yle.fi-etusivu

Venäläisten hämmentävä kauppakeskusviritys Suomessa: Maksoivat 10 miljoonaa euroa, katosivat – ja jättivät jälkeensä valtavat verovelat

Verottaja ja muut velkojat karhuavat noin kolmen miljoonan euron saatavia Vaalimaalla pieleen menneen kauppakeskushankkeen jäljiltä.

Tavaratalot & ostoskeskukset
Vaalimaa Shopping Centerin perustukset.
Petri Lassheikki / Yle

Jättimäistä kauppakeskusta Venäjän vastaiselle rajalle kaavaillut Vaalimaa Shopping Center on jättänyt veroja maksamatta miljoonien eurojen edestä.

Venäläisten liikemiesten kauppakeskushanke jäi kesken yli kaksi vuotta sitten. Kauppakeskushanke ajautui vaikeuksiin, kun RAY päätti, ettei kauppakeskukseen tulekaan Suomen seuraavaa kasinoa. Samaan aikaan ruplan kurssi sukelsi.

Yhtiö ehti käyttää kauppakeskukseen Virolahden kunnanjohtajan Osmo Havuahon mukaan jopa reilut kymmenen miljoonaa euroa.

– Summa pitää sisällään allekirjoituspalkkion, vuokria, kohteen suunnittelua, markkinointia ja niin edelleen, Havuaho sanoo.

Yhtiön kunnalle maksama allekirjoituspalkkio käytettiin alueen kunnallistekniikan rakentamiseen.

Virolahden kunta purki vuokrasopimuksen Vaalimaa Shopping Centerin kanssa maksamattomien vuokrien vuoksi viime kesänä. Vuokrarästi oli yli 80 000 euroa.

Kolmen miljoonan euron velat

Ulosottovirasto on yrittänyt myydä kauppakeskuksen kivijalkaa ja kellaria, jotta velkojat saisivat rahojaan takaisin. Tuorein vaade on tullut verottajalta, jolle kauppakeskusyhtiö on reilut kaksi miljoonaa euroa. Laskun eräpäivä on 26.6.

Rahojen takaisin saaminen näyttää heikolta, sillä ulosottovirasto ei ole saanut yhteyttä venäläisiin liikemiehiin.

– Vastuullista asiamiestä ei ole ilmaantunut, kenen kanssa voisi sopia jatkosta. Koko toimijasta ei ole mitään tietoa, sanoo Kymenlaakson johtava kihlakunnanvouti Kimmo Tuukkanen.

Havuahon mukaan liikemiehet asuvat Pietarissa, eikä heillä ole enää liiketoimia Suomessa. Havuaho kertoo olleensa kauppakeskushankkeen aikana tekemisissä kahden venäläisliikemiehen kanssa. Toisen kanssa Havuaho on puhunut viimeksi torstaina.

– Hän soitti ja kyseli kuulumisia, eipä sen kummempaa. Hän ilmoitti vuoden päivät sitten, etteivät he yrityksistä huolimatta pysty suoriutumaan taloudellisista sitoumuksistaan, Havuaho sanoo.

Maksamaton vero on todenäköisesti syntynyt rakennustoiminnasta, sillä kauppakeskus ei koskaan valmistunut voittoa tehdäkseen.

– Rakennustoiminta on arvonlisäveron alaista ja siinä käytetään työntekijöitä. Työnantajan on ilmoitettava ja maksettava arvonlisäverot ja ennakonpidätykset. Jos ne jäävät ilmoittamatta ja maksamatta pitkältä ajalta, nousee verovelan summa merkittävästi, kertoo veronkantoyksikön ylitarkastaja Jussi Tuominen Verohallinnosta.

Tuominen korostaa, ettei Verohallinnosta oteta kantaa yksittäisiin tapauksiin.

Yhteensä ulosottoviraston kautta haetaan noin kolmen miljoonan saatavia. Toiseksi suurin velkoja on rakennusyhtiö Destia.

– Velkojien joukossa ei ole pankkeja. Näyttäisi siltä, että toimintaa on rahoitettu omarahoitteisesti. Heillä on täytynyt olla paljon rahaa ja ilmeisesti suuret suunnitelmat, Tuukkanen toteaa.

Tuukkasen mukaan velkojia, esimerkiksi tavarantoimittajia, saattaa vielä ilmestyä lisää. Velkojat ovat kuitenkin jäämässä nuolemaan näppejään, sillä rakennelmien myyminen ei ole onnistunut.

Mikäli kivijalkaa ei saada myydyksi tai jos se myydään halvemmalla kuin velkojen yhteismäärä, saamatta jääneet velat jäävät velkojien lopulliseksi vahingoksi.

Arvio kivijalan arvosta vaihtelee

Kivijalka ja kellari jäivät seisomaan Vaalimaalle sen jälkeen, kun venäläiset jättivät hankkeen. Havuahon mukaan niiden rakentamiseen venäläiset käyttivät 2–3 miljoonaa euroa.

Ulosottoviraston teettämän ensimmäisen hinta-arvion perusteella kivijalasta ja kellarista yritettiin saada kahta miljoonaa euroa. Kunnanjohtaja Havuaho on ollut turhautunut siihen, ettei ulosottovirasto suostu myymään kohdetta halvemmalla.

Kunta on löytänyt paikalle uuden toimijan, jonka kanssa on tehty esisopimus alueen vuokraamisesta. Toimija on tehnyt kivijalasta ja kellarista ulosottovirastolle alustavan tarjouksen, joka on suuruudeltaan 50 000 euroa.

Ulosottovirasto on joutunut myöntämään, ettei ostajaa löydy nykyisellä hinnalla. Rakennelmia ei kuitenkaan voi myydä liian pienellä summalla niistä tehtyihin hinta-arvioihin nähden.

Kunta teetti oman arvionsa rakennelmista. Sen mukaan kivijalan ja kellarin arvo olisi alle 100 000 euroa tai jopa miinusmerkkinen, sillä kivijalka pääsee kohta rapistumaan purkukuntoon, ellei sen päälle päästä rakentamaan.

Kunnan teettämä arvio ei kelvannut ulosottovirastolle. Virasto on teettämässä nyt kolmatta selvitystä, jonka pitäisi valmistua juhannuksen tienoilla.

Havuahon mukaan ostajaehdokas "alkaa herpaantua", mutta on edelleen kiinnostunut. Kunnanjohtaja ja ulosottoviraston väki ovat sopineet tapaamisesta kolmannen hinta-arvion valmistuttua. Tuukkanen arvelee, että rakennelmien hinta laskee uudessa arviossa.

– Nyt tietoa on enemmän ja uudessa arviossa pyritään ottamaan tilanne kokonaisuudessaan huomioon.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Kittilä

Mikä Kittilää oikein vaivaa?

Uinti

Jenna Laukkanen ui EM-hopeaa – komea parannus Suomen ennätykseen

Urheilu

Tshekki tarjoili Leijonille syksyn ensimmäisen tappion - hattutemppusankari nosti kahden maalin takaa voittoon

PyeongChang 2018

Kummola ei näe KHL:n täyskäännöksessä mitään tolkkua: ”Kuulostaa ihan kiristykseltä”