Supo: Terrori-iskun uhka Suomessa kohonnut – Suomi mainitaan aiempaa useammin Isisin propagandassa

Supo on ottanut käyttöön neliportaisen uhka-asteikon. Sen mukaan terrori-iskun uhka on Suomessa asteikolla kaksi, eli "kohonnut"

terrorismi
Antti Pelttari.
Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari.Linda Manner / Lehtikuva

Supo nosti terrorismin uhka-arviotaan viimeksi vuonna 2015, jolloin uhka arvioitiin "matalaksi". Sitä ennen arvio oli ollut "hyvin matala".

– Terrorin uhka on vakavampi kuin koskaan aikaisemmin. Sitä ovat nostaneet Suomen profiilin vahvistuminen radikaali-islamistisessa propagandassa, sekä kohdehenkilöiden vakavammat kytkökset terroristiseen toimintaan, sanoi keskiviikkona Supon päällikkö Antti Pelttari.

Nyt Supo on ottanut käyttöön neliportaisen uhka-asteikon. Sen mukaan uhkaa arvioidaan termeillä "matala", "kohonnut", "korkea" tai "erittäin korkea". Nyt Supo arvioi iskun uhkaa "kohonneeksi".

Suomi esiintyy yhä useammin osana viholliskuvaa.

Pekka Hiltunen

– Koska iskun uhka Suomea kohtaan on korkeampi kuin koskaan aiemmin, on tärkeää kyetä kertomaan siitä mahdollisimman selkeästi, Pelttari perustelee.

"Suomen profiilin vahvistuminen" tarkoittaa sitä, että Suomi mainitaan esimerkiksi Isisin propagandassa aiempaa useammin nimeltä, osana järjestön ideologian vastaista koalitiota.

"Suomi ei ole enää tuntematon terroristien silmissä"

– Muutos on historiallinen. Aiemmin Suomen profiili oli neutraali ja tuntematon. Nyt Suomi esiintyy yhä useammin osana viholliskuvaa. Myös Suomeen kohdennetaan propagandaa, joskus myös Suomen kielellä, kuvailee Suojelupoliisin erikoistutkija Pekka Hiltunen.

Supon mukaan Suomessa on noin 350 kohdehenkilöä, eli terrorismille myötämielistä henkilöä.

Kohdehenkilö ei ole yhtä kuin mahdollinen iskun tekijä, vaan kohdehenkilöllä voidaan tarkoittaa myös terroristisen järjestön tukijaa.

Muutos on historiallinen.

Pekka Hiltunen

Kohdehenkilöiden määrä on kasvanut 80 prosenttia vuodesta 2012 ja Supo arvioi määrän kasvavan edelleen.

Supon mukaan henkilöiden sidokset terroristiseen toimintaan ovat yhä suorempia ja vakavempia. Supon mukaan yhä suurempi osa heistä on osallistunut aseelliseen konfliktiin, ilmaissut halua osallistua aseelliseen toimintaan, tai vastaanottanut terroristista koulutusta.