Koe uusi yle.fi

Tutkijat vakuuttuivat: Auringolla oli pieni kaksonen

Tuoreen tutkimuksen mukaan Auringon kaltaisilla tähdillä on useimmiten sisaruksia. Joskus sisarukset jäävät yhteen, mutta Nemesis jätti Auringon.

aurinko
Aurinko punertavien pilvien takana
Aurinko nousi näyttävästi Selva de Iratissa Espanjassa viime kuussa. Nemesiksen voi nähdä vain laskemissa. Jesus Diges / EPA

Meitä lähimmässä aurinkokunnassa Alpha Centaurissa on kolme tähteä, eikä kahden tai useamman tähden joukko ole Linnunradan aurinkokunnissa muutoinkaan epätavallinen.

Yhdysvaltalaisten Berkeleyn yliopiston (siirryt toiseen palveluun) ja Harvard-Smithsonianin observatorion tutkijat ovat jokseenkin varmoja siitä, että Auringollakin oli syntyessään kaksonen, joka sittemmin lähti omille teilleen.

Tutkijat ovat pohtineet kauan, mistä monitähtisyys johtuu. Onko se synnynnäistä? Voiko tähti napata painovoimallaan toisen? Halkeavatko tähdet kahtia?

Kun tutkijat aikoinaan alkoivat uumoilla, että Auringolla oli kaksonen, se nimettiin Kreikan koston jumalattaren mukaan Nemesikseksi. Se uskottiin potkaisseen Maan kiertoradalle asteroidin, joka pudotessaan teki selvää dinosauruksista. Todisteita Nemesiksistä on kuitenkin saatu vasta nyt.

Nemesikselle ei liiennyt pölyä ja kaasua

Näyttö perustuu Perseuksen tähdistön jättiläismäisessä molekyylipilvessä syntyneiden tähtien kartoitukseen. Astronomit Steven Stahler ja Susan Sadavoy laativat sen pohjalta matemaattisen mallin.

Sen perusteella jokseenkin kaikilla Auringon kaltaisilla tähdillä on syntyessään yksi tai useampiakin kaksossisaruksia. Ensimmäinen miljoona vuotta ratkaisee, jäävätkö tähdet yhteen vai irtaantuvatko ne omille teilleen. Tutkijoiden mukaan niin käy arviolta 60 prosentille.

Meidän aurinkokuntamme sisarusparista Aurinko sai leijonanosan kaasusta ja pölystä. Nemesis jäi pieneksi ja pimeäksi.

Havainnot on julkaistu arXiv (siirryt toiseen palveluun)-palvelussa. Varsinainen tutkimus ilmestyy myöhemmin Monthly Notices of the Royal Astronomical Society -lehdessä.

Käykö Nemesis kylässä 27 miljoonan vuoden välein?

Berkeleyn tutkija Richard Muller esitti parikymmentä vuotta sitten ensimmäisenä teorian, jonka mukaan aurinkokuntamme jäisen laidan poikki pyörähtää harvoin mutta säännöllisesti himmeä "kuoleman tähti". Sen painovoima sinkoaa avaruuden murikoita päin planeettoja, Muller teoretisoi.

Se saattaisi selittää tutkijoita kummastuttaneen rytmikkyyden maapallon suurissa sukupuutoissa. Sykli näyttää kestävän 27 miljoonaa vuotta. Teoria näyttäisi selittävän myös sen asteroidin, joka aiheutti dinosaurusten joukkotuhon.

Stahlerin ja Sadavoyn mielestä Nemes ei kuitenkaan ole näillä mainkaan. He arvioivat, että se karkasi omille teilleen ja sulautui Linnunradan tähtien joukkoon jo miljardeja vuosia sitten.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Alkoholi- ja muiden juomien vähittäiskauppa

Kristillisdemokraatit ja SDP: Alkon monopoli uhkaa murtua

Kasvihuoneet

Suomalaisen kaivoksen tunneleissa 660 metrin syvyydessä kasvaa perunaa – "Tämä mullistaa ruoantuotantoa maailmalla"

Akuutti

Onko lempihedelmäsi tai -marjasi sokeripommi?

Pitäisikö hedelmiä ja marjoja vältellä sokerin takia?

Urheilusuomi

"Toivottavasti joku junnuista innostuisi lähtemään Amerikkaan, siellä on dollareita ja mahdollisuuksia"