yle.fi-etusivu

Uusi keino puhdistaa vettä – mutapallojen mikrobit tehostavat hyökkäystä järven ravinteiden kimppuun

Matalassa, sameassa järvessä on meneillään uraa uurtava kenttäkoe. Kokeiden tuloksia odotetaan kiinnostuneina ympäri Suomea.

Etelä-Karjala
Mutapallojt ovat kämmenen kokoiseia.
Savimassasta käsin pyöritellyt mutapallot painavat noin 300 grammaa kappale. Kari Kosonen/Yle

Professori Satu-Pia Reinikaisen tutkimusapulaiset ovat kevään aikana työskennelleet nyrkit savessa. Hanna Hurskainen, Samu Lehtonen ja Simo Räsänen ovat leiponeet keinosavesta mutapalloja.

Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa kehitetty mutapallomassa sisältää myös maitohappobakteereja, hiivoja ja erilaisia sieniä.

– Mutapalloista saattaa tulla merkittävä tulevaisuuden vedenpuhdistusmenetelmä, sanoo professori Reinikainen.

Mutapallojen tehtävänä on pistää vauhtia järven luontaisiin mikrobeihin, jotta ne kävisivät entistä voimakkaammin vesistöä rehevöittävien ravinteiden ja fosforin kimppuun.

Matala lampi on ihanteellinen koeympäristö

Mutapallojen teho testatataan kesän aikana kenttäkokeessa. Kaikki laboratoriossa valmistetut 700 mutapalloa upotetaan 4,8 hehtaarin suuruiseen Nukkalampeen. Ensimmäiset 170 palloa upotettiin lampeen laskevan puron suulle.

Mutapalloja lasketaan veteen.
Tutkimusapulainen Samu Lehtonen pudottaa mutapallot veteen yksi kerrallaan.Kari Kosonen/Yle

Ylä-Kivijärveen laskeva Nukkalampi on ihanteellinen koeympäristö.

– Lammen vesi on hyvin ravinteikasta, sameaa ja värjääntynyttä. Lisäksi lampi on matala, ja veden laatu sellanen, että sitä ainakin voidaan muuttaa paremmaksi, sanoo tutkija Matti Vaittinen Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:stä.

Mutapallomenetelmässä ei käytetä kemikaaleja

Kenttäkokeen tavoitteena on saada sidottua fosforia ja ravinteita lammen pohjalle painuvaan sedimenttiin.

– Sisävesissähän fosfori määrittää järven tai lammen rehevyystason. Rehevöitymistä vähentämällä saadaan myös sinileväkukintoja kuriin, sanoo Vaittinen.

Vaittinen korostaa mutapallomenetelmän ekologisuutta.

– Kemikaalikäsittelystä se poikkeaa siinä, ettei tässä saosteta fosforia kemikaalien avulla, vaan tavallaan annetaan vauhtia järven omalle mikrobiyhteisölle, kertoo Vaittinen.

"Tarvetta ja mielenkiintoa löytyy ympäri Suomen"

Mutapallojen vaikutuksia Nukkalammen ravinnepitoisuuksiin tutkitaan syksyyn asti. Kahdessa näytteenottopisteessä otettavilla näytteillä seurataan muun muassa typpi- ja fosforipitoisuuksia, veden sameutta ja happipitoisuutta.

Lemin Nukkalamella kokeillaan mutapalloja veden puhdistuksessa.
Nukkalammen vesi on sameaa ja värjäytynyttä.Kari Kosonen/Yle

– Ympäri Suomea odotetaan tuloksia. Ja varmasti, mikäli menetelmä toimii, niin tarvetta ja mielenkiintoa löytyy ympäri Suomen, sanoo Vaittinen.

Tutkimuksen lähtökohta on lupaava. Lappeenrannan teknillinen yliopisto sekä Lappeenrannan seudun ympäristötoimi kokeilivat vuosi sitten mutapallojen tehoa hulevesikosteikossa hyvin tuloksin. Kosteikon vesi muuttui silminnähden kirkkaammaksi ja rehevöityminen väheni.