yle.fi-etusivu

Tappouhkaukset ja pelko varjostivat sotalegenda Simo Häyhän elämää

Talvisodan tarkin tarkka-ampuja Simo Häyhä joutui kohtaamaan sankaruutensa kääntöpuolen: tappouhkaukset ja siitä johtuvan pelon.

Simo Häyhä
Simo Häyhän kuva kirjastossa
Simo Häyhä toivottaa ihmiset tervetulleiksi Häyhä-näyttelyyn.Petri Kivimäki/Yle

Vaikka talvisodasta on kulunut jo vuosikymmeniä, niin talvisodan sankarin, tarkka-ampuja Simo Häyhän maine sekä Suomessa että maailmalla on edelleen poikkeuksellisen suuri.

Talvisodassa Häyhä ampui reilun kolmen kuukauden aikana yli 500 puna-armeijan sotilasta. Jo sodan aikana lehdet kirjoittivat Häyhästä isoja artikkeleita.

Kun Simo Häyhä 6. maaliskuuta 1940 – vain viikko ennen talvisodan päättymistä – haavoittui pahasti Kollaalla, levisivät maailmalla huhut Häyhän kuolemasta.

Itsensä Simo Häyhän arkistoista löytynyt lehtileike kertoo otsikon: Simo Häyhä kaatunut. Artikkeli kertoo, että "Kaukolasta kotoisin oleva vapaustaistelija Simo Häyhä, jonka ainutlaatuisesta sotilaspalveluksesta lehdet sodan aikana kertoivat suorastaan ihmeellisiä juttuja, on kaatunut sodan viimeisissä taisteluissa Kollaanjoella".

Simo Häyhä ei Kollaalla kuollut. Sodan jälkeen hän eli pitkän elämän Ruokolahdella pienessä mökissään. Pari viimeistä vuottaan Häyhä vietti hoitokodissa Haminassa, jossa hän kuoli keväällä 2002.

"Tästähän mie niitä kyttäilin", Simo Häyhä kuvailee ampumasektoriaan Kollaanjoella kesällä 1942.
Simo Häyhä pääsi jatkosodan aikana käymään Kollaalla. "Tästähän mie niitä kyttäilin", oli Häyhä kuvaillut ampumasektoriaan Kollaanjoella kesällä 1942.SA-kuva

Pelko varjosti Häyhän elämää

Haavoittumisensa jälkeen Simo Häyhä olisi halunnut osallistua myös jatkosotaan. Häntä ei sinne kuitenkaan päästetty, koska hänen kasvoihinsa saamat vammat olivat niin vakavat.

Häyhä sai Ruokolahdelta tilan, jonne hän itse rakensi pienen, vaatimattoman näköisen talon. Hän ei kuitenkaan oikein viihtynyt talossaan.

Ruokolahtelainen Harri Tonder tapasi Häyhän kymmeniä kertoja ja tunsi hänet oikein hyvin. Tonderin mukaan Häyhää vaivasi yksinäisyys.

– Hän viihtyi töitä tehden, mutta yöt nostattivat yksinäisyyttä ja pelkoa, kertoo Harri Tonder.

Simo Häyhällä oli vihamiehiä, jotka eivät hyväksyneet Häyhän talvisodan aikana tekemiä tekoja.

– Hän sai paljon tappouhkauksia. Hänelle sanottiin ihan suoraan kasvottain, että jos et häivy, niin mennään tuonne nurkan taakse ja katsotaan.

Häyhä oli laajalti tunnettu mies. Sodassa sattunut loukkaantuminen oli jättänyt hänen kasvoihinsa jäljet, joista kaikki hänet tunnistivat.

– Simo Häyhä kävi joka kesä Tenolla kalastamassa. Ystäväänsä Mikael Hallikaista hän vakuutti, että ei mennä sellaiseen paikkaan, jossa on paljon ihmisiä.

Harri Tonder arvelee, että nykypäivänä olisi toisin.

– Silloin sotien jälkeen, meillä oli kansakunnassa ihmisiä, jotka suorastaan vihasivat häntä. Häyhän oli mukauduttava siihen.

Pelko omassa kodissaan johtikin siihen, että Häyhä sotien jälkeen vietti aikaa vanhempiensa ja sisarustensa luona noin kymmenen kilometrin päässä kodistaan.

Simo Häyhä kuorimassa perunoita
Kuvassa Simo Häyhä armeija-aikanaan perunateatterissa. Häyhä on kuvassa kolmas vasemmalta. Petri Kivimäki/Yle

Syntymäkoti rajan takana

Simo Häyhä syntyi 17. joulukuuta 1905 Rautjärvellä Kiisken kylässä. Maatilan poikana hän oli kiinnostunut luonnossa liikkumisesta ja metsästyksestä.

Simo Häyhän elämästä elämäkertaa kirjoittavan majuri Tapio Saarelaisen mukaan Häyhä käytti tarkka-ammunnassaan taitoja, joita hän oli oppinut metsästysreissuillaan. Silloin pitää rauhassa kytätä maastossa liikkuvaa eläintä.

Harri Tonderin mukaan Simo Häyhä ei vielä nuorena miehenä ollut ampujien kärkipäässä.

– Hän kehittyi siinä ampumisessaan, ja se oli sitten kohdallaan sotavuosina.

Majuri Tapio Saarelainen kertoo, että Simo Häyhän ampumistavasta suuri osa on käytössä edelleen Suomen Puolustusvoimien tarkka-ampujakoulutuksessa.

