Arvokalat polskimaan Nilsiän reitillä vuosikymmenten tauon jälkeen – suojeluyhdistyksen työ tuottaa tulosta

Taimenen ja järvilohen kutupaikkojen kunnostus Nilsiän reitillä alkaa syksyllä.

Nilsiä
Olavi Saastamoinen on Nilsiän reitin suojeluyhdistyksen varapuheenjohtaja.
Sakari Partanen / Yle

Nilsiän reitin suojeluyhdistys on kartoittanut sopivia kohteita arvokalojen istutuksiin. Kaikkiaan on läpikäyty yli 20 järveä, jokea ja puroa. Ensimmäisessä vaiheessa istutuksiin on valittu viisi puroa, joiden pH-arvo eli happamuusarvo on lohikaloille sopiva. Puroissa arvioidaan myös olevan pienille kalanpoikasille riittävästi syötävää. Sopivien kohteiden valinnassa on saatu asiantuntija-apua myös Pohjois-Savon ELY-keskuksesta.

Näitä istutusjokia kunnostetaan syksyn aikana rakentamalla kutusorakoita ja kiveämällä lisää virtaavia paikkoja. Kunnostuskurssit alkavat samoin tein ja mukaan odotetaan paljon uusia vapaaehtoisia, kertoo Nilsiän reitin suojeluyhdistyksen varapuheenjohtaja Olavi Saastamoinen. Hänen mukaansa "kenttäporukka" eli vapaaehtoiset levittelevät käsin soraa kosken partaalle.

– Taimenlapselle pitää olla paikka, mihin se piiloutuu kuoriutumisen jälkeen. Muuten hauet nappaavat sen suuhunsa. Siellä ne saavat rauhassa kurkistella.

Olavi Saastamoinen kertoo, että mätilaatikkoja laitetaan ensi vaiheessa alueen jokiin kolmekymmentä. Mätilaatikoiihin tulee yli 20 000 silmäpistevaiheessa olevaa hedelmöitettyä taimenta. Ne hankitaan Enonkosken kalanviljelylaitokselta alueen alkuperäisestä taimenkannasta. Työt aloitetaan ensi huhtikuussa ennen tulva-aikoja.

Nuori yhdistys koonnut ison aktiivijoukon

Nilsiän reitin suojeluyhdistys perustettiin viime syksynä. Se on nopeasti saanut koottua laajan joukon alueen asukkaita, mökkiläisiä ja eri alojen asiantuntijoita yhdessä kamppailemaan arvokalojen palauttamiseksi koko Nilsiän reitin vesiin.

Myös energiayhtiö Savon Voima on myötämielinen hankkeelle. Se on luvannut tehdä uudet kalaportaat Karjalankosken voimalaan, jos myös valtiovalta lähtee mukaan muiden reitin vesivoimalaitosten kalaportaiden tekoon. Kaikkiaan reitillä on viisi vesivoimalaa. Suojeluyhdistys pyrkii myös mukaan maan hallituksen ohjelmaan, jolla parannetaan vaelluskalojen elinmahdollisuuksia.

– Olemme tehneet koko reittiä koskevan suunnitelman, jossa asioita ajatellaan lohikalojen kannalta. Suunnitelma on arvioitavana Pohjois-Savon ELY-keskuksessa. Suunnitelma on tarkoitus esitellä maa- ja metsätalousministeriölle. Pyrimme mukaan vaelluskalojen pelastusprojektiin.

– Näiden uhanalaisten lohikalojen pelastamiseen on herätty maailmanlaajuisesti ja Amerikoissa jo puretaan voimalaitoksia, Olavi Saastamoinen toteaa.

Seppo Kukkonen.
Seppo Kukkonen teki Juicen laulussa kepposen.Sakari Partanen / Yle

Keppos-Seppo tukee innolla lohikalojen palautustyötä

Juankoskelainen Seppo Kukkonen, Juicen Juankoski here I come -laulusta tuttu kepposentekijä, kalasti isänsä kanssa lapsena taimenia ja järvilohia Juankoskella. Hän esittelee aivan Juankosken keskustassa virtaavan joen partaalla hyviä kutupaikkoja.

– Kuten näette pohjasta, siellä olisi hyvää kutupaikkaa yhtäjakoisesti kilometrin verran, kunhan lohi pääsisi tänne tulemaan.

Mitä lisäarvoa siitä saisi, että arvokalat saataisiin takaisin?

– Eihän sitä voi rahassa edes mitata, Seppo Kukkonen sanoo ja kertoo harkitsevansa suojeluyhdistyksen työhön mukaan lähtemistä.