Pelkokätilöä tarvitaan kun kipu ja kuolema pelottavat - "Harvoin jää sellainen tunne, ettei olisi pystynyt auttamaan"

Synnytyspelosta kärsivät odottavat äidit saavat apua pelkokätilöiltä jo ennen synnytystä. Tavoitteena on paneutua syihin, joista pelot kumpuavat.

synnytyspelko
Raskaana oleva nainen.
Raskaana olevan Laura Tauriaisen mukaan pelkoa aiheuttaa etenkin epätietoisuus siitä, miten vauva voi ja kehittyy vatsassa. Antti Eintola / Yle

OuluKipu, synnytyksessä tehtävät toimenpiteet ja kuolema. Ne ovat kolme yleisintä syytä synnytyspelkoon, kertoo Oulun yliopistollisen sairaalan synnytysosaston osastonhoitaja Tiina Kemppainen.

Synnytykseen on varmasti liittynyt kautta aikojen jonkinasteista jännitystä, mutta Kemppaisen mukaan tämän hetken synnyttävä sukupolvi kärsii pelosta huomattavasti enemmän kuin esimerkiksi vuosikymmen sitten.

– Ehkä tämä synnyttävä sukupolvi on sellainen, että heidät on aina kaikissa paikoissa kipulääkitty pieniäkin toimenpiteitä varten. He eivät ole tottuneet siihen, että voi olla kipeä.

Oulun yliopistollisen sairaalan synnytysosaston hoitohuone
Jos vastasyntyneellä ilmenee ongelmia synnytyksen jälkeen, kuljetetaan hänet kaapin turvissa lasten teho-osastolle. Paulus Markkula / Yle

Oululainen Laura Tauriainen on synnyttänyt viimeksi noin yhdeksän vuotta sitten. Hän on nyt raskaana ja laskettu aika on elokuun lopussa. Tauriaisen edellinen synnytys oli vaikea, jonka vuoksi tulevakin synnytys jännittää.

– Ensimmäisessä raskaudessa minulle puhkesi raskaushepatoosi.

Raskaushepatoosi (siirryt toiseen palveluun) on Duodecimin mukaan maksaan ja sappiarvoihin liittyvä tulehdustila.

Pahin riski siinä on sikiön kuolema. Hepatoosin takia synnytys yleensä käynnistetään, kun on kulunut raskausviikkoja tarpeeksi.

Käynnistetty synnytys myös sattuu ihan hirveästi.

Laura Tauriainen

Raskaushepatoosin uusiutuminen on todennäköistä myös Tauriaisen tämänhetkisessä raskaudessa. Tauriaisella on myös raskausdiabetes, mikä sekin aiheuttaa lisäjännitystä.

– Edellinen synnytykseni käynnistettiin ja sen alkamiseen meni yhteensä puolitoista vuorokautta. Itse synnytys kesti 17 tuntia. Minua jännittää, että tuleva synnytys kestää yhtä pitkään. Käynnistetty synnytys myös sattuu ihan hirveästi.

Tiina Kemppainen kertoo, että tämän hetken synnyttävä sukupolvi tuo rohkeasti esille omat toiveensa ja pelkonsa synnytyksen suhteen, mikä on hänen mielestään hyvä asia.

– Kivunhoito on kehittynyt ja kivunlievitysvaihtoehtoja on useita. Synnyttäjät ovat tottuneet hankkimaan tietoa ja osaavat pyytää kivunlievitystä.

Riskit vähenevät, pelot kasvavat

Samaan aikaan, kun synnytys on siirtynyt saunan lauteilta synnytyssaleihin, ovat riskitkin pudonneet minimiin. Synnytyspelko on kuitenkin lisääntynyt.

Oulun yliopistollisen sairaalan kätilöt hoitohuoneessa
Kätilö Ritva Ollila ja osastonhoitaja Tiina Kemppainen ovat molemmat tehneet pitkän uran OYS:in synnytysosastolla. Molemmilla on myös kokemusta ongelmallisista synnytyksistä.Paulus Markkula / Yle

Oulun yliopistollisessa sairaalassa kätilönä toimiva Ritva Ollila ajattelee sen johtuvan osittain mediasta ja osittain siitä, että ihminen ei enää vain luota siihen, että kaikki menee synnytyksessä hyvin.

– Jos edellisessä synnytyksessä on ollut jotain ongelmia, aiheuttaa se monille pelkoa tulevasta synnytyksestä.

Erilaisia pelon syitä on yhtä paljon kuin raskauksiakin. Kipu ei ole ainoa tekijä. Monia mietityttää myös se, selviääkö vauva tai selviääkö itse synnytyksestä.

Myös Tauriainen on huomannut sen, että monia odottavia äitejä vaivaavat jonkinlaiset pelot synnytyksen tai raskauden suhteen.

– Lapsi on suojassa vatsassa. Kuitenkin se, että et tiedä mitä siellä tapahtuu ja millä tavalla sikiö kehittyy, on todella pelottavaa. Ihminen voi hyvin vähän kontrolloida sitä, mitä siellä mahassa tapahtuu. Etenkin synnytyksessä.

Ensisijaisesti ajatellaan niin, että synnytys on tarkoitettu alateitse tehtäväksi.

