Ratkaisivatko arvot sittenkään? Uusi vaihtoehto ja perussuomalaisiin jääneet hyvin samankaltaisia arvoiltaan

Perussuomalaisiin Jussi Halla-ahoa tukemaan jäänyt eduskuntaryhmä on hitusen oikeistolaisempi kuin Uusi vaihtoehto. Molempien ryhmien edustajat ovat selvästi konservatiiveja.

Perussuomalaiset
Perussuomalaisista irtautuneiden kansanedustajien Uusi vaihtoehto -ryhmän puhemies Simon Elo median edessä.
Perussuomalaisista irtautuneiden kansanedustajien Uusi vaihtoehto -ryhmän puhemies Simon Elo median edessä Helsingissä 13. kesäkuuta.Jussi Nukari / Lehtikuva

Kun Juha Sipilän keskusta ja Petteri Orpon kokoomus päättivät torpata hallitusyhteistyön Jussi Halla-ahon johtamien, uudistuneiden perussuomalaisten kanssa, tärkeimpänä perusteena käytettiin halla-aholaisten epäsopivaa arvopohjaa.

Vastaavasti kun keskusta ja kokoomus eilen yllättivät ilmoittamalla ottavansa takaisin hallitukseen perussuomalaisten eduskuntaryhmästä eronneen Uuden vaihtoehdon ryhmän, perusteena käytettiin jälleen arvoja. Pääministeri Juha Sipilä sanoi eilisiltaisessa tiedotustilaisuudessa, että entisten ja nykyisten perussuomalaisten arvojen ero erityisesti maahanmuuttokysymyksissä on selvä.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Uuden vaihtoehdon edustajat ovat tummansinisiä, perussuomalaisten vaaleansinisiä. Voit tutkia kuvaa klikkailemalla ehdokkaita. Arvokartan aineisto on peräisin Ylen vaalikoneesta vuodelta 2015.

Ylen vaalikonevastauksiin perustuva arvoanalyysi osoittaa kuitenkin, että näiden kahden ryhmän arvot poikkeavat toisistaan korkeintaan kosmeettisesti. Halla-ahoa tukemaan jääneiden kansanedustajien voidaan sanoa olevan hitusen oikeistolaisempia kuin Uuden vaihtoehdon edustajien.

Konservatiivi–liberaali-akselilla, johon vaikuttaa muun muassa suhtautuminen maahanmuuttoon, ryhmien välillä ei ole käytännössä katsoen mitään eroja. Kaikki nykyiset ja entiset perussuomalaiset kansanedustajat ovat arvonelikentällä konservatiiveja.

Arvokartan aineisto on peräisin Ylen vaalikoneesta vuodelta 2015. Voit tutkia kuvaa klikkailemalla ehdokkaita.

”Kyse on henkilöistä ja luottamuksesta”

Helsingin yliopiston Demokratian voimavirrat -hankkeen tutkija Anu Koivunen ei ole lainkaan yllättynyt tuloksista.

– Nuivan manifestin allekirjoittajia on molemmissa ryhmissä. Me emme vielä tiedä, mikä näitä kahta ryhmää erottaa. Toistaiseksi tiedämme, että erona ovat henkilöt ja suhde hallituksessa olemiseen.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Laura Huhtasaari on arvioinut, että käydyt hallitusneuvottelut Halla-ahon johtamien perussuomalaisten kanssa olivat pelkkää kulissia, ja että ne kaatuivat henkilökysymyksiin. Myös Anu Koivunen pitää perussuomalaisten uuden puoluejohdon henkilöitä tärkeinä tekijöinä parin viime päivän myllerryksiin.

– Koska mitään konkreettisia poliittisia ohjelmia ei ole nostettu esiin, on vaikea olla ajattelematta, että kyse on enemmän henkilöistä ja luottamuksesta poliitikkojen välillä. Arvopuhe on tapa viitata siihen, Koivunen sanoo.

Anu Koivunen arvelee, että perussuomalaisten arvot ovat olleet törmäyskurssilla erityisesti kokoomuksen kanssa.

