1. yle.fi
  2. Uutiset

Alussa oli vain Manne-tv – Yle Areenasta kasvoi kymmenessä vuodessa viihteen jättiläinen

Kun Yle Areena aloitti, ainoa viihdeohjelma oli Manne-tv. Tänään suoratoiston edelläkävijä täyttää kymmenen vuotta ja on osa miljoonien suomalaisten arkea.

Yle Areena
Pikku kakkosen ohjelmia Yle Areenan sivustolla.
Tiina Jutila / Yle

Kun Yle Areena starttasi kymmenen vuotta sitten, se oli edelläkävijä, jolla ei ollut esikuvia. Brittien BBC sai lanseerattua oman vastaavan suoratoistopalvelunsa vasta puoli vuotta myöhemmin.

– Se oli aivan ainutlaatuista. Facebookit ja Youtubet olivat nuoria ja niiden kasvutarinat vasta alussa, sanoo toimintaa käynnistämässä ollut Ylen ohjelmapäällikkö Reijo Perälä.

Kaikki ei mennyt heti putkeen. Areena avattiin perjantaina 15.6.2007 kello 12. Ensimmäisen kerran se kaatui jo kello 12.10.

– Ja sen jälkeen kaksi–kolme kertaa. Se oli teknisesti keskeneräinen. Oli myös yleisöryntäystä, eikä se kestänyt kävijäkuormaa. Saumat eivät pitäneet. Ensimmäiset kuukaudet se kaatuili jatkuvasti, Perälä muistelee.

Alkuun tarjolla oli vain 250 nimikettä, joista suurin osa oli radio-ohjelmia. TV:tä edustivat etupäässä uutiset ja ajankohtaistuotannot. Ainoa viihdeohjelma oli suurta närkästystä herättänyt Manne-tv. Musiikkia ei Areenassa kuultu. Se leikattiin ohjelmista pois vuoteen 2008 asti, jolloin saatiin sopimukset tekijänoikeusjärjestöjen kanssa.

Suoratoisto pelasti automatkat

Nykyisin nimikkeitä on tuhansia, ja ohjelmia ja lajityyppejä on joka lähtöön. On draamaa, viihdettä, dokumentteja ja uutisia. Kaikkein käynnistetyimpiä ovat lastenohjelmat.

– Niitä klikataan aivan hulluna, sanoo Areenan ohjelmapäällikkö Cilla Lönnqvist.

Eikä ihme. Suoratoisto on vapauttanut vanhemmat tv:n aikatauluista. Enää ei tarvitse ajoittaa arkea Pikku Kakkosen mukaan tai kärvistellä pitkien automatkojen tylsyyttä. Perheen pienimmille voi antaa mobiililaitteen käteen ja avata Lasten Areenan.

Suoratoistopalvelussa voi luottaa siihen, ettei vastaan tule haitallista sisältöä.

– Jos lapsen laittaa surffaamaan Youtubeen, se on pelottavaa. Siellä voi kohdata mitä tahansa, Lönnqvist vertaa.

Heti mulle kaikki tänne

Tämän kevään suosituin tv-sarja on norjalainen Skam. Se on käynnistetty Areenassa lähes 12 miljoonaa kertaa puolen vuoden sisällä. Se on paljon. Sarjan kohderyhmän piti olla 16–17-vuotiaat nuoret, mutta toisin kävi. Sitä katsovat kaikki.

Myös sairaala- ja päivittäissarjat vetävät. Syke, Holby Cityn sairaala ja Uusi päivä ovat suosittuja.

– Ne kaikki ovat sarjoja tästä päivästä. Ne eivät toisin sanoen ole epookkidraamaa, joka vetää tv:n puolella hyvin. Niitä yhdistää myös se, että jaksoja on paljon. Niitä voi ahmia monta päivässä, Lönnqvist selittää suosiota.

Ja juuri tämä on suunta, johon ollaan menossa: jos se on mahdollista, tv-sarjan jaksot ladataan kerralla palveluun. Ne myös pysyvät Areenassa alkuaikoja pidempään.

Skam -ohjelman sivusto Yle Areenassa.
Tiina Jutila / Yle

Tv:n kuolema on klisee

Ensimmäisinä vuosina Areenan ottivat haltuun nuoret, mutta myös varttuneempi väki on alkanut viihtyä palvelussa. Skamin lisäksi Areenassa on monia vanhoja suosikkeja. Tankki täyteen ja Kotikatu-tv-sarjojen nostalgia puree.

Lönnqvistin mukaan Areena ei ole selkeästi minkään yksittäisen ikäryhmän oma, vaan katsojia on tasaisesti kaikista ikäluokista.

Areenaa käytetään viikossa noin 2,3 miljoonalla eri selaimella. Suoratoistopalvelulla tuntuu menevän niin hyvin, että on pakko kysyä, kuoleeko tv? Lönnqvist on skeptinen.

– Katselu monimuotoistuu, mutta on klisee sanoa, että tv on kuolemassa. Meillä on valtavat massat yleisöä kanavilla. Tv elää ja voi hyvin varsinkin suurissa ikäluokissa.

Siihen, millainen kaksikymppinen Areena on 10 vuoden kuluttua Lönnqvist ei halua vastata.

– En uskalla. Kaikki on kiinni siitä, mitä yhteiskunta meiltä haluaa. Sitä paitsi internetvuosi on lyhyt. Yksikään puolivuotiskausi ei ole samannäköinen kuin edellinen. Käyttötottumukset, laitekanta, kaikki muuttuu valtavalla nopeudella.

Lue seuraavaksi