yle.fi-etusivu

Neljäsosa kunnista aikaistaa kielten opiskelua – Aloitus esikoulussa tai ensimmäisillä luokilla

Opetushallitus yllättyi kielihankkeen suuresta suosiosta.

varhaiskasvatus
Lapsia luokassa tunnilla.
Usealla lapsella kielten opiskelu voi alkaa jo esikoulussa tai ensi luokilla. Jyrki Lyytikkä / Yle

Neljäsosa kunnista aikoo aikaistaa kielten opiskelua siten, että ensimmäisen vieraan kielen opiskelu aloitetaan jo esikoulussa tai ala-asteen ensimmäisillä luokilla. Aikaistaminen johtuu Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen kielten varhentamiskokeilusta, joka alkaa ensi syksynä. Hankkeeseen osallistuu 76 kuntaa ja 19 muuta koulutuksen järjestäjää.

Opetushallituksen opetusneuvoksen Annamari Kajaston mukaan hankkeen suuri suosio oli yllätys. Kajaston mielestä osittainen kiitos suosiosta kuuluu Sipilän hallitukselle, joka koki, että suomalaisen kielitaidon monipuolistamiseen täytyy kohdentaa valtion avustusta.

Avustuksen määrä ei ole vakio

Tänä vuonna aloitettu varhentamiskokeilu on siis valtion rahoittama. Hankkeeseen hakeutuneet kunnat ja koulutuksen järjestäjät saivat tällä kertaa valtiolta avustuksia yhteensä 4,5 miljoonan edestä. Ensi vuonna alkaa uusi avustushaku, jolloin jaetaan loput hankkeeseen varatuista 10 miljoonasta.

Avustusta varten kunta tai koulu luo varhentamissuunnitelman, jonka mukaan avustuksen määrä lasketaan. Kajaston mukaan kaikki hakijat saivat pyytämäänsä vähemmän.

–  Joku ihan pieni kunta, joka haki vaikka 8000 euroa, saattoi juuri saada sen summan, kun katsottiin, että oli hyvä hakemus ja tämä raha tosiaan tarvitaan siihen toimintaan. Mutta jotkut olivat hakeneet niin yläkanttiin, että ei voitu myöntää ihan kaikkea mitä haettiin.

Hankkeen käytännön toteutukseen Opetushallitus ei kuitenkaan aio puuttua, jos se on hankkeen tavoitteiden mukaista.

–  Me emme ole halunneet sitoa kuntien ja koulujen käsiä tässä, vaan toivomme, että he itse ideoivat jotain sellaista, jota emme täällä ole pystyneet itse keksimään. Nyt haetaan uusia ideoita, kertoo Kajasto.

Kielivalintoja ohjasivat työelämän tarpeet

Eniten avustushakemuksia tuli englannin, saksan, ranskan ja venäjän kielten varhentamiseksi. Marginaalisempiinkin kieliin, kuten puolaan, kiinaan ja arabiaan, tuli muutamia hakemuksia.

Kajaston mukaan kielipainotuksia ohjasivat työelämän tarpeet.

–  Aika jännästi hakemuksissa näkyi alueen tai kunnan kielitaidon tarve. Esimerkiksi Rovaniemellä on valtavasti kiinalaisia turisteja, joten siellä käynnistellään kiinan opetusta.