– Julkisuuden perusteella paine on tullut erityisesti kokoomuksen sisältä ja kentältä. Kokoomuksen arvoperusta on liberaali ja yksilökeskeinen. Perussuomalaisilla se on kansallismielinen ja kristillissosiaalinen, yhteisöä korostetaan. Vielä emme tiedä, miten Uusi vaihtoehto tälle kartalle sijoittuu.

Konservatiivisimpia Mäntylä, Hongisto, Oinonen ja Niikko

Nelikentän konservatiivisimmassa päässä ovat Uuden vaihtoehdon Hanna Mäntylä, Reijo Hongisto ja Pentti Oinonen sekä vantaalainen kansanedustaja Mika Niikko, joka ainakin toistaiseksi kuuluu jäljelle jääneeseen perussuomalaisten eduskuntaryhmään.

Arvonelikentän vasemmistopuolikkaalle asettuvat ainoastaan Lea Mäkipää, Pirkko Mattila, Kimmo Kivelä, Vesa-Matti Saarakkala ja Pentti Oinonen, jotka kaikki kuuluvat perussuomalaisista irtautuneeseen Uuteen vaihtoehtoon. Heidänkin voidaan katsoa sijoittuvan pikemminkin poliittiseen keskustaan, jossa on selvästi yli puolet alkuperäisestä perussuomalaisten eduskuntaryhmästä.

Arvoiltaan oikeistolaisimpina voidaan vaalikonevastausten perusteella pitää Halla-ahoa tukemaan jääneiden edustajien Tom Packalénia ja Sami Saviota sekä eduskunnan puhemiestä Maria Lohelaa ja puheenjohtajakamppailun hävinnyttä Sampo Terhoa, jotka molemmat liittyivät Uuden vaihtoehdon eduskuntaryhmään.

Molemmat ryhmät haluavat rajoittaa maahanmuuttoa

Yksittäisissä arvopohjan kannalta kiinnostavissa vaalikonekysymyksissä ryhmien välillä on hyvin vähäisiä eroja. Molemmat ryhmät vastaavat myönteisesti kysymykseen ”Maahanmuuttoa Suomeen on rajoitettava terrorismin uhan vuoksi”, joskin halla-aholaisissa on hieman enemmän niitä, jotka ovat jyrkästi samaa mieltä.

Kysymykseen ”Suomen pitää ottaa suurempi vastuu EU:n alueelle tulevista turvapaikanhakijoista” kaikki vaalikoneen kysymyksiin vastanneet eronneet ja jääneet perussuomalaiset vastasivat olevansa väitteestä eri mieltä.

Euron vastustuksessa pienoinen ero

Ryhmien euroskeptisyydessä näkyy hienoinen ero. Kysymykseen ” Euron ulkopuolella Suomi pärjäisi paremmin” 60 prosenttia perussuomalaisten eduskuntaryhmään jääneistä edustajista vastasi olevansa ”täysin samaa mieltä”. Uuden vaihtoehdon edustajista näin vastasi 43 prosenttia.

Nelikentässä eivät ole mukana Ari Jalonen ja Leena Meri, jotka eivät vastanneet riittävän moneen arvokysymykseen. Joukossa ei ole myöskään Arja Juvonen, joka ilmoitti tänään eronneensa perussuomalaisten eduskuntaryhmästä. Hän ei kuitenkaan ole vielä vahvistanut, liittyykö hän Uusi vaihtoehto -ryhmään.

Arvonelikentän on luonut ammattikorkeakoulu Novian tutkija Tom Lillhonga. Vaalikoneen vastaukset on pisteytetty tilastotieteellisen mallin mukaan, joka yhdistelee samankaltaisia ehdokkaita keskenään. Analyysin akseleita oikeisto-vasemmisto ja liberaali-konservatiivi voi pitää suuntaa antavina.

Juttua päivitetty 16.6. klo 15.50. Aiemmin Veera Ruoho oli merkitty Uuden vaihtoehdon edustajaksi, mutta koska hän ei ole liittynyt ryhmään, hän ei ole tässä jutussa kummankaan ryhmän edustaja.