yle.fi-etusivu

Ei enää pelkkä naimalupa – Rippikoulua muokataan aikaan sopivaksi: ”Rippikoulu kyllä venyy ja paukkuu”

Seurakunnilla on rippikoulu-uudistuksen kanssa siirtymäaikaa ensi vuoden lokakuuhun. Uudenlaiseen rippikouluun ei ole vielä olemassa yhteistä ohjeistusta.

kristinusko
Rippikoululaisia.
Rippikoulu-uudistuksessa halutaan ottaa nuoret ja heidän oma mielipiteensä aiempaa paremmin huomioon. Kuopiolaisten Eva Alosen (vasemmalla) ja Vuokko Oinosen mukaan nykyinen rippikoulumalli on toimiva. Vuokko tosin toivoo, että oppitunnit olisivat sellaisia, että nuorten olisi mahdollisuus osallistua niihin itse enemmän. Kuva on Kuopiossa viime viikolla järjestetystä päivärippikoulusta. Toni Pitkänen / Yle

Kuopio

Ennen muinoin se tarkoitti naimaluvan saamista. 1970-luvulla alettiin rippikoulun yhteydessä puhua nuorista yksilöinä ja vähitellen otettiin käyttöön yksityiskohtaiset oppimistavoitteet.

Viimeisin uudistus vuonna 2001 painotti rippikoulussa juuri nuorten yksilöllisyyttä ja erilaisia tapoja toteuttaa rippikoulu.

Nyt, toukokuussa piispainkokokouksen hyväksymän tuoreimman rippikoulu-uudistuksen mukaan nuoret ja nuorten osallistuvuus on uusimman uudistuksen kantava teema. Kirkko haluaa, että nuoret osallistuvat rippikoulun suunnitteluun ja toteuttamiseen jo alkuvaiheessa ja että rippikoulu on kävijöidensä näköinen.

Tavoite on hyvin yksinkertainen. Mutta miten siihen käytännössä päästään? Siihen ei Rippikoulusuunnitelma 2017:ssa ole annettu mitään yksityiskohtaista ohjeistusta, vaan luotetaan seurakuntien työntekijöihin.

Jossakin vaiheessa itsekin työntekijänä peräänkuulutti listaa.

Hanna Kärsämä

– Työntekijöillä on varmaan erilaisia tapoja siihen. Yksi konkreettinen tapa voi olla se, että nuorilta kerätään käytännössä ajatuksia rippikouluista, kertoo asiantuntija Jari Pulkkinen kirkon keskushallinnosta.

– Malleja kootaan nyt tulevien vuosien aikana, Pulkkinen jatkaa.

Seurakunnissa koetaan, että rippikoulu on joustava kokonaisuus, joka voi muotoutua ympäristön mukaan.

– Sen pitääkin muuttua yhteiskunnan mukaan ja uusien opetustapojen mukaan. Rippikoulu kyllä venyy ja paukkuu, kunhan opetus pysyy samana, Kuopion seurakuntien nuorisosihteeri Hanna Kärsämä huomauttaa.

Uudistus on niin alkuvaiheessa, että sitä vasta pilotoidaan kesän aikana 30 rippikoulussa ympäri Suomen. Siirtymäaikaa uudenmuotoiseen rippikouluun seurakunnilla on ensi vuoden lokakuuhun asti.

Selkeitä ohjeita kaivattiin

Yksi pilottirippikouluista järjestään kesä-heinäkuun vaihteessa Kuopion seurakuntayhtymän alueella. Piloitointityössä mukana oleva Hanna Kärsämä olisi mielellään ottanut alussa vastaan suuntaviivojen sijaan tarkempaa informaatiota.

Kuopion seurakuntien nuorisosihteeri Hanna Kärsämä
Kuopion seurakuntien nuorisosihteeri Hanna Kärsämä koki alussa, että tarkat, listamaiset ohjeet uudistuksesta olisivat olleet tarpeen. Uudistuksen sisäistettyään hän ei enää kaipaa niitä.Toni Pitkänen / Yle

– Jossakin vaiheessa itsekin työntekijänä peräänkuulutti listaa. Että tuleeko jotain tiettyjä ohjeita, joita pitää ottaa huomioon, mutta tässä haetaan enemmän sellaista kokonaisvaltaisuutta, Hanna Kärsämä kertoo.

– Ehkä ihan alussa tunsin epävarmuutta, mutta kun suunnitelmaa on pyöritellyt, alkaa omaan mieleen sisäistyä, että mitä tässä on haettu. Eli on haettu enemmän nuorten näköistä opetusta ja sitä, että he oikeasti saavat olla mukana suunnittelemassa ja tekemässä, hän jatkaa.

Yle soitti muutamiin seurakuntiin ja kysyi, mitä mieltä niissä ollaan uudistuksesta. Uudistus kyllä tunnetaan seurakunnissa, mutta sen pohtimiseen ei ole vielä juurikaan käytetty aikaa. Soittokierroksella vahvistui käsitys siitä, että rippikoulua toteutetaan tällä hetkellä hyvin eri tavoin paikkakunnasta ja seurakunnasta riippuen.

