Uusi reitti avautui Eurooppaan – halpalentoyhtiöt pelaavat yläilmoissa omilla säännöillään

Helsingin ja Bukarestin välille avautui perjantaina uusi yhteys, kun romanialainen halpalentoyhtiö Blue Air saapui kisaamaan matkustajista.

lentoliikenne
Blue Air -lentoyhtiön matkustajakone nousukiidossa lentoyhtiön Blue Airin lehdistötilaisuudessa Helsinki-Vantaan lentokentällä 16. kesäkuuta 2017.
Blue Air -lentoyhtiön matkustajakone nousukiidossa lentoyhtiön Blue Airin lehdistötilaisuudessa Helsinki-Vantaan lentokentällä 16. kesäkuuta.Linda Manner / Lehtikuva

Lentoyhtiöiden kilpailu Suomen Euroopan-lennoista kiristyy. Matkustajille tuli lisää vaihtoehtoja, kun romanialainen Blue Air aloitti liikennöinnin Suomeen. Nyt 60 eri yhtiötä tarjoaa säännöllistä reittiliikennettä Helsinki-Vantaan lentokentälle.

Lentoasemajohtaja Ville Haapasaari on uudesta tulokkaasta mielissään. Avautuvat reitit kasvattavat koko kentän matkustajamäärää.

– Näyttää tosi hyvältä. Meillä on ollut matkustajamäärissä alkuvuoden todella voimakasta kasvua. Tullaan menemään reippaasti yli 18 miljoonan matkustajan, mikä on meidän uusi ennätys, Haapasaari kertoo.

Viime vuosina taloudessa on eletty kovia aikoja ja halpalentoyhtiöt ovat vetäneet puoleensa jatkuvasti enemmän matkustajia. Liikennetekniikkaan perehtyneen WSP Finlandin johtajan Jorma Mäntysen mukaan syy piilee erityisesti reittivalikoimassa.

– Halpalentoyhtiöt ovat tuoneet uutta tarjontaa, joka taas on luonut uutta kysyntää. Kohtuulliset lippujen hinnat herättävät myös mielenkiintoa lähteä tutustumaan uusiin kohteisiin, Mäntynen kuvailee.

Kolmen sortin lentoyhtiöitä

Eurooppalaiset lentoliikennemarkkinat muuttuivat rajusti, kun halpalentoyhtiöt tulivat kuvioihin 90-luvun puolivälissä. Ensimmäisinä tilaisuuteen tarttuivat Ryanair ja Easyjet.

Blue Air perustettiin Romaniassa vuonna 2004. Nykyään yhtiö on matkustajamääriltään kotimaansa suurin: sen siivillä kulkee vuosittain vajaat viisi miljoonaa matkustajaa. Finnairin kyytiin nousee puolestaan vuosittain noin 11 miljoonaa ihmistä. Halpalentoyhtiöt ovat pakottaneet vanhempia liikennöijiä uudistumaan.

– Perinteiset verkostolentoyhtiöt tulevat säännellystä maailmasta, jossa lipuilla on korkeat hinnat. Niiden on kilpailun takia täytynyt karsia tarjoilujaan ja tehdä niistä maksullisia oheispalveluja, Mäntynen kertoo.

Helsinki-Vantaan johtaja Ville Haapasaari, Blue Airin reittikehitysjohtaja Vlad Christescu ja Romanian suurlähettiläs Razvan Rotondu
Ville Haapasaari, Blue Airin reittikehitysjohtaja Vlad Cristescu ja Romanian Suomen-suurlähettiläs Razvan Rotundu.Markku Rantala / Yle

Nykyään monet verkostolentoyhtiöt saavatkin oheispalveluista tuottoja, jotka kompensoivat lippujen hinnanalennuksia. Halvimpien ja perinteisimpien lentoyhtiöiden lisäksi kansainvälisillä kentillä kurvailee hybridiyhtiöitä.

Mäntynen nimeää sellaisiksi muun muassa AirBalticin ja Norwegianin. Ne asettuvat ääripäiden väliin esimerkiksi kanta-asiakasohjelman tai mannertenvälisen reittivalikoiman avulla.

Edullisilla liikennöitsijöillä on oma logiikkansa

Halpalentoyhtiöt testaavat kysyntäänsä eri reiteillä ja jäävät liikennöimään niillä, jotka osoittautuvat kannattaviksi.

Helsinki-Vantaan kentän tuorein kokeilija Blue Air uskoo uuden yhteytensä menestykseen. Helsingin ja Bukarestin välisiä matkoja on jo varattu yli odotusten, ja jos tahti jatkuu hyvänä, yhtiö saattaa lisätä lentoja Suomeen.

Edes runsaat matkustajamäärät eivät aina ole halpalentoyhtiöille riittävä peruste pitää tiettyjä reittejä tarjolla. Liikennöinti on monin verroin kannattavampaa Keski-Euroopassa kuin Pohjolassa.

– Suomi on periferinen maa, täältä on pitkät etäisyydet moniin Keski- ja Etelä-Euroopan kohteisiin. Vaikka halpalentoyhtiön kone on täynnä, se ei välttämättä ole yhtä hyvä bisnes kuin lyhyiden matkojen lentäminen Keski-Euroopassa, Mäntynen sanoo.

Tästä syystä jotkut halpalentoyhtiöt siirtävät koneensa muualle Eurooppaan kokeiltuaan ensin onneaan Suomessa. Verkostoyhtiöiden reittivalikoimat sen sijaan muuttuvat harvemmin, vaikka jokin kohde ei tuottaisikaan kunnolla.