Koe uusi yle.fi

Kreikka kiristi vyötä, mutta saako se rahansa? Viisi vastausta

Lainoittajat riitelevät keskenään ja Kreikka seuraa vierestä, kun euromaat kokoontuvat iltapäivällä Luxemburgiin puimaan lainaohjelman jatkoa.

Kreikka
Kreikan valtiovarainministeri Eukleidis Tsakalotos ja euroryhmän puheenjohtaja Jeroen Dijsselbloem Brysselissä maanantaina 20. helmikuuta.
Kreikan valtiovarainministeri Eukleidis Tsakalotos ja euroryhmän puheenjohtaja Jeroen Dijsselbloem Brysselissä maanantaina 20. helmikuuta.Olivier Hoslet / EPA

BRYSSEL Seitsemän vuotta ja 43 päivää. Kolme hätälainaa ja 226 miljardia euroa. Kreikan ja sen lainoittajien välille on muodostunut ikiliikkujamainen prosessi: Kreikalle lainataan rahaa, jotta se voi maksaa vanhojen lainojensa lyhennykset ja korot.

Rahat palautuvat enimmäkseen tahoille, jotka ovat lainanneet Kreikalle vuosien varrella rahaa. Samaan aikaan Kreikan hallitus toteuttaa lainoittajien vaatimia leikkauksia saadakseen julkisen taloutensa tasapainoon.

Tämän näytelmän seuraava kohtaus esitetään tänään torstaina Luxemburgissa, kun euromaiden valtiovarainministerit yrittävät päästä sopuun Kreikan seuraavan lainaerän maksatuksesta. Tilanteessa on uutta se, että siinä missä tähän asti erimielisyyksiä on ollut lähinnä Kreikan ja lainoittajien välillä, nyt lainoittajat riitelevät keskenään.

1. Onko Kreikka tehnyt sovitut uudistukset?

Ministerit keskustelevat Kreikan kolmannen lainaohjelman toisesta väliarviosta, joka pitää hyväksyä ennen kuin Kreikalle voidaan maksaa seuraava lainaerä. Kreikka tarvitsee noin 7,2 miljardia euroa heinäkuussa maksaakseen vanhoja lainojaan takaisin.

Väliarvion hyväksymisen ehtona oli, että Kreikan hallitus toteuttaa 140 toimenpidettä, jotka liittyvät etenkin julkisen talouden tasapainottamiseen ja kilpailukyvyn parantamiseen. Näistä liki kaikki on toteutettu, ja loput voidaan toteuttaa sovun jälkeen.

Ministerit totesivat jo viime kokouksessa toukokuussa, että Kreikka on käytännössä täyttänyt ehdot. Niiden toteuttaminen on Kreikan hallitukselle hankalaa, sillä iso osa kansasta vastustaa vyönkiristyksiä. Toimien parlamenttikäsittelyä edelsi yleislakko toukokuussa.

Kreikan pääministeri Alexis Tsipras odottaa äänestystulosta ministereiden keskellä.
Kreikan pääministeri Alexis Tsipras odottaa äänestystulosta ministereiden keskellä.Orestis Panagiotou / EPA

2. Jos ongelma ei ole Kreikassa, missä se sitten on?

Nykyisessä lainaohjelmassa vain euromaat ovat lainanneet rahaa Kreikalle, rahoittamansa EVM-mekanismin kautta. Osa jäsenmaista vaatii kuitenkin Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n tuloa mukaan lainoittajaksi enintään 86 miljardin euron suuruiseen lainaohjelmaan.

Euromailla ja IMF:llä on eri käsitykset siitä, onko Kreikan velkataakka kestävä vai ei. IMF:n laskelmissa Kreikan velan suhde kansantuotteeseen kohoaa vuoteen 2060 mennessä lähelle 300 prosenttia, kun euromaiden käyttämien komission laskelmien suotuisimman näkymän mukaan velkasuhde pienenee tasaisesti ja alittaa sadan prosentin tason.

Tästä syystä IMF ei ole suostunut osallistumaan ohjelmaan, ellei Kreikan velkoja helpoteta lisää. Tietyistä velkahelpotuksista sovittiin toukokuussa 2016, mutta IMF:n mielestä ne eivät ole riittäviä. Pattitilanne on siis IMF:n ja euromaiden välillä: niiden tavoitteet eivät sovi yhteen.