Sen pitääkin muuttua yhteiskunnan mukaan ja uusien opetustapojen mukaan.

Hanna Kärsämä

– Se on niin monenlainen sillisalaatti, miten tämän seurakunnan kirkoissa pidetään rippikoulua. Jokaisella on omat erityispiirteensä, mutta en näe tarpeelliseksi yksilöidä sitä, pohtii nuorisotyönohjaaja Markku Lahtinen Kokkolan suomalaisesta seurakunnasta.

Uusi suunnitelma voi lisätä rippikoulujen eroja ainakin sen suhteen, miten nuori otetaan keskiöön ja miten uusi teknologia, älylaitteet ja erilaiset sovellukset otetaan mukaan opetukseen. Seurakuntien mukaan rippikoulujen ei kuitenkaan tarvitse olla keskenään samanlaisia.

– Ehkä tämä suunnitelma myös haastaa työntekijöitä keskustelemaan keskenään, että löydettäisiin niitä yhteisiä ja erilaisia toimintamalleja. Siihenhän ei voida ikinä päästä, että rippikoulut olisivat tismalleen toistensa kaltaisia, koska sen vetäjät ja osallistujat tekevät rippikoulun, Kärsämä huomauttaa.

Aikaa vastaavaksi

Tuoreimmassa rippikoulu-uudistuksessa on kyse päivittämisestä. Kun toimintaympäristö on muuttunut teknologisen kehittymisen ja monikulttuuristumisen myötä, halutaan rippikoulu sitä vastaavaksi.

Laulukirja ja tyttö.
Uudistamisen taustalla on rippikoulun päivittäminen toimintaympäristöön. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että älylaitteet otetaan entistä enemmän mukaan oppitunneille. Toni Pitkänen / Yle

Seurakunnissa koetaan, että nyt hyväksytty suunnitelma on päivitys 16 vuoden takaiseen suunnitelmaan.

– Edellinen oli paljon enemmän uudistus. Tämä on ehkä enemmänkin päivittämistä, pohtii Joensuun seurakunnan nuorisotyönohjaaja Noora Kähkönen.

Uudistuksen myötä älylaitteet halutaan suurempaan rooliin rippikoulujen opetuksessa. Osassa rippikouluja niitä jo käytetään automaattisesti osana opetusta, osassa ei juurikaan. Asia on hyvin työntekijäkohtainen. Esimeriksi Kuopion seurakuntayhtymän rippikouluissa älylaitteet ovat aktiivisessa käytössä.

– Kyllä meillä Kokkolassa niitä käytetään, mutta ei ehkä kaikista suurimmalla volyymilla. Siihen varmaan pitää antaa lisäopetusta, myöntää puolestaan Markku Malinen.

35 vuotta sitten oltiin kiinni tietyissä oppitunneissa. Puhuttiin synnistä, kuolemasta ja elämän epäreiluudesta

Anna-Leena Häkkinen

Suunnitelman mukaan rippikouluissa pitää jatkossa myös tulla esiin paremmin vuorovaikutus erilaisten kulttuurien kanssa.

Haaste työntekijöille

Rippikoulu-uudistusta voisi luonnehtia eräänlaiseksi haasteeksi seurakuntien rippikoulutyöstä vastaaville. Osalta se vaatii uuden opettelua ja persoonan mukaan laittamista.

Lauluhetki rippikoulussa.
Uudistus haastaa seurakunnan työntekijät ottamaan nuoret paremmin keskiöön. Tähän ei ole annettu selkeää toimintamallia, vaan asia jää seurakuntien ratkaistavaksi. Toni Pitkänen / Yle

– Totta kai se vaatii työtä. Joskus voi ajatella, että paljon helpompaa olisi vain itse päättää ja mennä kuten aina ennen, huomauttaa Joensuun seurakunnan nuorisotyönohjaaja Noora Kähkönen.

35 vuoden ajan rippikoulutyötä tehnyt Oulun seurakunnan pappi Anna-Leena Häkkinen puolestaan kokee, että rippikoulutyössäkin mennään koko ajan helpompaan suuntaan. Häkkinen on ottanut jokaisen uudistuksen ilolla vastaan.

– 35 vuotta sitten oltiin kiinni tietyissä oppitunneissa. Puhuttiin synnistä, kuolemasta ja elämän epäreiluudesta. Oppitunti oli oppitunti. Tässä ollaan kokonaisuutta hahmottamassa ja ollaan ehdottomasti menossa parempaan suuntaan, Häkkinen summaa.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Talvisää

Painava lumi painoi kuplahalleja kasaan pääkaupunkiseudulla – Päivystävä palomestari: "Mitään ei ollut tehtävissä enää"

Itävalta

Itävallan kaasuonnettomuus aiheutti rajun hinnannousun – Italiaan julistettu hätätila

Talvisää

Meteorologin varoitus: yö pakastaa vetiset tienpinnat etelässä – pohjoisessa piiskaavaa lumipyryä

Lastenneuvolat

Japanilaiset päättäjät ällistyivät, kun näkivät äidin ja isän puhuvan neuvolassa – Suomen neuvola leviää koko Japaniin