Suomi putosi toiseksi digitaalisuuden hyödyntämisessä – Norja kiilasi kärkeen

Digibarometrin mukaan iso osa Euroopasta näyttää jääneen jälkeen tekoälyn kehityksestä.

Digitalous
Kaksi pientä poikaa kannettavan tietokoneen äärellä.
Aino Huhtaniemi / Lehtikuva

Suomen sijoitus vuosittaisessa digibarometrilistauksessa laski viime vuoden kärkisijalta toiseksi. Voittajaksi Suomen ohi kiri Norja.

Digibarometrissa (siirryt toiseen palveluun) mitataan digitaalisuuden yhteiskunnallista hyödyntämistä. Listauksessa on mukana 22 maailman kehittyneintä maata ja niitä arvioidaan 36 muuttujan avulla.

Pohjoismaat muodostivat viime vuoden tapaan neljän kärjen. Tanska oli vertailun kolmas ja Ruotsi neljäs. Lähimmäksi Pohjoismaiden perään ylsivät Alankomaat ja Yhdysvallat.

Suomella tasainen digipöhinä

Digitaalisuuden mittaus tehdään kolmella tasolla: digitaalisuuden edellytysten, käytön asteen ja vaikutusten kautta. Näitä seikkoja puolestaan arvioidaan kolmella eri alueella: yrityksissä, kansalaisten elämässä ja julkisella sektorilla.

Suomi on ollut pitkään tasainen digisuorittaja. Digitaalisuuden edellytyksissä ja sen käytössä Suomi sijoittui kolmanneksi, vaikutuksissa toiseksi.

– Suomi on ilahduttavasti parantanut niissä ratkaisevassa asioissa eli teknologioiden hyödyntämisessä ja siinä miten niistä saadaan vaikutuksia, tutkimuksen toteuttaneen Etlatiedon toimitusjohtaja Petri Rouvinen kertoo.

Sektorikohtaisessa arviossa heittelyä esiintyi enemmän. Yrityksien digitalisaatiossa Suomi oli ensimmäinen, kansalaisten kohdalla neljäntenä ja julkisen sektorin suhteen toisena.

Petri Rouvinen
Etlatiedon toimitusjohtaja Petri RouvinenMatti Hämäläinen / Yle

Tekoälyn ja matematiikan osaajista pulaa

Varsinaisen maavertailun lisäksi digibarometrissa selvitettiin yrityskyselyn kautta tekoälyn käytön asteita. Selvityksen mukaan pääosa Euroopasta on "jäänyt tekoälyjunasta jo ennen siihen nousemista". Suomella sen sijaan on "terävä, mutta kapea tekoälykärki".

– Iso massa yrityksistä ei ole joko lainkaan mukana tekoälyssä tai sitten ne ovat hyvin passiivisia sen suhteen, Rouvinen kuvailee.

Kyselyn mukaan Suomessa on 350 tekoälyfirmaa ja 400 tekoälytutkijaa. Vähintään 10 henkilön tekoälytiimi löytyy 30 yrityksestä. Instituutioiden kärkisijaa pitää Aalto-yliopisto.

Millä toimilla tekoälyn käyttö saadaan yleistymään Suomessa, kun sen kärki on näin ohut? Rouvisen mielestä avainsana on koulutus.

– Suomessa on erinomaisia osaajia, mutta niitä on valitettavan vähän, jos ajatellaan laajaa soveltamista. Tämä vaatii erityisesti matematiikkaa osaavia ihmisiä, Rouvinen painottaa.

Lisäksi yritysten tietomassojen järjestämisessä on vielä puutteita. Tämä on välttämätön edellytys laajamittaiselle tekoälyn soveltamiselle.

Johannes Koponen
Ajatushautomo Demoksen Demokratia ja kyvykkyydet- tiimin vetäjä Johannes Koponen.Matti Hämäläinen / Yle

Kilpailija, kumppani vai molempia?

Tekoäly tuo tulevaisuudessa suuria mullistuksia yritysten perinteisiin toimintatapoihin. Yritysten on samaan aikaan sekä kilpailtava että tehtävä yhteistyötä toistensa kanssa.

Koska tekoälyn maailmassa yritys menestyy luomalla teknisiä alustoja ja yhdistymällä toisiin alustoihin, korostaa Ajatuspaja Demosin tulevaisuuden tutkija Johannes Koponen.

– Jotta yritykset pääsevät kiinni markkinoiden uusiin arvontuotannon tapoihin, niiden pitää tehdä uudenlaisia strategisia valintoja. Tämä tarkoittaa, että rakennetaan kumppanuuksia toimijoiden kanssa, joiden kanssa samaan aikaan kilpaillaan, tekoälyn yhteiskunnallisia vaikutuksia tutkiva Koponen (siirryt toiseen palveluun) sanoo.

Tekoäly menee nopeasti sektoreille, jossa pitää olla julkista valvontaa ja lakeja. Mitkä ovat esimerkiksi autonomisen liikenteen vastuukysymykset?

Etlatiedon Petri Rouvinen

Hänen mukaansa Suomen "tekoälyloikka" voitaisiin saada aikaan lisäämällä merkittävästi suurten yritysten ja julkishallinnon yhteistyötä startup-yritysten ja tutkijoiden kanssa. Se terävin tekoälykärki löytyy juuri pienistä yrityksistä ja akateemisesta maailmasta.

Koposen mukaan tekoälytuotteita kehittävien suomalaisyritysten kannattaisi tähdätä ulkomaille. Tällä hetkellä yritykset käyttävät pääasiassa ulkomaalaisten teknologiajättien, kuten Microsoftin, IBM:n ja Googlen, alustoja ja sovelluksia.

– Olisi tosi tärkeää ymmärtää ne asiat, missä Suomessa ollaan edellä ja pyrkiä kansainvälisille markkinoille. Me ajatellaan helposti liian pienesti täällä, hän harmittelee.

Satsaus tekoälyyn kannattaisi taloudellisesti. Raportissa viitataan Accenturen ja Frontier Economicsin selvitykseen (siirryt toiseen palveluun), jonka mukaan tekoälyn täysimääräinen hyödyntäminen voisi tuplata Suomen keskimääräisen talouskasvun vuoteen 2035 mennessä.

Myös tekoälyn käyttöä säänneltävä

Selvityksessä todetaan myös, että "tekoälyssä piilee merkittävä potentiaali, vaikka nyky-hype onkin ylimitoitettua". Huoliakin tekoälyn yleistymiseen liittyy.

Ennen tekoälysovellusten yleistymistä olisi syytä pohtia, mitkä ovat ne ihmishenkien kannalta kriittiset tekoälyn käyttötapaukset, jotka tulisi asettaa julkisen seurannan piiriin, raportissa todetaan.

– Tekoäly menee aika nopeasti sektoreille, jossa pitää olla julkista valvontaa ja lakeja. Mitkä ovat esimerkiksi autonomisen liikenteen vastuukysymykset? Koska saamaan aikaan, kun tekoälyn ansiosta säästyy ihmishenkiä, niitä tulee myös menemään, Rouvinen muistuttaa.

Digibarometrin julkaisevat liikenne- ja viestintäministeriö, innovaatiorahoituskeskus Tekes, Teknologiateollisuus ry ja Verkkoteollisuus ry, nyt neljättä kertaa.

* Juttua täydennetty Rouvisen ja Koposen kommenteilla.