Perustulo voisi lisätä köyhyyttä Suomessa, väittää OECD

OECD tutki kaikille jaettavan perustulon vaikutuksia neljässä maassa. Suomen osalta tulokset ovat kyseenalaiset, sillä perustulo voi erota tutkimuksen oletuksista.

Perustulo
Perustulola-kyltti.
Yle Uutisgrafiikka

Perustulo ei välttämättä ole kummoinen lääke köyhyyden vähentämiseen, väittää teollisuusmaiden talousjärjestö OECD. Järjestön julkaisemassa raportissa (siirryt toiseen palveluun) tutkittiin, miten koko väestöä koskeva perustulo vaikuttaisi köyhyyteen neljässä eri maassa. Tulosten perusteella sosiaaliturvaltaan vahvoissa valtioissa köyhien määrä pysyisi samana tai kasvaisi perustulon seurauksena.

Tutkimuksen mukaan Suomessa perustulo kyllä nostaisi joitain nyt heikosti toimeentulevia pois köyhyydestä, mutta sysäisi sinne uusia ryhmiä. Kokonaisuudessaan köyhien määrä nousisi hieman.

Mikäli perustulo korvaisi lähes kaikki nykyiset sosiaalituet, kärsijöinä olisivat muun muassa yksinhuoltajat. Suomen haasteena on, että jo nykyisessä järjestelmässä tuet kohdistuvat köyhille monia OECD-maita paremmin. Tämä lieventää perustulon vaikutusta tuloerojen tasaajana.

Tuloksia ei tule verrata Suomen perustulokokeiluun

OECD:n tutkimuksesta ei voi vetää suoria johtopäätöksiä Suomessa käynnissä olevan perustulokokeilun kannalta. Raportissa muunnettiin sosiaaliturvaan nyt käytettävä raha kaikille jaettaksi perustuloksi. Käytännössä perustulo tuskin toimisi näin yksinkertaisesti, kertoo Kelan yhteiskuntasuhteiden johtaja professori Olli Kangas.

– Suomen kokeilussa on erilaiset pohjaoletukset. Meillä oletetaan rajauksia muun muassa siinä, keihin kokeilu kohdistuu. OECD:n malli on universaalimpi.

Siinä missä OECD tutki perustuloa suhteessa nykyjärjestelmään, voisi laajempi uudistus Suomessa tarkoittaa myös verotuksen remonttia ja joidenkin olemassaolevien tukien säilyttämistä.

– On ylipäätään mielenkiintoista, että myös OECD on nyt kiinnostunut perustulosta. Työmarkkinat ovat muuttumassa maailmanlaajuisesti, ja tämän tuomiin haasteisiin tarjotaan yhä useammin ratkaisuksi perustuloa, Kangas pohtii.

Suomen kaksivuotisessa perustulokokeilussa 2 000 työtöntä saa vastikkeetta ja verottomana 560 euroa kuukaudessa. Vuoden 2017 alussa käynnistyneeseen kokeiluun ei liity muutoksia verotuksessa. Mikäli perustulo joskus otetaan Suomessa käyttöön, ei se välttämättä ole samanlainen, kuin nyt kokeiltava malli.

Tarjolla myös lääkkeitä perustulon ongelmiin

Raportissaan OECD toteaa, että perustulon sudenkuopat voivat olla myös vältettävissä verotusta tai saajajoukkoa säätämällä.

Eräs tarjottu keino on niin sanottu osallistumistulo, jossa perustulon vastikkeeksi ihmisiltä vaadittaisiin osallistumista työnhakuun tai muihin toimiin. Osallistumistulo on ollut Suomessakin pinnalla hallituksen miettiessä erilaisia osallistavan sosiaaliturvan malleja.

Aktiivisuuden vaatimisessa ongelmaksi nousee raportin mukaan se, että mikäli kuluja halutaan karsia, tulee osallistumisvaatimusten olla tiukkoja.

Raportti mallinsi perustulon mahdollisia vaikutuksia Suomessa, Italiassa, Ranskassa ja Iso-Britanniassa. Teoreettisissa mallinnuksissa köyhien määrä Italiassa pysyi ennallaan, muualla nousi. Suomen kohdalla OECD asetti perustulon suuruudeksi 527 euroa, eli hieman vähemmän kuin maksetaan Suomen perustulokokeilussa.

Lue lisää Suomessa käynnissä olevasta perustulokokeilusta:

Kela arpoi 2 000 ihmisen joukon, joille aletaan maksaa perustuloa

Perustulokokeiluun valittu: "Vapaudun orjamarkkinoilta ja saan kansalaisuuden takaisin"