Vähättelyä ja parisuhteen hämmästelyä – Liikuntavammainen naispari ei välitä muiden mielipiteistä

Avustajan kautta puhuminen ärsyttää ja parisuhteen puiminen hämmästyttää. Vaikeudet voitetaan yhteisillä haaveilla ja kumppanin tuella.

parisuhteet
Anni Mannelin ja Maaretu Turunen kotinsa terassilla
Maaret Turunen ja Anni Mannelin ovat olleet yhdessä seitsemän vuotta. Emma Hinkula / Yle

Oulu

"Onpa kiva, että sinäkin olet löytänyt jonkun kaverin!" Tämä on kommentti, jonka liikuntarajoitteinen naispari on saanut kuulla monen monta kertaa.

Anni Mannelin sanoo, etteivät monet ymmärrä, että he ovat hänen kihlattunsa Maaret Turusen kanssa oikeasti parisuhteessa. Usein heitä ajatellaan Annin mukaan vain ystävinä.

– En jaksa enää monesti välittää siitä. Omaa äitiäni olen oikaissut, kun hän on jollekin esitellyt, että tässä on Annin kaveri. Olen sitten korjannut, että ei kun kihlattu.

Anni Mannelin ja Maaret Turunen lenkillä koirien kanssa
Koirien kanssa ulkoileminen on yksi Maren ja Annin mieluisimmista ajanvietteistä.Emma HInkula / Yle

Myös eri virastoissa naisten parisuhdetta saatetaan kummastella. Anni kertoo, että usein, jos jossakin kysytään lähiomaista ja hän sanoo kihlattunsa nimen, saatetaan asiaa kysyä useamman kerran ennen kuin asia on selvä. Että hänellä on kumppani ja että hän on nainen.

Maaret, eli Mare kertoo, että etenkin hänelle on tärkeää, että ihmiset ymmärtävät heidän olevan yhdessä.

– Minä välillä ihan korostan sitä, että me olemme oikea pari, eikä mukamas vaan huvikseen tässä.

Kihlat naiset vaihtoivat 11.11.2011.

– Aika kliseistä, joo. Vaikka me emme yleensä perusteta kliseistä, niin tämä tuntui silti sopivalta, Mare naurahtaa.

Avustaja läsnä lähes koko ajan

Naimisiinmeno ei ole vielä kuitenkaan ajankohtainen. Asiat ovat tällaisenaankin heidän mielestään hyvin. Tasa-arvoinen avioliittolaki on kummankin mielestä hyvä asia, vaikkakin keskustelu sen ympärillä herättääkin hieman ärsytystä.

– Välillä tuntuu ihan naurettavalta pelleilyltä, ettei voida pitää tasa-arvoisena kaikkia liittoja. Minusta on hassua, että täytyy käydä keskusteluja, että voiko tämä nyt olla näin vai eikö tämä voi olla. Minusta sen pitäisi olla ihan päivänselvää nykypäivänä, Anni sanoo.

Anni Mannelin ihastui ensimmäisenä Maren silmiin. Mare Annin toimeliaisuuteen. Naiset tapasivat ensimmäisen kerran vuonna 2006, vuonna 2010 he ryhtyivät parisuhteeseen.

– Vähän hidasta toimintaa meiltä, Anni naurahtaa.

Mutta Hiljaa hyvä tulee. Nyt naiset ovat olleet yhdessä seitsemän vuotta, kolme niistä oman kodin katon alla elellen. Anni ja Maaret harrastavat molemmat sähköpyörätuolisalibandya. Se olikin oleellinen tekijä rakkaustarinan alun suhteen.

– Vuonna 2008 Mare alkoi harrastamaan salibandya. Hänellä ei ollut omaa pyörätuolia, joten hän lainasi sitä minulta, Anni kertoo.

Anni Mannelin ja Maaret Turunen menossa kotonaan takapihalle
Anni tarvitsee avustajan apua kaikessa fyysisessä toiminnassa. Emma Hinkula / Yle

Mare alkoi viettämään yhä pidempiä aikoja Annin luona ennen harjoituksiin lähtöä. Pikkuhiljaa he huomasivat, että ystävyys muuttui rakkaudeksi.

Anni ja Mare ovat molemmat liikuntarajoitteisia. Anni liikkuu sähköpyörätuolilla sekä sisällä että ulkona. Mare pystyy kävelemään kotona, mutta ulkona liikkuessa hänellä on sähkömopo.

– Minä tarvitsen avustajaa päivittäisissä asioissa ja kaikessa fyysisessä. Puhun kyllä itse, Anni sanoo nauraen.

