Koe uusi yle.fi

Etelä-Suomeen harvinaisen massiivinen venereitti – veden äärelle odotetaan jopa satoja uusi työpaikkoja

Alueelle toivotaan myös uusia yrittäjiä, jotta Päijät-Hämeen ja Kymenlaakson halkova reitti houkuttelisi veneilijät nauttimaan vesistöstä.

veneily
Sisävesiristeilijä satamassa Heinolassa.
Mika Moksu / Yle

Kesällä 2018 alkaa rakennustyömaa, jollaista ei ole Suomen vesiväylillä nähty vuosikausiin. Kouvolan ja Iitin alueella sijaitsevan Kimolan vanhan puunuittokanavan kunnostaminen veneilykäyttöön alkaa. Jos kaikki sujuu toivotusti, kanava aukeaa huviveneille kesällä 2019.

Useiden miljoonien investointia on perusteltu varsinkin matkailun kehittämisellä. Valtion rahoituksen lisäksi alueen kunnat, Kouvola, Iitti ja Heinola osallistuvat kustannuksiin muutamalla miljoonalla eurolla.

Vesistömatkailulle Kimolan kanavalla on iso merkitys ja se täydentää muuta matkailullista kehitystä.

Heikki Mäkilä

– Vesistömatkailulle Kimolan kanavalla on iso merkitys ja se täydentää muuta matkailullista kehitystä, jota Heinolassa on, sanoo Heinolan kaupungin elinvoimajohtaja Heikki Mäkilä.

Heinolan pursiseuran varakommodori Pertti Matikainen veneessään.
Heinolan pursiseuran varakommodori Pertti Matikainen on kokenut veneilijä. Hän toivoo Kimolan reitille kunnon palveluita veneilijöille.Mika Moksu / Yle

Palveluiden oltava kunnossa 

Heinola sijaitsee uuden vesireitin suulla. Päijänteeltä tultaessa kohti itää Ruotsalaisen järvi kapenee kaupungin kohdalla Jyrängövirraksi, josta vedet valuvat Konniveteen ja edelleen Kymijokeen.

Heinolassa veneilyharrastuksella on vahva suosio, mikä näkyy lähes täysinä venelaitureina. Kaupungissa toimii myös vireä pursiseura. Sen väki odottaa uutta vesireittiä innolla.

Pelkät maisemat ja kanava eivät ole kuitenkaan riittävä houkutin, jolla saataisiin veneiljät esimerkiksi Keski-Suomesta suuntaamaan Kimolan kanavan reitille.

Tarvitaan retkisatamia nuotiopaikkoineen, vierasvenesatamia, joissa on polttoaineen myyntiä ja ravintoloita sekä kahviloita.

Pertti Matikainen

– Tarvitaan retkisatamia nuotiopaikkoineen, vierasvenesatamia, joissa on polttoaineen myyntiä ja ravintoloita sekä kahviloita, joista voi ostaa ruokatäydennyksiä. Jätehuollon pitää toimia ja veneiden septitankeille pitää olla tyhjennysmahdollisuus, listaa Heinolan pursiseuran varakommodori Pertti Matikainen.

Kimolan kanava kartalla
Yle
Kimolan kanava kartalla
Yle

Vetovastuu yrittäjille

Myös kunnat tietävät, että pelkät maisemat eivät houkuta turisteja riittävästi. Tarvitaan palveluita ja viihdykettä.

Niiden järjestäminen ei ole kuntien tehtävä, vaan siihen vaaditaan yrittäjiä. Esimerkiksi Kouvolan kaupungin edunvalvontapäällikkö Petteri Portaankorva kertoo, että kaupunki on käynyt aktiivisesti kertomassa yrittäjille, millaisia mahdollisuuksia uusi vesireitti tarjoaa.

Kouvolassa vesireitti päättyy Kuusankoskelle, johon kaupunki jo suunnittelee paikkoja vierasvenesataman rakentamiselle. Yrittäjien rooliksi jäisi vaikkapa satamaravintolan ja polttoainemyynnin aloittaminen.

Yrittäjien tulisi verkostoitua ja tehdä yhteistyötä.

Petteri Portaankorva

– Yrittäjien tulisi verkostoitua ja tehdä yhteistyötä, että syntyy selvä työnjako siitä, millaisia palveluita kukin tarjoaa, Portaankorva korostaa.

Uusia työpaikkoja sadoittain?

Kunnille Kimolan kanavan hyöty tulee matkailijoiden jättämistä euroista. Niitä aiotaan haalia ravintolapalveluiden lisäksi erilaisilla ohjelmapalveluilla, vaikkapa bussikuljetuksilla satamista muihin lähiseudun matkailukohteisiin.

Uutta yrittäjyyttä ei uskota syntyvän yhdessä kesässä, vaan ajan kanssa.

