Juna kulkee ja kaupunki kasvaa kehäradan varrelle – tulevaisuudessa joukkoliikenne keskittyy raiteille

Yhä useampi työmatka taittuu kehärataa pitkin. Rakennuslupia seudulla nuijitaan läpi, kunhan uusien asuinalueiden kaavoittamiselta ehditään.

Kehärata
Matkustajia P junassa
Antti Kolppo / Yle

Ihmiset virtaavat sydämenmuotoisella kehäradalla kuin veri suonistossa. Vantaan asemilta junan kyytiin nousee lähes puolet enemmän matkustajia kuin ennen kehäradan avaamista, selviää HSL:n teettämästä raportista (siirryt toiseen palveluun).

Valtaosa junalla kulkevista on työmatkalaisia, mutta lentoaseman kohdalla vaunut täyttyvät ja tyhjenevät matkustajista lentolaukkujen rullien säestämänä.

Erityisesti pääkaupunkiseudun ulkopuolelta tulleet lentomatkustajat ovat olleet tyytyväisiä uuteen junayhteyteen.

– Nyt on helppo tulla Tampereelta junan kanssa lentokentälle, lomamatkalla oleva Antti Tamminen sanoo.

Antti Tamminen
Uusi junayhteys on helpottanut erityisesti muualta Suomesta tulleiden kulkemista lentokentälle.Antti Kolppo / Yle

Joukkoliikkenne raiteiden varaan

Ensisijaisesti kehäradalla on tiivistetty seudun kaupunkirakennetta ja pyritty saattamaan työpaikat lähemmäs asukkaita. Lentoaseman liittäminen radan yhteyteen on ollut pikemminkin hyvä lisäpalvelu.

Lisääntynyt junalla matkustaminen selittyy pitkälti joukkoliikennejärjestelmän uudistuksella. Uudistuksen myötä pääkaupunkiseudun liikennöintiä on pyritty siirtämään yhä enemmän raiteille. Kehärata ja sen poikittain kulkeva bussilinja ovat osa Helsingin seudun joukkoliikenteelle rakennettevaa runkolinjaa, joka yhdistää siihen liittyvän verkostomaiset linjat.

Alueet radan varrella kasvavat kovalla vauhdilla. Esimerkiksi radan varrelle nouseva Kivistön asuinalueen asukasmäärä on kasvanut lähes neljänneksellä kehäradan avauduttua.

Kehäradan varrelle on jo rakennettu 7000 asuntoa ja lähes tuplasti on kaavailtu lisää, sanoo HSL:n joukkoliikennejärjestelmien ryhmäpäällikkö Juha Puolitaival.

Asuntojen mukana toivon mukaan alueelle siirtyvät myös työpaikat. Vuoteen 2025 mennessä radan varressa sijaitseville Myyrmäen, Kivistön, Aviapoliksen, Koivukylän ja Tikkurilan suuralueille odotetaan syntyvän lähes 30 000 työpaikkaa (siirryt toiseen palveluun).

Kehärata lentoaseman asemalaituri
Yhä useampi matkustaja kulkee lentokentälle linja-auton sijaan junalla.Antti Kolppo / Yle

Aikatauluissa pysymättömyys huolettaa

Kehäradan alkutaipaleen kangertelu aikataulujen kanssa on saanut ihmiset suhtautumaan siihen varauksella, mikä on näkynyt myös asiakastyytyväisyyskyseilyissä. Riskiä lennolta myöhästymiseen ei haluta ottaa.

– Jos lennolle olisin lähdössä, ottaisin taksin. Niin paljoa en luota tähän, Kaisa Lehtimäki naurahtaa junamatkallaan.

Juha Puolitaival kertoo kehäradan junien täsmällisyydessä olleen kahden vuoden aikana paljon ongelmia, mikä on vaikuttanut asiakkaiden tyytyväisyyteen. Syksyllä voimaan astuvien aikataulumuutosten on tarkoitus korjata ilmenneet ongelmat.

Lisävuoroja ei ole näköpiirissä

Vaikka junalla on entistä helpompi saapua lentoasemalle, ihmiset toivovat lisää vuoroja päivän molempiin päihin. Tällä hetkellä aikaisin lähteville tai myöhään saapuville lennoille ei junalla pääse, vaan on turvauduttava muihin kulkuvälineisiin.

Esimerkiksi alun perin luvattu (siirryt toiseen palveluun) kello yhden jälkeen yöllä kulkeva junavuoro on toiminnassa vain perjantaisin ja lauantaisin.

Matkustajamäärät ovat yöaikaan niin vähäisiä, ettei lisävuorojen lisääminen olisi järkevää, Puolitaival kertoo. Jos matkustajia ensimmäisille ja viimeisille junavuoroille tulee lisää, se otettaisiin huomioon vuoroja suunniteltaessa.

– Tällä hetkellä ollaan vielä kaukana tilanteesta, missä yöliikenteen lisääminen olisi tarpeellista.