Kehitysvamma ei tarkoita työkyvyttömyyttä - "Tunnollinen, säntillinen ja kaikin puolin hyvä työntekijä"

Kehitysvammaisten työvoimapotentiaali ei ole monellakaan työnantajalla tiedossa. Raahelainen pizzerian omistaja näki potentiaalin Ramissa, ja palkkasi hänet töihin.

kehitysvammaisuus
Rami Laurila seisoo työpaikkansa keittiössä
Ennen työpaikkaa Ramia turhautti se, ettei ollut mitään tekemistä. Nyt hän on ollut työelämässä kaksi vuotta. Emma Hinkula / Yle

RaaheRami Laurila kävelee kohti raahelaista pizzeriaa rivakoin askelin. Kello on vähän yli 11 aamupäivällä ja Ramin työpäivä on alkamassa.

– Menen vaihtamaan työvaatteet, Rami huikkaa ja katoaa keittiöön.

Lounasaika on juuri alkanut ja ravintolaan tulvii asiakkaita. Keittiössä Rami on jo työn touhussa. Hän nostelee leikkuulautoja astianpesukoneeseen, laittaa koneen käyntiin ja alkaa järjestelemään astioita.

Timo Laukka seisoo pizzeriassaan
Alto Mare pizzerian omistaja Timo Laukka toivoisi, että useammatkin yrittäjät palkkaisivat töihin kehitysvammaisia henkilöitä.Emma Hinkula / Yle

Pizzerian omistaja Timo Laukka kertoo, että Rami aloitti työt kaksi vuotta sitten. Sitä ennen Laukka oli jo päättänyt, että haluaisi ottaa kehitysvammaisen henkilön töihin.

– Useamman kerran asiaa tiedustelin kaupungin organisaatiolta, mutta heillä ei nähtävästi ollut sopivaa henkilöä, koska sitä ei koskaan löytynyt.

Ennen töihin tuloa Rami opiskeli Luovin ammattiopistossa. Sitä kautta löytyi myös työpaikka, kun Ramin ryhmä tuli vierailulle Laukan pizzeriaan.

– Kysyin siltä oppilasryhmän ohjaajalta, että olisiko mahdollista, että joku hänen oppilaistaan tulisi töihin. Ei mennyt kuin muutama päivä ja Rami tuli tutustumaan työpaikkaan. Hän mietti kesän yli, että ottaako työn. Syksyllä hän ilmoitti, että ottaa.

Rami kertoo, että hän oli etsinyt työpaikkaa jo pidemmän aikaa ilman tulosta. Töiden saaminen olikin hänelle iloinen yllätys.

– Ajattelin, että en minä Raahesta mistään töitä saa. Luulin, että pitää lähteä jonnekin isompaan kaupunkiin. En yhtään arvannut, että työ voisikin niin äkkiä löytyä. Oletin, että siihen menee ainakin 2-3 vuotta.

Rami Laurila ja Timo Laukka seisovat pizzerian tiskin äärellä
Työpaikan saaminen oli onnenpotku molemille, sekä Ramille että Timolle. Emma Hinkula / Yle

Timo Laukka toivoisi, että yrittäjät palkkaisivat rohkeammin kehitysvammaisia henkilöitä töihin.

– Tiedän, että kehitysvammaisille töitä on hyvin hankala saada ja niitä on harvassa. Tietenkin minä yrittäjänä toivoisin, että sellaiset ihmiset, joilla on mahdollisuus työllistää kehitysvammainen työntekijä, tekisivät sen. Koska se on meidän kaikkien ja koko yhteiskunnan etu.

Äidin huoli on aina läsnä

Ramin äiti, Riitta Laurila kertoo, että heidän koko perheelle on tärkeää, että Rami on saanut töitä.

– Rami on sellainen, että hän haluaisi aina jotakin värkkäillä, puuhommia ja muita askareita. Aiemmin Ramia turhautti, kun hänellä ei ollut mitään tekemistä. Nyt hän on täynnä energiaa ja lähtee aina innolla töihin.

Rami Laurila istuu työpaikallaan
Ramin kehitysvamma aiheutti hänelle lapsena useita leikkauksia ja sairaalassa oloa. Aikuisiällä oireet ovat helpottuneet. Emma Hinkula / Yle

Rami syntyi 35 vuotta sitten. Silloin ilmeni, että hänellä on synnynnäinen vamma, hydrokefalia.

– Se tarkoittaa sitä, että selkäydinneste ei kierrä oikealla tavalla. On pitänyt tehdä uusi reitti, mistä neste kulkee selkäydinkanavaan. Silloin kun Rami oli lapsi, hän kävi useissa leikkauksissa ja vähän väliä piti rampata sairaalassa, Riitta kertoo.

Ramin terveydelliset ongelmat aiheuttivat luonnollisesti Riitassa huolta. Myös kehitysvamma oli aluksi vaikeaa hyväksyä.

– Silloin kun Rami syntyi ajattelin, että mikä Ramin kohtalo on, miten me jaksamme ja miten meille on annettu tämmönen. Loppujen lopuksi Rami on ollut siunaukseksi meille. Hän on antanut meille niin paljon.

Ramilla on yhteensä kuusi sisarusta. Kaksi sisaruksista asuu Nurmijärvellä, muut lähistöllä. Riitta on onnellinen, että Ramilla on iso turvaverkko. Sisarusjoukko, joka auttaa ja on hänen tukenaan.

Väkisinkin tulee ajateltua, että mitä sitten tapahtuu, kun minusta aika jättää, enkä ole enää huolehtimassa Ramista.