Kuluvana vuonna Kreikan julkisen talouden velka on noin 179 prosenttia BKT:sta.

Christine Lagarde
IMF:n pääjohtaja Christine Lagarde.Danierl Dal Nennaro / EPA

3. Miten kiista voidaan ratkaista?

Todennäköisin ratkaisu on, että IMF myöntyy osallistumaan ohjelmaan, mutta ei vielä ensi vaiheessa lainaa Kreikalle rahaa. Tässä mallissa rahasto voisi päättää lainan myöntämisestä vasta myöhemmin.

Ratkaisu luultavasti riittäisi esimerkiksi Saksalle ja Alankomaille, jotka edellyttävät IMF:n mukaantuloa. Ne haluavat rahaston mukaan koska se suhtautuu tiukasti lainojen ehtoihin, ei niinkään sen tuoman rahan takia.

IMF:n osuus lainaohjelmasta jäisi todennäköisesti kuitenkin suhteellisen pieneksi. Hätälainan 86 miljardin euron enimmäismäärästä Kreikalle on maksettu vasta noin 30 miljardia, ja lopullinen lainasumma jäänee kauas maksimista.

4. Voiko Suomelle koitua tästä lisälaskua?

Alkuviikon värikkäiden käänteiden jälkeen Suomessa on yhä voimassa hallitusohjelma, jonka mukaan Suomen hallitus "suhtautuu kielteisesti Suomen vastuiden kasvattamiseen eurokriisin hoidossa." Hallitus ei siis hyväksy sellaisia velkahelpotuksia, jotka lisäisivät Suomen vastuita.

Kreikalle annettujen lainojen pääomien leikkaus ei ole pöydällä neuvotteluissa, sillä se suljettiin pois jo toukokuussa 2016.

Periaatteessa vastuut voisivat kasvaa, jos korkotaso nousisi huomattavasti nykyisestä. Silloin olisi mahdollista, että EU:n toiselle lainoitusjärjestelmälle ERVV:lle pitäisi antaa lisätakauksia.

5. Entä jos ratkaisua ei saada aikaan?

Kreikan pääministeri Aleksis Tsipras on ilmoittanut aikovansa viedä lainakiistan EU-maiden huippukokoukseen ensi viikolla, jos ratkaisua ei synny ministerien kesken tänään.

Kreikka tarvitsee rahansa heinäkuun puolivälin tienoilla. Jos umpikujaa ei saada ratkaistua ennen sitä, Kreikka ei pysty maksamaan kaikkia erääntyviä lainojaan takaisin.

Mellakkapoliisit partioivat tuntemattoman sotilaan haudalla Ateenassa.
Mellakkapoliisit partioivat tuntemattoman sotilaan haudalla Ateenassa sen jälkeen kun säästötoimenpiteitä vastustanut mielenosoitus oli äitynyt väkivaltaiseksi.Yannis Kolesidis / EPA

On epäselvää, mihin se johtaisi. Kreikan hallituksen kannalta tilanne olisi joka tapauksessa poliittisesti hyvin hankala, sillä vyönkiristyksiä on perusteltu siten, että ne auttavat Kreikkaa pääsemään eroon tukiohjelmista ja lainoittajien ehdoista ja palaamaan takaisin lainamarkkinoille.

- Jos allekirjoittaisin tämän nyt, Kreikassa alkaisi iso poliittinen kriisi. Jos niin on tapahduttava, minun on ensin otettava aikalisä jotta voin ajatella asiaa, sanoi Kreikan valtiovarainministeri Evkleidis Tsakalotos euroryhmän viime kokouksessa julkisuuteen vuodettujen muistiinpanojen (siirryt toiseen palveluun) mukaan.

Hän viittasi euroryhmän kokouksen julkilausumaan, jota ei lopulta annettu lainkaan. Tämän päivän ratkaiseva kysymys on, miten paljon osapuolet ovat sen jälkeen lähentyneet toisiaan ja miten paljon ne ovat valmiit joustamaan.