Koe uusi yle.fi

Ilkivallan tekijät kaatoivat Sibeliuksen hautamuistomerkin – rautaristi on nyt palasina

Säveltäjämestari Jean Sibeliuksen isän Christian Sibeliuksen rautaisen hautaristin korjaaminen vaatii ammattitaitoa ja lukuisia työtunteja.

ilkivalta
ilkivalta
Muistomerkki makaa kahdessa osassa varikolla. Itsestään rautaristit eivät katkeile, eivät edes 149 vuotta vanhat hautaristit.Antti Ruonaniemi / Yle

Paksun rautaristin saaminen poikki juuresta on vaatinut kohtuullista voimaa. Kysymys on ilmiselvästi ilkivallasta, itsestään rautaristit eivät katkeile, eivät edes 149 vuotta vanhat hautaristit.

– En usko, että ilkivallan tekijät olisivat kohdistaneet raivoaan juuri Sibeliuksen muistomerkkiin. Se vain ilmeisimmin sattui heidän tielleen, kun on vanhan puistohautausmaan laidalla ja kulkureitin varrella, arvelee Hämeenlinnan viheraluesuunnittelija Susanna Lappalainen.

ilkivallan jäljet
Muistomerkistä on nyt jäljellä pelkkä tynkä.Antti Ruonaniemi / Yle

– Ilkivalta harmittaa. Se aiheuttaa kustannuksia ja turhaa työtä, kun sitä muutenkin olisi tarpeeksi, murehtii Susanna Lappalainen.

Hautamuistomerkin kaadosta on tehty rikosilmoitus.

Sibeliuksen risti ei ole ainoa

Hämeenlinnan vanha hautausmaa on ollut kaupungin omistuksessa ja puistona jo yli sata vuotta. Alue on aivan keskustan tuntumassa. Siellä risteilee vilkkaassa käytössä olevat kevyen liikenteen väylät.

kaadettu hautakivi
Ilkivalta aiheuttaa turhia kustannuksia ja lisätyötä.Antti Ruonaniemi / Yle

Puistohautausmaalla on rikottu aiemminkin muistomerkkejä. Sibeliuksen haudan lisäksi alueelta löytyy helposti ainakin kaksi vastaavaa ristin tynkää sekä yksi kaadettu hautakivi.

– Meillä on täällä korjausvarikolla muutamia ristejä. On aivan selvää, että nämä kaikki muistomerkit on kaadettu, sillä muuten ne eivät kaadu, harmittelee Hämeenlinnan puistomestari Jouko Keskimaa.

ilkivaltaa tägejä
Töherrykset muistomerkin pinnassa ovat surullista katsottavaa.Antti Ruonaniemi / Yle

– Rautaristin korjaaminen on vaativaa puuhaa. Se on aivan oman ammattitaitonsa vaativaa hitsaustyötä. Pystyttäminen vie lukuisia työtunteja, mutta kyllä me ne pystyyn vielä laitamme, vakuuttaa Keskimaa.

Puistohautausmaa täyttää 240 vuotta

Ruotsin kuningas Kustaa III siirsi Hämeenlinnan kaupungin sen nykyiselle paikalleen 1777. Samalla perustettiin hautausmaa Kaurialan pelloille. Vajaat sata vuotta myöhemmin hautaaminen lopetettiin ja alue jäi puistoksi. Kaupunki otti puiston huostaansa vuonna 1906.

Christian Sibeliuksen lisäksi vanhaan hautausmaahan on haudattu muitakin nimekkäitä henkilöitä. Esimerkiksi kuvernööri Rehbinderin suvulla on perhehauta ja Nordenswan –suvulla hautakappeli.

Nainen muistomerkin edessä
Hämeenlinnan viheraluesuunnittelija Susanna Lappalainen kohtaa työssään jatkuvasti ilkivallan jälkiä.Antti Ruonaniemi / Yle

Puistohautausmaalle on tehty kunnostamissuunnitelma, jossa on esitetty muun muassa alueen parempaa valaisemista. Valot saattaisivat vähentää ilkivaltaa, mutta vaikeaa sitä on kokonaan lopettaa.

– Tämä on niin vilkkaasti liikennöity puisto, että tästä kulkee kaikenlaista porukkaa. Myös niitä, joille hautamuistomerkit eivät ole pyhiä, sanoo viheraluesuunnittelija Susanna Lappalainen harmistuneena.