Kun maa romahti alta ja kotitalon ohi vyöryi pieni tsunami – kapeasta ojasta rakennettu kanava mullisti pikkukylän elämän

Kimolan kanava avataan huviveneille parin vuoden päästä. Kyläläisille se tietää jälleen uutta myllerrystä.

veneily
Tukkinippuja Kimolan kanavassa
Vuoteen 2002 asti Kimolan kanavassa uitettiin tukkeja teollisuuden tarpeisiin.Pentti Ilonoja

Vesipatsas suhahti hurjaa vauhtia Niilo Ronnun kotitalon ohitse. Nuori miehenalku seurasi sitä hämmästyneenä. Kapeassa kanavassa edennyt vesipatsas oli kuin pieni tsunami. Suuri pala maata oli romahtanut Kimolan kanavaan, jota vasta rakennettiin.

Oli loppukesä 1965. Ronnun perhe hyppäsi välittömästi autoon ja lähti katsomaan, mitä oli tapahtunut.

– Tie oli kadonnut. Kuulin, että linja-auto oli kulkenut siitä juuri ennen romahdusta, sanoo Niilo Rontu.

Suuronnettomuus oli hiuskarvan varassa, ja siltä vältyttiin silkalla tuurilla. Vesipatsaskin surkastui matkalla.

52 vuotta myöhemmin Rontu asuu samassa talossa, mutta nyt yhdessä vaimonsa kanssa. Pian Kimolan kanavaa aletaan jälleenrakentaa. Aikanaan uittoväyläksi rakennetussa kanavassa ei ole enää vuosiin kulkenut tukkeja. Kohta siinä seilaa huviveneitä.

Se on tapaus, sillä uusia vesireittejä ei Suomessa avata joka päivä.

Tällä kertaa maanromahdus ei Rontua huoleta, vaikka hän tietää, että kallion päällä makaava savinen maa on sille herkkä. Päinvastoin. Hän odottaa kanavan avautumista innolla.

– Mukava katsella, että kanavalle tulee hyötykäyttöä. Toivottavasti se vilkastuttaa kylän elämää. Saataisiin lisää pienyrittäjyyttä ja toimintaa, sanoo Niilo Rontu.

Sortunut tie Kimolan kanavan vierellä
Kallion päällä makaava savinen maa romahti kertaheitolla katkaisten Kimolasta Vierumäelle kulkevan tien. Niilo Ronnun arkisto

Kanava muutti Kimolan

Kimolan kanava yhdistää Päijänteen Kouvolan puoleiseen Kymijoen vesistöön. Sitä varten kanava levennetään, syvennetään ja siihen tehdään sulku veneille. Valmista pitäisi olla kahden vuoden päästä. Sitten huviveneilijät pääsevät aina Jyväskylästä Kouvolan porteille asti.

Paikallisille kanavan kunnostus on jälleen uusi, mutta pääosin toivottu myllerrys.

– Kun päätös valtion rahasta tuli, oli se suuri juhlapäivä kylällä, sanoo Kimolan kyläyhdistyksen puheenjohtaja Antti Mesiäinen.

Kimolan kanava valmistui alunperin vuonna 1966. Se tehtiin, koska tukit piti saada uitettua tehtaille ohi Vuolenkosken ja Mankalan voimalaitosten. Rakennustyöt kestivät neljä vuotta. Ne muuttivat kylän.

Niilo Rontu pellon laidalla
Niilo Rontu on syntynyt vuonna 1952. Kimolan kanavaa alettiin rakentamaan vuonna 1962. Ville Pisto / Yle

Työmiehiä saapui ympäri Suomen. Moni heistä löysi vaimon Kimolasta. Pellot ja tilat menivät kahtia. Osa pelloista jäi kanavan alle. Silti harva taisi vastustaa hanketta.

Tälläkin kertaa enemmistö asukkaista tuntuu kannattavan hanketta, vaikka valitukset sitä hidastivatkin.