Tavallaan ylimääräinen ihminen on lähes koko ajan siinä läsnä. Se on luksusta, jos pystymme olemaan kahdestaan.

Mare Turunen

– Minä tarvitsen apua lähinnä sellaisissa kodinhoidollisissa asioissa. Asioinnissa tarvitsemme molemmat apua, Mare jatkaa.

Avustajan apu on äärettömän tärkeää etenkin Annille. Välillä avustajan ainaisella läsnäololla on kuitenkin kielteisetkin puolensa.

– Ei voi aina sanoa sellaisia asioita, joita sanoisi jos olisimme kahden. Tavallaan ylimääräinen ihminen on lähes koko ajan siinä läsnä. Se on luksusta, jos pystymme olemaan kahdestaan, Mare sanoo.

Anni Mannelin ja Maaret Turunen kotonaan
Mare ja Anni ovat asuneet yhdessä kolme vuotta. Emma Hinkula / Yle

Anni painottaa, että kahdenkeskistäkin aikaakin heillä on, mutta se täytyy suunnitella ennalta tarkasti.

– Jos me lähdemme vaikka kaupungille, on se ihan tietoinen valinta, että otammeko me avustaja mukaan. Jos avustaja on mukana, niin pääsemme tietenkin tekemään asioita helpommin. Kuten esimerkiksi kauppoihin sisälle.

Vaikka Mare pystyykin auttamaan Annia monissakin asioissa hän ei halua kuitenkaan pyytää apua Marelta koko ajan. Hänen mielestään Maren pitää itse saada päättää, haluaako hän auttaa vai ei.

– Minusta se on parisuhteelle tärkeää, että voidaan olla pari, eikä niin että toisella olisi velvollisuus auttaa.

Aikuisuutta pitää korostaa

Anni opiskelee tällä hetkellä informaatiotutkimusta Oulun yliopistossa. Toiveissa olisi valmistua vuoden päästä. Mare käy Haukiputaalla työtoiminnassa, ammatiltaan hän on merkonomi.

– Olen ollut puoli vuotta työharjoittelussa Oulun poliisilaitoksella lupapalveluissa. Sinne menisin tosi mielelläni takaisin. Minun lapsuuden toiveammatti oli poliisi, mutta kun se ei ole mahdollista, niin se on ikään kuin lähimpänä sitä, Mare sanoo.

Anni Mannelin lähdössä koirien kanssa ulos
Cilla ja Hilda odottelevta kärsivällisesti Annin kanssa ulos pääsyä. Emma Hinkula / Yle

Mare on valmistunut vuonna 2006. Työnhaussa hän kokee liikuntarajoitteen vaikuttavan kielteisesti.

– Jos hakemuksessa ei suoraan tule ilmi, että olen liikuntarajoitteinen ilmenee se viimeistään CV:ssä, kun kerron harrastuksistani. En voi tietenkään olla varma, että johtuuko se juuri liikuntarajoitteestani, etten ole työpaikkaa saanut.

Mare on myös lyhytkasvuinen, joka sekin vaikuttaa hänen mukaansa ihmisten suhtautumiseen.

– Kaupassa tai kadulla minulle saatetaan puhua niin kuin vähä-älyiselle tai lapselle. Joskus on saatettu vaikka pankkiautomaatilla yrittää ohittaa, kun on ajateltu, että siinä joku lapsi odottelee isiä ja äitiä.

Kaupassa tai kadulla minulle saatetaan puhua niin kuin vähä-älyiselle tai lapselle.

Mare Turunen

Myös Annilla on kokemusta samantapaisesta kohtelusta. Koska hän liikkuu melkein kaikkialla avustajansa kanssa, yrittävät esimerkiksi asiakaspalvelijat usein kommunikoida hänelle avustajan kautta.

– Kysytään, että mitä hän haluaisi ja mitä mieltä hän olisi, vaikka minä olen siinä vieressä. Enimmäksen jaksan siihen puuttua, mutta en aina.

Välillä tilanteet ovat Annin mukaan muuttuneet jopa koomisiksi.

Yhdeksi esimerkiksi Anni nostaa Kelalla asioinnin. Hän kertoo, että avustaja tulee sinne aina mukaan, koska hän tarvitsee apua allekirjoittamiseen. Monesti he kuitenkin sopivat etukäteen, että avustaja istuu selkä asiointitiskille päin, jotta tälle ei puhuttaisi.

– Se aiheuttaa todella paljon hämmennystä asiakaspalvelijoissa, kun he eivät tiedä, että voivatko he puhua minulle vai puhuisivatko he sille avustajan takaraivolle.