– Häyhän tapa toimia tuliasemassa, valita maali, tapa arvioida etäisyys, suorittaa laukaus, siirtyä tuliasemaan ja sieltä pois. Nämä kaikki on siirretty nykyajan taistelutoimintaan, kertoo majuri Tapio Saarelainen.

Simo Häyhä liittyi suojeluskuntaan 17-vuotiaana. Harri Tonderin mukaan Suomi ja kotiseutu olivat Häyhälle erittäin rakkaita.

– Tää on meiän maa, sanoi Häyhä kotiväelleen lähtiessään talvisotaan, kertoo Harri Tonder.

Jatkosodan alueluovutuksissa Simo Häyhän koti jäi rajan taakse. Se sijaitsee Rautjärven Miettilän kohdalla pari kilometriä Suomen itärajasta Venäjän puolelle.

hylsyjä
Simo Häyhän ampumapaikalta Kollaalta löytyi yli 500 hylsyä. Niitä on käytetty kunniakilpien valmistamiseen.Petri Kivimäki/Yle

Ampumapaikalta löydettiin yli 500 hylsyä

Simo Häyhä taisteli Kollaalla. Rintamalinjana ollut Kollaanjoki on pieni muutaman metrin levyinen joki Laatokan pohjoispuolella. Hän vietti siellä useita viikkoja asemapaikallaan joulukuun 1939 alusta alkaen.

Ruokolahtelainen Pertti Saukkonen kävi nelihenkisen etsintäryhmänsä kanssa Venäjällä syksyllä 2000 etsimässä sitä kohtaa, jossa Simo Häyhä ampui vihollisia. Häyhä oli kertonut heille tarkan paikan.

– Hän antoi meille sellaisen luonnospiirroksen, josta selvisi paikka, kertoo Saukkonen.

Piirustuksen avulla paikka löytyi varsin nopeasti läheltä Kollaan siltaa. Saukkosen mukaan paikka näytti siltä, ettei siellä Häyhän jälkeen ollut kukaan käynyt.

Ryhmä alkoi haravoida aluetta metallinpaljastimella. Hylsyjä löytyi runsaasti.

– Sattui silleen hassusti, että kun Simo ampui 542 vihollista, niin me löydettiin just sama määrä hylsyjä.

Miehet keräsivät hylsyt talteen, ja niistä on valmistettu kunniakilpiä. Sadan euron arvoisella kilvellä ryhmä tukee sotilastarkka-ampujakoulutusta.

– Me on annettu palkintoja siitä rahastosta, sanoo Pertti Saukkonen.

Tosin oli lähellä, että hylsyt eivät olisikaan jääneet Suomeen.

– Kävi niin, että amerikkalaiset tarkka-ampujaharrastajat olisivat ostaneet hylsyt hyvällä hinnalla. Niistä olisi saatu rahastoon hyvät rahat. Kuitenkin Simo Häyhän aineistoon luvat olivat Amerikassa jollain muulla porukalla, ja niin amerikkalaiset palauttivat hylsyt takaisin meille Suomeen, sanoo Pertti Saukkonen.

Hylsyjä ja muistokilpiä on nähtävillä Ruokolahden kirjastossa, jonne Ruokolahden reserviupseerikerho on koonnut laajan Simo Häyhän elämästä kertovan näyttelyn.

Simo Häyhän hauta
Simo Häyhän hauta Ruokolahden hautausmaalla.Petri Kivimäki/Yle

Puku päällä ja solmio suorassa

Simo Häyhä oli talvisodan jälkeen hyvin suosittu ja kutsuttu vieras eri puolella Suomea. Hän sai kutsuja sotaveteraani- ja invalidijärjestöjen tilaisuuksiin. Häyhä vieraili eduskunnassa ja kävi presidentti Urho Kekkosen kanssa metsästämässä.

Häyhän kasvoihinsa saamia vammoja hoidettiin muun muassa Tanskassa, joka tarjosi tällä tavalla apua Suomelle.

Simo Häyhästä olevat valokuvat kertovat miehestä mielenkiintoisen yksityiskohdan. Kuvissa hän on aina eturivissä ja puku päällä.

– Pienenä miehenä Simo haluttiin eturiviin. Mutta kyllä muut kuvassa olijat halusivat, että Simo pitää näkyä, sanoo Harri Tonder.

Simo Häyhä vietti Ruokolahdella sodan jälkeen 57 vuotta. Pari viimeistä vuottaan hän asui veteraanien hoitokodissa Haminassa, jossa hän kuoli vuonna 2002.

Simo Häyhän hauta on Ruokolahden hautausmaalla.

Harri Tonder ja Pertti Saukkonen
Harri Tonder ja Pertti Saukkonen ovat olleet kokoamassa Ruokolahden kirjastossa olevaa Simo Häyhä -näyttelyä. Petri Kivimäki/Yle

"Tää on meiän maa" -Simo Häyhä muistonäyttely Ruokolahden kirjastossa (Nällikuja 1) 25.8.2017 saakka kirjaston aukioloaikoina maanantaista torstaihin kello 10–19 ja perjantaisin kello 10–16. Vapaa pääsy.

Päivitetty 18.6. klo 10.19: korjattu viimeisen kuvan kuvateksti.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Kittilä

Mikä Kittilää oikein vaivaa?

Uinti

Jenna Laukkanen ui EM-hopeaa – komea parannus Suomen ennätykseen

Urheilu

Tshekki tarjoili Leijonille syksyn ensimmäisen tappion - hattutemppusankari nosti kahden maalin takaa voittoon

PyeongChang 2018

Kummola ei näe KHL:n täyskäännöksessä mitään tolkkua: ”Kuulostaa ihan kiristykseltä”