Ritva Ollila

Joillakin pelko kasvaa niin suureksi, etteivät he halua synnyttää alateitse, vaan sektion kautta. Päätös sektiosta tehdään aina lääkärin ja synnyttäjän keskustelujen perusteella.

– Synnytyspelkokeskustelussa kerromme myös alatiesynnytyksestä, vaikka synnyttäjä toivookin sektiota. Alatiesynnytys on aina lähtökohtaisesti turvallisempi vaihtoehto.

Vaikka sektiokin on turvallinen, on se kuitenkin iso leikkaus ja siihen liittyy esimerkiksi vuotovaara.

– Ensisijaisesti ajatellaan niin, että alatiesynnytys on luonnollisin tapa synnyttää, Ollila summaa.

Pelosta eroon puhumalla

Oulun yliopistollisessa sairaalassa on yhteensä 16 synnytyspelkokeskusteluja pitävää kätilöä, 14 synnytysosastolla ja kaksi äitiyspoliklinikalla. Ritva Ollila on yksi heistä. Hän kertoo, että pelkokätilöt tarjoavat keskusteluapua sitä tarvitseville ennen synnytystä.

– Meillä on synnytyspelkovastaanotto, johon synnyttäjät saavat ajan lähetteen perusteella. Synnytysosastolla keskusteluaikoja on kolme kertaa viikossa. Äitiyspoliklinikalla on kaksi vastaanottoaikaa viikossa.

Olen nimittäin aika kipuherkkä ja minulle on tulossa käynnistetty synnytys, mutta en haluaisi epiduraalia.

Laura Tauriainen

Keskustelun avulla selvitetään, mistä pelko ensinnäkin johtuu. Ollila kertoo, että jos syynä on esimerkiksi edellisestä synnytyksestä jääneet pelot, käydään aiemman synnytyksen vaiheet kätilön kanssa läpi ja yritetään yhdessä poimia sieltä kaikki positiiviset asiat seuraavaa synnytystä varten.

Ollilan mielestä keskusteluapu auttaa suurinta osaa synnytyspelosta kärsivistä naisista.

– Minä kysyn joka kerta siltä ihmiseltä, että helpottiko sinua. Välillä näen, että ihmisen olo helpottuu ja joskus sitten näen, että keskustelu sai ainakin uuden suunnan ajatuksille. Harvoin jää sellainen tunne, ettei olisi pystynyt auttamaan ollenkaan.

Vauva pinnasängyssä.
Laura Taurianen on sitä mieltä, että vaikeasta synnytyksestä huolimatta, haasteet alkavat vasta kun vauva on syntynytAlex Hofford / EPA

Hoitohenkilökunta on Tiina Kemppaisen mukaan myös äärettömän ammattitaitoista ja kätilöille on usein erilaisia täydennyskoulutuksia.

– Koulutuksissa käsitellään muun muassa vastasyntyneen ensihoitoa. Jokainen kätilö käy koulutuksessa kerran vuodessa ja sitä järjestetään kaksi kertaa kuukaudessa.

Tauriainen kertoo, että hän ei koe pelkoaan niin hallitsevaksi, että tarvitsisi juttuhetkeä pelkokätilön kanssa. Neuvolassa hän on kuitenkin puhunut jonkin verran jännityksestään.

– Olemme käyneet läpi edellistä synnytystä ja miettineet eri vaihtoehtoja kivunlievitykselle. Olen nimittäin aika kipuherkkä ja minulle on tulossa käynnistetty synnytys, mutta en haluaisi epiduraalia.

Kun vauva on syntynyt, niin siitä se haastava aika vasta alkaa.

Laura Tauriainen

Pelot vaativat Tauriaisen mielestä usein prosessointia ihmisen oman pään sisällä, sekä luottamusta itseensä ja omaan kehoonsa.

– Synnytys on kuitenkin luonnollinen asia. Täytyy myös luottaa siihen, että hoitohenkilökunta tekee päätöksiä molempien, synnyttäjän ja vauvan parhaaksi.

Raskaus kestää yhdeksän kuukautta ja synnytys muutamista minuuteista useisiin tunteihin. Äitinä oleminen on kuitenkin ikuista. Sen myös Tauriainen yrittää muistaa.

– Kun vauva on syntynyt, niin siitä se haastava aika vasta alkaa. Vaikka minunkin ensimmäinen synnytykseni oli rankka, pitkä ja kipeä, eikä se mennyt ihan niin kuin olisin toivonut, niin tähän muuhun kontekstiin verrattuna se todella lyhyt aika.

Muutettu otsikkoa 15.6.2017 klo: 11:04 alkuperäinen otsikko: Nykysynnyttäjät eivät kestä kipua - "Kaikissa paikoissa kipulääkitty pieniäkin toimenpiteitä varten" muotoon Pelkokätilöä tarvitaan kun kipu ja kuolema pelottavat - "Harvoin jää sellainen tunne, ettei olisi pystynyt auttamaan "

_Faktalaatikosta poistettu tieto synnytyspelkoisten määrän lisääntymisestä. Kyseessä on OYS:n hoitohenkilökunnan arjen havainto, ei tilastollinen fakta. _