Heinolalla ja Kouvolalla on hieman erilaiset toiveet. Kouvolan kaupunki on asettanut Heinolaa maltillisemmat toiveet uusien työpaikkojen synnylle. Kouvolassa laskeskellaan, että uudessa kanavassa tehtäisiin noin tuhat sulutusta vuodessa, mikä tarkoittaisi muutamaa tuhatta matkailijaa vesireittiä pitkin.

Se mahdollistaisi parhaassa tapauksessa muutaman sadan uuden työpaikan synnyn.

Heinolassa ollaan hieman toiveikkaampia. Elinvoimajohtaja Mäkilä kuitenkin muistuttaa, että seudulla on paljon muutakin matkailutoimintaa, ja lisää on tulossa, jolloin työvoimavaikutus kasvaa.

Voimme saada yksin Heinolaan satoja uusia matkailualan työpaikkoja lisää, jos kaikki matkailun kehittäminen menee hyvin.

Heikki Mäkilä

– Meillä on Vierumäen urheiluopisto, Iittiin on tulossa Kymiring ja niin edelleen. Meillä on Heinolassa jo nyt yli tuhat matkailualaan siihen liittyvää työpaikkaa, ja voimme saada yksin Heinolaan satoja uusia matkailualan työpaikkoja lisää, jos kaikki matkailun kehittäminen menee hyvin.

– Kimolan kanavalla on siinä oma roolinsa, mutta sitä ei ehkä kannata eritellä, että juuri tietty osa työpaikoista syntyisi sen ansiosta, painottaa elinvoimajohtaja Mäkilä.

Satamien rakentamista viritellään

Matkailun varaan luottaa myös metsäyhtiö UPM. Se on käynnistämässä maa-alueidensa kehittämishankeen yhdessä Vierumäen ja Heinolan kaupungin kanssa. UPM:llä on Vierumäen urheiluopiston lähettyvillä noin kolme tuhatta hehtaaria maata, joka on enimmäkseen talousmetsää.

UPM:n maat ulottuvat Konniveden rantaan. Muutaman vuoden takaisessa yleissuunnitelmassa UPM ja Vierumäki hahmottelivat Konniveden rantaan satamaa ja vesistöön tukeutuvaa aluetta. Yhtiö on varautunut alueen kehittämiseen muutamalla sadalla tuhannella eurolla.

UPM on valmis rakentamaan Vierumäen läheisyyteen esimerkiksi teitä ja kunnallistekniikkaa venesatamaa varteen.

Ahti Laakso

– UPM on valmis rakentamaan Vierumäen läheisyyteen esimerkiksi teitä ja kunnallistekniikkaa venesatamaa varteen. Vuokraamme tai myymme maankäyttöoikeuden yrittäjälle, joka ryhtyy satamaa pyörittämään, ja sillä saamme kulut peitettyä, sanoo UPM:n kaavoituspäällikkö Ahti Laakso.

Yhtiö omistaa maata myös Kymijoen rannassa Kouvolan Voikkaalla. Sen alueen saaminen satamakäyttöön on vaikeampaa, koska vanha teollisuuskäytössä ollut maaperä pitäisi puhdistaa, eikä yhtiö ole halukas päästämään matkailijoita teollisuusalueelle. UPM myös yrittää edelleen saada entisen Voikkaan tehtaan tontteineen myydyksi.

Kunnat markkinointiyhteistyöhön

Kunnat myöntävät auliisti, että toiveiden toteutumiseen on pitkä matka ja aikaa vähän. Vesiväylä aukenee vuonna 2019, ja silloin pitäisi olla jo osa palveluista olemassa.

Huviveneiden määrä Päijänteen ja Kymenlaakson vesistöjen alueella mitataan tuhansissa, joten pelkät huviveneilijät eivät riitä asiakaspohjaksi. Esimerkiksi sisävesiristeilyt, melonta- ja vesijettisafarit ovat bisnestä, joita Kimolan kanavan reitille pitäisi ehdottomasti saada, jos vesiväylän ympärille mielitään merkittävää rahavirtaa.

Kaikki nämä vaativat kunnilta ja matkailuyrittäjiltä tiivistä yhteistyötä, ennen kaikkea markkinoinnissa.

On erittäin tärkeää, että saamme tänne tulevat matkailijat suosittelemaan muille alueemme matkailua.

Heikki Mäkilä

– Olemme jo käynnistäneet Kouvolan ja Iitin kanssa hankkeen markkinointiyhteistyön tekemiseksi. Mainostamisen lisäksi on erittäin tärkeää, että saamme tänne tulevat matkailijat suosittelemaan muille alueemme matkailua, muistuttaa Heinolan kaupungin elinvoimajohtaja Heikki Mäkilä.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Kittilä

Mikä Kittilää oikein vaivaa?

Uinti

Jenna Laukkanen ui EM-hopeaa – komea parannus Suomen ennätykseen

Urheilu

Tshekki tarjoili Leijonille syksyn ensimmäisen tappion - hattutemppusankari nosti kahden maalin takaa voittoon

PyeongChang 2018

Kummola ei näe KHL:n täyskäännöksessä mitään tolkkua: ”Kuulostaa ihan kiristykseltä”