Tämänkaltaiset tilanteet ovat tuoneet sekä Marelle että Annille tarpeen korostaa omaa aikuisuuttaan ja sitä, että he kyllä osaavat tehdä ja päättää asioista itse.

– Tuntuu, että monesti ei oteta tosissaan jos en näytä, että osaan puhua ja ajatella itse. Sitä pitää tuoda tosi aktiivisesti koko ajan esille, ettei se toinen ala päättää minun puolesta, Anni pohtii.

Kumppanin tuki auttaa jaksamaan

Kun Anni valmistuu, on pariskunnalla haaveissa lähteä ulkomaille yhdessä. Määränpää ei ole vielä varma, mutta minnekään kovin eksoottiseen paikkaan he eivät kuitenkaan ole lähdössä Maren laajan ruoka-aineallergian vuoksi.

– En tiedä onko se hirveän kiva loma, jos aamu alkaa stressillä ja ilta päättyy nälkään, kun ei ole saanut ruokaa koko päivänä, Anni naurahtaa.

Naiset ovat matkustelleet yhdessä lähinnä salibandyharrastuksen puitteissa. Pelimatkoja on ollut esimerkiksi Saksassa ja Tanskassa.

Yksi pariskunnan haaveista on hyvin konkreettinen. Ja hyvin tärkeä.

– Sellainen auto olisi haaveena johon mahtuisi Annin sähköpyörätuoli ja minun sähkömopo kyytiin, Mare kertoo.

Varmaan monen mielestä meidän arki näyttää hitaalta ja hankalalta. Mutta se on meille normaalia.

Mare Turunen

Tällä hetkellä Marella on oma auto, johon Anni ei mahdu pyörätuolin kanssa. Nyt liikkuminen tapahtuu usein niin, että Anni kulkee bussilla ja Mare tulee autolla perästä.

– Minun pitää aika paljon aikatauluttaa kaikkea. Omat menot, avustajien työvuorot, meidän perheen tarpeet, kaikki vaatii huomioimista. Auto toisi sellaista vapautta siihen aikataulujen kyttämiseen, Anni summaa.

Liikuntarajoitteisuus tuo ymmärrettävästi erilaisia haasteita elämään. Ne aiheuttavat välillä molemmissa naisissa turhautumista, mutta toisen tuki ja ymmärrys auttavat jaksamaan myös huonompina päivinä.

Anni kertoo, että etenkin sellaiset epäonnistumiset masentavat, jotka johtuvat fyysisestä rajoitteesta. Marella taas on paniikkihäiriötaustaa, jota liikuntarajoitteisuus on hänen mukaansa jollain tasolla pahentanut.

– Se on vaikuttanut aika paljon, kun on periaatteessa aina katseen alla. Ei ole sillä tavalla anonyymi, niin kuin valtaosa muista ihmisistä on, Mare sanoo.

– Ymmärrys on minun kohdallani tärkeä juttu. Sen tilanteen kanssa eläminen. Anni monesti tyynnyttelee minua eri asioissa, että kyllä se siitä, Mare jatkaa.

Anni Mannelin ja Maaretu Turunen lähdössä kotoaan koirien kanssa ulos
Maren ja Annin koti on kustomoitu heidän tarpeitaan varten.Emma Hinkula / Yle

Annin puheissa toistuu usein sanat meidän perhe. Perhe joka koostuu kahdesta naisesta ja kahdesta labradorinnoutajasta. Vaikka Annin ja Maren elämä voi vaikuttaa välillä ulkopuolisin silmin katsottuna hankalalta, ovat naiset siihen enemmän kuin tyytyväisiä.

– Varmaan monen mielestä meidän arki näyttää hitaalta ja hankalalta. Mutta se on meille normaalia, Mare sanoo.

Se helpottaa, kun on toiselta kuullut tosi usein, että kyllä se on tiennyt minkä paketin ottaa. Että hyväksyy minut tällaisena kun olen.

Anni Mannelin

Liikuntarajoite on ollut molempien naisten elämässä koko heidän elämänsä ajan. Silti, etenkin suhteen alkuvaiheessa, se aiheutti hieman epävarmuutta.

– Seurustelun alkuvaiheessa kyselin tosi paljon Marelta, että mitä ajattelet tästä minun vammasta. Että eikö tämä vaikuta hirveästi tähän suhteeseen. Se helpottaa, kun on toiselta kuullut tosi usein, että kyllä se on tiennyt minkä paketin ottaa. Että hyväksyy minut tällaisena kun olen, Anni kertoo.

Mare hymyilee ja vastaa Annille.

– Eikä sitä vammaa katsota kun aletaan seurustelemaan. Ne on muut asiat jotka merkitsee.