Suosikkiharrastus tuo ongelmia: Nyt salakuljetetaan kanoja ulkomailta

Yksi ongelma on kanojen salakuljetus ulkomailta. Laittomasti maahantuoduissa kanoissa muhii tautiriski.

Kotimaa
Kukko jalkakylvyssä.
Kalkkijalka on melko yleinen kanasta toiseen tarttuva kiusallinen sairaus. Kukko Fredrik saa hoitoa vaivaansa. Tarja Nyyssönen / Yle

Vuosikymmenen alussa Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran siipikarjarekisteriin rekisteröitiin vuosittain reilut 160 uutta kotikanalaa. Sitten kotikanoista tuli trendi, ja harrastekanaloiden lukumäärä kymmenkertaistui.

Kanaharrastuksen suosio on tuonut mukanaan joukon erilaisia ongelmia. Esimerkiksi kanojen ja munien salakuljetus on lisääntynyt, kun erikoisia kanarotuja halutaan omalle pihalle kuopsuttelemaan. Evirassa ongelma on tiedostettu, mutta siihen on vaikea puuttua.

– Salakuljetuksessa on se ongelma, että vain murto-osa jää kiinni siitä. Tiedossamme on salakuljetustapauksia, ja se on vain jäävuoren huippu. Huhuja kantautuu meillekin, että harvinaiset rodut ovat lisääntyneet Suomessa, mikä viittaa siihen, että niitä on tuotu lainsäädännön vastaisesti, Eviran eläintautijaoston päällikkö Sirpa Kiviruusu painottaa.

Laittomasti maahan tuotujen kanojen ongelmana ovat eläintaudit. Monen maan tautitilanne on paljon Suomea huonompi.

– Olemme olleet lintukodossa eläintautien osalta. Tuontimääräyksiä on siksi tärkeä noudattaa, ettei lintujen tai munien mukana tarttuvia tauteja tule, Kiviruusu sanoo.

Harrastekanaloiden määrä grafiikkana.
Antti Karhunen / Yle

Myös kanaharrastajia edustavassa Suomen kanayhdistyksessä laiton maahantuonti on puhuttanut. Yhdistyksessä syyksi nähdään se, että kanojen laillinen tuonti Suomeen on tehty hyvin hankalaksi harrastajille.

– Tällä hetkellä kanaharrastajille ei ole vielä omia säädöksiä, vaan säädökset ja lait ovat tuotantokanaloiden luokkaa. Sitä kautta se on myös hyvin kallista ja lähes mahdotonta, kanayhdistyksen puheenjohtaja Kristina Rintamäki kuvailee.

Kukon jalkoja hoidetaan.
Yksi kanoja kiusaava vaiva on syyhypunkin aiheuttama kalkkijalka. Myös harrastekanojen olemusta on tarkkailtava, ja sairauksiin puututtava. Tarja Nyyssönen / Yle

Kanayhdistyksestä ei osata arvioida, kuinka paljon maahan tulleiden kanojen mukana tulee tauteja. Säännösten mukaan kaikki kanat tulisi testata ja tutkia kaikilta mahdollisilta taudeilta lähtömaassa ennen Suomeen tuloa.

– Lähinnä taudit alkavat jyllätä kanojen keskuudessa niiden sisäsiittoisuuden takia koska uutta verta on vaikea saada omaan parveen. Nämä ovat isoja ongelmia Suomessa, kanayhdistyksen puheenjohtaja Rintamäki sanoo.

Harrastekanojen munat tulisi tutkia

Vakavimpia, helposti tarttuvia siipikarjatauteja ovat lintuinfluenssa ja Newcastlen tauti. Molemmat taudit voivat tarttua kanoihin luonnonlinnuista helposti. Newcastlen tauti voi levitä tuulen mukana jopa useita kymmeniä kilometrejä. Molemmat virustaudit ovat kanoille tappavia, ja siksi niitä halutaan vastustaa myös harrastekanaloissa.

Vakavien sairauksien lisäksi harrastekanaloissa voi esiintyä muita kanoille tyypillisiä vaivoja kuten kanapunkkia, kalkkijalkaa ja muita ulkoloisia. Myös salmonellariski on otettava huomioon kotikanaloiden munia käsiteltäessä.

– Jos munat menevät vain omaan käyttöön, laki ei vaadi tautitutkimuksia. Mutta jos munia luovuttaa kenellekään muulle, vaikkapa naapurille, on munista otettava salmonellanäytteet, Eviran eläintautijaoston päällikkö Sirpa Kiviruusu muistuttaa.

Harrastekanalassa taudeilta voi suojautua monella eri tavalla. Kanalassa on syytä käyttää omia erillisiä saappaita. Pitopaikka on syytä pitää puhtaana ja perushygieniaa noudatettava kanoja käsiteltäessä.

Muistilista harrastekanojen pitäjälle

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira on koonnut kesäkanojen pitäjälle muistilistan. (siirryt toiseen palveluun) Evira muistuttaa, että kanojen lukumäärällä ei ole merkitystä siihen, noudatetaanko vaatimuksia vai ei. Kanoja voi olla kaksi tai kaksikymmentä, kanojen hyvinvointia turvaavia vaatimuksia on noudatettava. Harrastekanalan omistajankin on varmistettava, etteivät kanat aiheuta tautivaaraa ihmisille tai toislle kanoille.

Omistaja on aina vastuussa kanojensa terveydestä ja hyvinvoinnista. Tämä vastuu on omistajalla koko ajan eläimen hankinnasta sen lopettamiseen tai kuolemaan asti. Eviran muistilista kanaharrastajalle näyttää tältä:

1. Rekisteröidy kanojen pitäjäksi kuntasi maaseututoimeen

2. Lisäksi kaava-alueella ota yhteyttä kuntasi terveydensuojeluviranomaiseen ja rakennusvalvontaan

3. Seuraa kanojen ulkona pitoon liittyviä määräyksiä

4.Tutustu kanoja koskeviin eläinsuojelusäädöksiin

5.Kanoja ulkomailta? Muista tuontivaatimukset!

6.Huolehdi salmonellan sekä muiden tautien vastustamisesta

7. Lääkinnällisen hoidon ja kuolleiden eläinten lukumäärän kirjanpito kuntoon

8. Tutustu kanojen teurastus- ja lopetusohjeisiin

9. Selvitä, miten kuolleen tai lopetetun kanan voi hävittää

Evirasta muistutetaan, että kaikkien siipikarjan pitäjien on rekisteröidyttävä kunnan maaseututoimeen, maaseutuelinkeinoviranomaiselle tai maaseutusihteerille. Tämä koskee siis yhdenkin kanan pitäjää tai ”leasing-kesäkanojen” vuokraajaa. Rekisteröitymisen taustalla on tautien leviämisen ehkäiseminen.