Koiranputkea muistuttava kumina on Suomen mausteviennin hitti

Kuminasadot riippuvat pölyttäjistä – viljelijä onnistuu luonnon monimuotoisuutta vaalimalla.

Kotimaa
Kumina kukkii pellolla.
Petri Aaltonen / Yle

Suomi on maailman johtavia kuminanviljelijämaita. Esimerkiksi Keski-Suomessa kuminaa viljellään enemmän kuin rypsiä.

Silti harva tunnistaa kuminapeltoa sellaisen nähdessään. Se näyttää monen silmään rehottavalle kesannolle.

Suomalaista kuminaa pidetään hyvin aromikkaana. Salaisuus piilee valoisissa kesäöissä ja viileässä säässä. Viljelijä Minna Mannisen mukaan kotimainen kumina on kohtuu harvinainen kodin maustekaapissa, vaikka kansainvälinen kysyntä on kovaa. Manninen on viljellyt kuminaa 15 vuotta.

Ollaan ihan käsin saunakukkaa ja valvattia kitketty.

Minna Manninen

– Tällä hetkellä meillä on noin 40 hehtaaria, joista tänä vuonna kylvettiin 12 hehtaaria.

Kuminaa on haastavampi viljellä kuin perinteisiä viljoja. Kylvöajankohdalla ja säällä on suuri merkitys sadon onnistumiselle. Koska kumina on maustekasvi, sitä ei juuri voi käsitellä kasvinsuojeluaineella.

– Ollaan ihan käsin saunakukkaa ja valvattia kitketty peräkärryyn tai mönkijän kärryyn, Manninen kertoo ja naurahtaa kukkienpoimijoiden olevan oikein tervetulleita kuminapelloille.

Tavallisesti kumina kasvaa kolmesta neljään vuoteen. Mannisen mukaan multava hiesumaa on kuminalle ihanteellisin viljelyalusta.

Sato riippuu pölyttäjistä

Kuminasadon onnistuminen riippuu pölyttäjistä.

– Pölyttäjähyönteiset ruokailevat kuminankukilla, mutta pelto sinäänsä ei tarjoa niille lisääntymisympäristöä. Ne käyvät siten ympäröivässä maisemassa lisääntymässä, minkä takia on paljon merkitystä mitä siellä kasvaa, tutkija Panu Halme Jyväskylän yliopistolta selventää.

Pölyttäjien vaatimukset elinympäristön suhteen ovat varsin erilaisia. Halme kertoo, että osa kuminalle hyvin tärkeistä kukkakärpäsen toukista elää lahopuussa, kun taas kimalainen ja mehiläinen tarvitsevat rikkaan kukkaloiston viihtyäkseen.

Kuminaa.
Jenny Huttunen / Yle

Viljelijä voi siis houkutella pölyttäjiä pelloilleen huolehtimalla ympäristön monimuotoisuudesta.

Mannisen peltojen reunamilla kasvaa kukkasia ja sekapuumetsää, joka on tutkimuksissa todettu erityisen suotuisaksi pölyttäjiä kalastellessa. Havupuumetsä sen sijaan voi varjostaa kuminaa liikaa.

– Monipuolista maatalousmaisemaa ja sekametsiä pellon ympärille, Halme tiivistää ohjeet pölyttäjiä tarvitsevalle viljelijälle.