"Jonot hedelmöityshoitoihin ovat urbaani legenda" – Lääkäri kumoaa vanhan harhaluulon

Hedelmöityshoitojen määrä julkisessa terveydenhuollossa on noussut ennätyslukemiin.

hedelmöityshoito
vauva
AOP

Arviolta joka viides raskautta toivova pari kohtaa jossain vaiheessa tahatonta lapsettomuutta. Heistä yhä useampi saa apua lapsettomuuteensa julkisesta terveydenhuollosta.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreen tilaston (siirryt toiseen palveluun) mukaan vuosittain aloitetaan noin 14 000 hedelmöityshoitoa. Julkisen terveydenhuollon osuus on siitä lähes puolet. Se on enemmän kuin kertaakaan 2000-luvulla.

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Osastonylilääkäri Helena Tinkanen Tampereen yliopistollisen sairaalan Hormoni- ja lapsettomuuspoliklinikalta kumoaa puheet pitkistä hoitojonoista.

– Ainakin omalta kohdaltani voin sanoa, että se on urbaani legenda. Me olemme pystyneet hoitamaan asiat viimeiset 10 vuotta todella mallikkaasti. Meillä on hyvä tilanne, eikä ole jonoja.

Naistentautien yksiköihin lapsettomuustutkimuksiin tullaan lähetteellä, yleensä noin vuoden kestäneen raskausyrityksen jälkeen. Julkisessa terveydenhuollossa naisen lapsettomuushoitojen ikäraja on noin 40 vuotta

– Kun lähete tulee, niin kolmen kuukauden sisällä pystymme tarjoamaan ensimmäisen käynnin, jolloin tehdään tarvittavat tutkimukset. Jos tilanne on hyvin selkeä, hoidot pyritään aloittamaan heti, Helena Tinkanen kertoo.

Julkisella puolella hoito halvempaa

Julkisen puolen lapsettomuushoitojen etu on niiden hinta. Yksityisklinikoilla hoidoista täytyy varautua maksamaan tuhansia euroja.

– Taloudellinen epävarmuus on yksi merkittävä tekijä ja myös se, että julkisella sektorilla kapasiteetti hoitaa on lisääntynyt. Esimerkiksi Helsingissä pystytään tekemään enemmän hoitoja kuin aikaisemmin, osastonylilääkäri Helena Tinkanen sanoo.

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Hoitojen tulokset ovat parantuneet laboratoriotekniikan kehittyessä.

– Julkisen puolen arvostuskin on varmasti noussut. Uskon, että siellä ollaan siirtymässä liukuhihnahoidoista yksilölliseen hoitamiseen. Potilaan näkökulmasta se olisi toivottavaa, sanoo Minna Wikström.

Hän toimii valtakunnallisen lapsettomien yhdistyksen, Simpukan (siirryt toiseen palveluun) hallituksen puheenjohtajana.

Yli 2000 vauvaa hedelmöityshoidolla

Yhä useampi hedelmöityshoito johtaa iloisiin vauvauutisiin. THL:n mukaan vuonna 2015 hedelmöityshoidoista syntyi noin 2570 lasta, mikä on hieman enemmän kuin edellisvuonna.

Toivoa potilaille siitä, että nyytti on mahdollista saada.

Minna Wikström
Minna Wikström
Minna WikströmJani Saikko / Yle

– Se on kaikkien lapsettomien kannalta tärkeä tieto. Se antaa toivoa potilaille siitä, että se nyytti on mahdollista saada, Minna Wikström sanoo.

Hän muistuttaa, että hoidoissa on alueellisia eroja ja parannettavaakin löytyy.

– Täytyisi olla enemmän henkistä tukea ja sen pitäisi olla osa hoitopolkua. Hoidot ovat kuitenkin henkisesti raskaita ja voivat kestää vuosikausia.