Kylän kannatus on hyvä uutinen veneilijöille, koska paikalliset haluavat tuottaa heille palveluita. Hehkutuksesta huolimatta epäilyksiäkin on ollut.

Arvet maisemassa

Kanavan itäpäässä Pyhäjärven suulla on Ilonojan kartano. Sen vastapäätä sijaitsee kylän keskus, jossa on Paavolaisen kauppa. Ilonojan isäntä oli aiemmin Pentti Ilonoja, kunnes tytär jatkoi tilanpitoa.

Ilonoja asuu edelleen Kimolassa lähellä kotipaikkaansa. Hän kertoo pitkään epäilleensä kanavahanketta, vaikka on sittemmin kääntynyt sen kannalle.

– Päijänteellä vesistöä on paljon, mutta Kimolasta Kouvolaan sitä on vähän. Veneitäkään siellä ei paljoa ole. Pohdin aluksi, että kanava olisi rahan tuhlausta.

Nyt Ilonoja ajattelee, että kanava tuo elinvoimaa ja mahdollisuuksia yrittäjille. Häntä ei edes tunnu harmittavan, että kanavan rakentaminen 1960-luvulla jätti arpia, jotka näkyvät edelleen maisemassa.

Pentti Ilonoja kanavapenkereellä
Pentti Ilonoja maavallilla, jossa ennen oli hänen isänsä omistama pelto.Ville Pisto / Yle

Pelto myllättiin puskutraktoreilla

Alunperin Kimolan kanavan kohdalla oli pieni, kapea ja kiemurteleva oja. Se oli ollut siinä niin kauan kuin kyläläiset muistavat.

Kun kanava rakennettiin, piti pohjasta ruopattu maavelli läjittää. Sitä varten tarvittiin tilaa. Tähän tarkoitukseen Ilonojan kartano myi hehtaarikaupalla peltoa.

– Jotta pelto olisi sopivaa läjitykseen, myllättiin se puskutraktoreilla. Reunoille rakennettiin metrien korkuiset vallit. Vallien sisäpuolelle pumpattiin ruopattu maa, jossa oli paljon vettä, sanoo Pentti Ilonoja.

Vesi valui hiljalleen takaisin kanavaan ja Pyhäjärveen. Jäljelle jäi kuivuva maa-aines. Kun työ oli valmis, halusi Ilonoja ostaa pellot takaisin, mutta se ei enää onnistunut.

Nyt muistona on pitkä maavalli lähellä Kimolan kanavaa. Entiset pellot ovat kasvaneet täyteen puita.

Veneilijät tuovat eloa kylään

Vaikka maisema muuttui, tarkoitti Kimolan kanavan rakentaminen myös työtä paikallisille. Sitä järjestyi uitosta vuosiksi eteenpäin aina vuoteen 2002, kun uitto loppui.

Nyt kyläyhdistys toivoo kanavasta piristysruisketta koko Kimolalle.

– Lippulaiva-ajatus on, että Kimolassa olisi täyden palvelun venesatama. Sieltä saisi polttoaineet, ravintola- ja kauppapalvelut, voisi jättää jätteet ja tarvittaessa olisi huoltopalveluita, sanoo Kimolan kyläyhdistyksen puheenjohtaja Antti Mesiäinen.

Suunnitelma on alustava. Pelkällä kyläyhdistyksellä ei sataman tekemiseen ole varaa. Mukaan pitäisi saada yrittäjä ja Kouvolan kaupunki. Silti kyläyhdistys haluaa kovasti, että veneilijät pysähtyvät Kimolaan.

– Se, että väkeä liikkuu enemmän, lisää mahdollisuuksia yrityksille. Se auttaa kokonaisuudessaan kylää, sanoo Antti Mesiäinen.

Pentti Ilonoja Eiraskan sillalla
Pentti Ilonoja Eiraskan sillalla Kimolan kanavan keskivaiheilla. Silta on määrä uusia, kun kanava jälleenrakennetaan.Ville Pisto / Yle