Riitta Laurila

Perheen tuesta huolimatta on Rami saanut kuulla vammastaan. Rami kävi ala-asteen lähikoulun erityisluokalla. Monesti hän palasi koulusta housunpolvet rikkinäisenä ja hiljaisena.

– Rami ei koskaan kannellut. Tiesin aina siitä, että koulussa oli tapahtunut jotain ikävää, kun hän oli todella hiljainen.

Äidin huoli lapsistaan on ikuinen. Sen tietää seitsemän lapsen äiti Riitta varsin hyvin. Rami asuu edelleen kotona ja huolta aiheuttaa Riitan mukaan etenkin Ramin tulevaisuus.

– Itse olen tähän asti huolehtinut kaikesta. Väkisinkin tulee ajateltua, että mitä sitten tapahtuu, kun minusta aika jättää, enkä ole enää huolehtimassa Ramista.

Riittaa pitää tärkeänä sitä, että kun he eivät voi enää itse huolehtia Ramista, hän voisi itse päättää missä asuu.

– Ja, että Rami pääsisi käymään samoissa paikoissa kuin nytkin. Sellaisissa jotka ovat hänelle todella tärkeitä.

Kehitysvammaisten työelämässä on parannettavaa

Kehitysvammaisten tukiliitto ry pyrkii edistämään kehitysvammaisten palkkatyöllistymistä. Tukiliiton työelämän asiantuntija Kari Vuorenpää kertoo, että usein kehitysvammaisille tarjotaan palkkatyön sijaan avotyötoimintaa.

– Kehitysvammaisen henkilön perustoimeentulo on useimmiten työkyvyttömyyseläke. Pääsääntöisesti avotyötoiminnassa ja työkeskuksissa maksetaan niin sanottua työosuusrahaa. Tästä työosuusrahasta puhutaan useasti virheellisesti useasti palkkana.

Rami on tunnollinen, säntillinen ja kaikin puolin hyvä työntekijä.

Timo Laukka

Vuorenpään mukaan lähtökohtaisesti se ei ole palkkaa, vaan toiminta-avustusta, jota maksetaan toimintaan osallistumisesta. Tämä toiminta-avustus maksetaan kunnista.

– Nykyään avotyötoiminta on toistaiseksi teetettävää työtä, jolla ei tavoitellakaan oikeaa työsuhdetta. Me haluamme kehittää sitä sellaiseksi, että tällainen avotyö olisi lähtökohtaisesti palkkatyötä tavoitteleva määräaikainen työharjoittelu.

Sellainen avotyötoiminta, jolla ei tavoitella jatkossa palkkatyötä on Vuorenpään mielestä asia, jota ei tämänhetkisillä työmarkkinoilla tulisi olla.

– Jos sillä ei tavoitella palkkatyötä, on se hyväksikäyttöä.

Rami Laurilan työt työtehtävät lapulla jääkaapin ovessa
Laukan mukaan Rami hoitaa mallikkaasti kaikki hänelle määrätyt työtehtävät. Emma Hinkula / Yle

Kehitysvammainen henkilö tarvitsee tukea henkilökohtaisessa elämässään ja työelämässä. Työllistymisprosessissa apua voi saada työhönvalmentajalta. Vuorenpään mukaan työhönvalmentajia on kuitenkin Suomessa aivan liian vähän.

– Niitä ei ole läheskään niin kattavasti valtakunnan alueella ja niiden määrä on liian pieni. On ihan kansainvälisesti tutkittu, että tällainen työhönvalmentaja on tehokas ja hyvä työllistymisen tukikeino.

Vuorenpää kertoo, että työnantajilla ei myöskään ole tietoa kehitysvammaisten työvoimapotentiaalista tai niistä tukipalveluista, joita kehitysvammaisella työnhakijalla on saatavissa.

– Eli työhönvalmennuksen puute ja tiedon puute ovat oikeastaan kaksi isoa ongelmaa, kun puhutaan kehitysvammaisten työllistämisestä, Vuorenpää summaa.

"Tunnollinen, säntillinen ja kaikin puolin hyvä työntekijä"

Rami työskentelee pizzeriassa osa-aikaisena ja hän saa siitä rahaa kunnalta. Sen lisäksi hän saa työkyvyttömyyseläkettä. Suomessa on olemassa euromääräiset rajat siihen, kuinka paljon työkyvyttömyyseläkkeellä oleva kehitysvammainen ihminen voi tehdä palkkatyönä.

Timo Laukka kertoo, ettei heillä tällä hetkellä ole tarjolla kokopäiväistä työtä Ramille. Hänen työpäivänsä on joka arkipäivä 11-13.

– Rami saa nyt palkkaa kuntayhtymän kautta niin paljon kuin hänelle pystyy maksamaan, niin ettei se vaikuta eläkkeeseen.

Rami Laurila seisoo Timo Laukan takana pizzeriassa
Rami on pidetty työpkavereiden ja asiakkaiden keskuudessa. Emma Hinkula / Yle

Ramin itsevarmuus työpaikalla on Laukan mukaan noussut huimasti viimeisen kahden vuoden aikana. Jännitys on kadonnut ja Rami tietää itsekin, että hän osaa tehdä hyvin kaikki työtehtävät.

– Rami on tunnollinen, säntillinen ja kaikin puolin hyvä työntekijä.

– Pitää vaan ottaa huomioon ne rajoitukset, joita Ramilla on. Kaikkeen työhönhän hän ei pysty ja hän vaatii paljon ohjausta ja opastusta. Mutta sitten kun Rami oppii työtehtävänsä, niin hän kyllä klaaraa ne ihan niin kuin kuka tahansa muukin, Laukka kertoo.