yle.fi-etusivu

Ystävyys edistää ikääntyvän terveyttä ja onnea jopa enemmän kuin perhe

Yhdysvaltalaistutkimuksissa selvitettiin omaisten ja ystävien merkitystä sekä sitä, miten yksinäisyydestä tulee noidankehä.

ihmissuhteet
miehen käsi pitää vanhuksen kädestä kiinni
AP Graphics Bank

Useista tutkimuksista tiedetään, että perhe, ystävät ja sosiaaliset suhteet edistävät terveyttä ja tyytyväisyyttä. Yhdysvaltalaisen Michiganin yliopiston kaksoistutkimuksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan ystävyyssuhteiden merkitys kasvaa ihmisen ikääntyessä ja saattaa ylittää omaisten vaikutuksen.

Sosiaaliset suhteet voivat suojella stressin negatiivisilta vaikutuksilta antamalla elämään kontrollin ja merkityksen tunnetta ja kohentamalla itsetuntoa. Stressaava suhde puolestaan voi aiheuttaa jopa tulehduksen elimistössä.

Iän karttuminen painaa vaakaa ystävien puoleen.

Michiganin ensimmäisessä tutkimuksessa selvitettiin laajalti ihmissuhteiden ja itse koetun terveyden sidettä. Toisessa kysyttiin, millaisena kroonisesti sairaat kokivat ihmissuhteidensa vaikutuksen tautiinsa.

Ensimmäisessä tutkimuksessa analysoitiin yli 270 000 ihmisen vastaukset. Vastaajat olivat sadasta maasta. Iältään he olivat 15-vuotiaista 99-vuotiaisiin.

Hyvä suhde niin perheeseen kuin ystäviin sai vastaajat arvioimaan terveytensä ja tyytyväisyytensä keskimääräistä korkeammaksi. Iän karttuessa vaaka kuitenkin painui ystävien puoleen.

Vain hyvä ystävyys kestää

Toisessa tutkimuksessa seurattiin noin 7 500:n yli 50-vuotiaan kroonisesti sairaan yhdysvaltalaisen yhteyksiä perheeseen ja ystäviin sekä heidän terveyden ja hyvinvoinnin tuntemuksiaan.

Ne, jotka kokivat jonkin ystävyssuhteen usein rasitukseksi, kertoivat keskimääräistä useammin kärsivänsä kroonisista vaivoistaan. Ne, jotka saivat tukea ystäviltä, tunsivat olonsa terveemmäksi.

– Molemmat tutkimukset osoittavat, että ystävyyssuhteet ennustavat arkipäivän onnellisuutta ja lopulta jopa elinikäämme paremmin kuin suhde puolisoon ja lapsiin, sanoo psykologian apulaisprofessori William Chopik.

Tutkijat arvelevat tulosten johtuvan siitä, että ystävät valitaan. Aikaa myöten jäljelle jäävät vain hyvät ystävät, joiden tukeen ja apuun voi luottaa. Perheenjäsenien kanssa monille sattuu yhteenottoja – ja he saattavat olla yksinkertaisesti tylsiä ystäviin verrattuina.

Tutkimukset voi lukea kokonaisuudessaan Personal Relationships (siirryt toiseen palveluun) -lehdestä.

Yksinäinen käpertyy käpertymistään

Chicagon yliopistossa (siirryt toiseen palveluun) puolestaan on tutkittu, miksi yksinäisyys muuttuu monille noidankehäksi. Siihen näyttää olevan looginen syy ihmislajin evoluutiossa, kertoo Personality and Social Psychology Bulletin (siirryt toiseen palveluun) -lehdessä julkaistu tutkimus.

Tutkitut 229 chicagolaista olivat 12-vuotisen seurannan alkaessa 50–68-vuotiaita. Joukossa oli niin naisia kuin miehiä. Etnisesti ja varallisuuseroiltaan joukko oli kirjava.

Tutkimuksessa yksinäisyyden aste ennusti sitä, miten itseensä käpertyneitä ihmiset olivat seuraavana vuonna. Tutkijat päättelivät, että yksinäisyyden tunne saa ihmisen kääntymään sisäänpäin, mikä ruokkii yksinäisyyttä entisestään.

Muut tekijät, kuten esimerkiksi masennus, eivät tutkimuksessa vaikuttaneet ennusteeseen.

Nainen kävelee sumuisessa maisemassa.
Henrietta Hassinen / Yle

Yksinäisyyttä tutkitaan jopa solutasolla

Ihmislajin evoluutio näyttäisi selittävän tutkijoiden havaintoa. Koska jääminen ilman toisten apua ja turvaa on voinut vaarantaa yksilön elämän, yksinäisten on ollut syytä kiinnittää huomionsa itseensä ja omaan hyvinvointiinsa.

– Tämä ominaisuus on voinut auttaa eloonjäämisessä muinoin, mutta nyky-yhteiskunnassa se saattaa olla este yksinäisyyden karistamiselle, sanoo tutkimusta johtanut psykologian professori John Cacioppo.

Yksinäisyys aiheuttaa tuskaa yksilöille ja menoja terveydenhoitojärjestelmälle.

Cacioppolla ja hänen puolisollaan, psykiatrian apulaisprofessorilla Stephanie Cacioppolla on meneillään useita tutkimuksia, jossa yksinäisyyttä tutkitaan niin sosiaalisena ja käyttäytymistieteellisenä kuin hormonaalisena, hermostollisena ja solutason ilmiönä.

– Tiedämme, että yksinäisyys aiheuttaa tuskaa yksilöille ja menoja terveydenhoitojärjestelmälle. Seuraava iso kysymys on, miten voimme vähentää sitä, John Cacioppo sanoo.