Yksityisten terveyspalvelujen käyttö yleistyy, mutta synnytyksissä luotetaan julkiseen palveluun – "Ei olla valmiita maksamaan tuhansia euroja"

Julkinen terveydenhuolto on syrjäyttänyt yksityissairaalasynnytykset lähes täysin. Suomessa yksityisiä palvelua käyttävät lähinnä ulkomaalaiset.

synnytys
Vastasyntynyt vauva.
Johanna Kasvinen / Yle

Synnytyksiä ei tulla todennäköisesti hoitamaan jatkossakaan yksityisissä sairaaloissa, vaikka yksityisten terveyspalveluiden käyttö muuten yleistyykin.

Synnytystoimintaa on keskitetty yhä suurempiin yksiköihin ja suunnan odotetaan jatkuvan samana myös tulevaisuudessa. Sosiaali- ja terveysministeriön lääkintöneuvos Timo Keistinen ei usko suunnitteilla olevan sote-uudistuksen muuttavan tilannetta synnytysten osalta.

Synnytystoimintaa säädellään päivystysasetuksella, jossa on tiukat määritelmät siitä, mitä sairaalassa on oltava, jotta siellä voidaan synnyttää.

Keistisen mukaan synnytyssairaalassa on käytännössä oltava valmiudessa lähes kymmenen henkilön ryhmä ympäri vuorokauden vuoden jokaisena viikonpäivänä. Paikalla on oltava esimerkiksi kätilöitä, synnytyslääkäreitä, anestesialääkäreitä ja leikkaussalihenkilökuntaa. Tämä luonnollisesti maksaa paljon.

Yksityisiä ei kiinnosta            

Synnytysten järjestäminen ei myöskään tunnu enää kiinnostavan yksityisiä sairaaloita. Terveystalon johtava ylilääkäri Juha Tuominen ei pidä synnytystoiminnan aloittamista mahdollisena, koska sille ei ole Suomessa tarpeeksi kysyntää. Hänen mielestään synnytysten keskittyminen yhä isompiin yksiköihin on hyvä asia.

– Saatujen kokemusten perusteella hoidon laatu paranee, kun synnytyksiä on tarpeeksi, Tuominen sanoo.

Myöskään Mehiläisessä synnytystoimintaa ei aiota enää järjestää. Mehiläisen lääketieteellinen johtaja Jarmo Karpakka on Tuomisen kanssa samoilla linjoilla. Kysyntää ei ole riittävästi.

Oulaskankaan sairaalaan synnytysosasto Oulaisissa.
Oulaskankaan sairaalaan synnytysosasto Oulaisissa.Yle / Erno Serkosalmi

– Tällä hetkellä en näe mahdollisuuksia yksityisesti pystytettävälle synnytystoiminnalle. Synnytystoiminta tapahtuu Suomessa hyvin ja laadukkaasti jo nyt. On kovin vaikea nähdä riittävää tarvetta ja kysyntää kotimaasta ja ulkomailta, että infrastruktuuria kannattaisi lähteä pystyttämään, Karpakka sanoo.

Suomessa on tällä hetkellä 27 synnytyssairaalaa, joista Kemi, Kajaani ja Mikkeli toimivat poikkeusluvan turvin, sillä niissä ei ole edellytettyä tuhatta synnytystä vuodessa. Myös Oulaskankaan sairaala on hakenut poikkeuslupaa, mutta Valvira ei ole sitä myöntänyt. Asia on tällä hetkellä hallinto-oikeuden käsittelyssä.

Hintaa lähes kymppitonni 

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin tytäryhtiö HYKSin Oy on yksityissairaala, joka välittää HUS:iin pääosin ulkomaalaisia potilaita, myös synnytyksiä.

HYKSin Oy:n johtava ylilääkäri Hanna Tuominen kertoo, että heillä synnytyksiä on vuosittain 10 – 20 ja asiakkaat ovat pääosin Venäjältä ja Ukrainasta. Synnytykset hoidetaan Hyvinkään sairaalassa. Hintalappu alatiesynnytykselle on 7 500 euroa ja keisarinleikkauksella 9 500 euroa.

Suomalaiset ovat tottuneet kunnallisten palveluiden hintatasoon.

Hanna Tuominen

Tuominen uskoo, että nimenomaan synnytysten kova hinta on esteenä sille, ettei edes ulkomaista kysyntää yksityiselle puolelle ole tarpeeksi Suomen terveydenhuollon korkeasta tasosta huolimatta.

– Suomalaiset ovat tottuneet kunnallisten palveluiden hintatasoon, eikä synnytyksistä olla valmiita maksamaan tuhansia euroja.

Kyselyitä yksityisen synnytyksen mahdollisuuksista tulee sairaaloille vuosittain joitakin kappaleita. Osa haluaisi sektion, toiset kotisynnytyksen. Näihin ei kuitenkaan suostuta.

– Suomessa sektioita tehdään vain lääketieteellisin perustein, sitä ei saa pelkästään pyytämällä, Tuominen sanoo.

Yksityissynnytyksiä vuosikymmeniä

Yksityisillä synnytyssairaaloilla on Suomessa pitkät perinteet. Esimerkiksi Mehiläisessä synnytyksiä ehdittiin hoitaa vuosikymmeniä.

Ensimmäinen lapsi syntyi Mehiläisessä vuonna 1910 ja THL:n tilastojen mukaan viimeinen vuonna 1990. Loppuvuosina synnytyksiä oli enää yksittäisiä.

Mehiläisen lääketieteellisen johtajan Jarmo Karpakan mukaan päätös lopettaa raskaasti tappiota tuottavat synnytykset tehtiin jo vuonna 1970, mutta gynekologien vastustuksen vuoksi lopetukseen meni vuosikymmen. Tarve yksityisille synnytyksille väheni julkisen sairaalaverkoston myötä.

Myös Turussa ehti toimia yksityinen synnytyssairaala vuosikymmeniä. Heidekenin sairaalassa synnytettiin vuosina 1890-1995. Toiminta päättyi kun kaikki synnytykset siirrettiin TYKS:iin.

Kätilöt käärivät vauvoja kapaloihin jatkossakin Oulaisissa, jonka synnytyssairaala uhattiin lopettaa.
Synnytysten järjestäminen ei enää kiinnosta yksityisiä sairaaloitaKimmo Hiltunen / Yle

Sairaala Lasaretissa Kuopiossa yksityisiä synnytyksiä on järjestetty vielä 2000-luvun alkupuolella. Lasaretin synnytykset olivat suunniteltuja keisarinleikkauksia.

Sairaala on nykyään osa Sosiaali- ja terveyspalveluyhtiö Pihjajalinnaa. Pihjalinnan Pirkanmaan alueen lääkäriasemien aluejohtaja Teija Kulmala sanoo, että tänä päivänä yrityksessä ei edes harkita synnytystoiminnan järjestämistä.

Myös Kulmalan mukaan synnytysten keskittäminen isoihin sairaaloihin on ollut hyvä ratkaisu.

– Synnytysten ripottelu uudelleen vaarantaisi potilasturvallisuuden, eikä siitä syntyisi kannattavaa bisnestä. On hyvä, että on selvä työnjako tämän asian suhteen, Kulmala sanoo.