu aukiolo pääsevät ensimmäisen kerran testiin Meripäiväviikolla. Muutoin heinäkuun ajan tilat on varattu viikonlopuiksi yksityiskäyttöön, mutta elokuun aikana ovet avautuvat myös muille asiakkaille.

Uudet yrittäjät eivät pelkää astua Meriniemen ruoriin. Heillä on 10 vuoden kokemus ravintolatoiminnan pyörittämisestä Ravintola Oliivissa.

– Ei pelätä astua tähän. Kyllä me halutaan näyttää, että tämäkin pystyy pyörimään, vakuuttaa Ravintola Oliivin yrittäjä ja osakas Kimmo Tirronen.

– Ruoka ei tule olemaan mitään liian hienoa, mutta tyylikkäästi tehtyä. Osa listasta ehkä rennompaa. Listalla näkyy merellisyys liharuokia unohtamatta. Asiakkaita ja heidän toiveitaan kuunnellaan alussa herkällä korvalla, sanoo Ravintola Oliivin toinen osakas ja yrittäjä Ossi Kokko.

Kotkan ravintolapaviljonki Meriniemen sali.
Minna Heikura / Yle

Meriniemi avautuu pääasiassa ruokaravintolana, mutta ohjelmaa ja viihdettäkään ei ole unohdettu. Tapahtumakalenteriin on suunniteltu kabareeta, esiityjiä ja Suomi 100 -juhlaa.

– Olisihan se hienoa, jos saisi vanhan Marineron hengen heräteltyä, haaveilee Ossi Kokko.

Vierasveneilijä ei ole riittävä asiakaspotentiaaliksi satamaravintolalle. Tutkimusten mukaan 60 prosenttia asiakkaista tulee paikalle muulla kuin veneellä. Ravintolan on tarjottava hyvää ruokaa, ohjelmaa ja tapahtumia, jonka vuoksi kannattaa mennä paikalle. Myös paikallisten on otettava paikka omakseen.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Ilmoitus laukauksista

Lontoon joukkohysteria: Poliisi etsii asemalaiturilla olleita miehiä

Egyptin moskeijahyökkäys

Egyptin presidentti julisti suruajan: "Moskeijaisku kostetaan äärimmäisellä voimankäytöllä"

Egypti

Analyysi: Egyptin synkkä päivä

Orjuus

Libyan orjahuutokaupat: CNN:n kuvat paljastivat ongelman, josta kaikki tiesivät