Pala Atlantin pohjaa kainuulaisessa metsässä – Jormuan ofioliitti on ainutlaatuinen koko maailmassa

Kajaanin Jormua on tiettävästi vanhin paikka maailmassa, missä muinaisen merenpohjan kerrostumien poikkileikkaus on selkeästi nähtävissä.

geologia
Kalliossa näkyy kaksi kairausreikää.
Jormuan ofioliitti on lähes kaksi miljardia vuotta vanha.Kimmo Hiltunen / Yle

KajaaniPaljas kalliopinta pilkistää esiin mättäiden keskeltä metsässä Kajaanin kaupungin ja Paltamon kunnan rajalla. Tavallinen kulkija ei välttämättä tiedä näkevänsä jotain ainutlaatuista.

Kainuun kallioperän erikoisuuden, lähes 1,9 miljardia vuotta vanhan Jormuan ofioliitin löytöpaikka (siirryt toiseen palveluun) (Geologian tutkimuskeskus) on helpommin havaittavissa kuin moni kuvittelee.

– Onneksi tämä on sattunut sellaiseen paikkaan, että tiet ovat vieressä. Tänne on helppo päästä eikä tarvitse pitkin metsiä kulkea ja pusikoissa rymytä niin kuin normaalisti kivihommissa tehdään, kertoo paltamolainen kiviharrastaja Jorma Niemi.

On geologinen ihme, että meillä on säilynyt kappale muinaista merenkuorta.

Kari Strand

Ofioliitti on valtameren kuoren kappale, joka on siirtynyt maankuoren revetessä ja tulivuoritoiminnan seurauksena kauas syntypaikaltaan. Tarina kuulostaa aika villiltä.

– Sitä se on ollut myös todellisuudessa. Kappaleet ovat siirtyneet maankuoren liikkeiden mukana paikasta toiseen, ja vanha merenpohja sattui vain nousemaan tässä kohdassa ylös maanpinnalle, Niemi sanoo.

Maailman vanhinta maanvaippaa

Geologian tutkimuskeskuksesta vastikään eläkkeelle jäänyt geologi Asko Konttinen on tutkinut Jormuan ofioliittia uransa aikana ainakin kymmenen vuoden ajan. Ensimmäiset julkaisut siitä tehtiin 1980-luvun loppupuolella.

– Melkein jokaisesta vuorijonosta löytyy ofioliitteja, mutta ne ovat noin 600 miljoonaa vuotta nuorempia kuin Jormuan ofioliitti. Näin vanhat ofioliitit ovat hyvin harvinaisia.

Paljas kallio metsän keskellä.
Jormuan ofioliittin löytöpaikka sijaitsee Kajaanin kaupungin ja Paltamon kunnan rajalla.Kimmo Hiltunen / Yle

Jormua on tiettävästi maailman vanhin paikka, missä muinaisen merenpohjan kerrostumien poikkileikkaus on yhä nähtävillä.

– Jormuassa harvinaisin asia on se, että siellä on 1 950 miljoonaa vuotta vanhaa, kaikkialla mannerten ja meren kuoren alla olevaa maanvaippaa eli manttelia. Kaikki kivet maapallolla ovat peräisin vaipasta. Missään muualla ei tunneta yhtä vanhaa vaippaa kuin Jormuassa, Konttinen sanoo.

– Se koostuu samoista kivistä, joita löytyy Atlantin valtameren pohjasta tänä päivänä esimerkiksi Islannin eteläpuolella, missä syntyy merellistä kuorta, jatkaa Oulun yliopiston Thule-instituutin johtaja, tutkimusprofessori Kari Strand.

Ei voisi kuvitella, että harmaan kallion pohjalla ja kyljessä on aivan erinäköisiä kiviä.

Jorma Niemi

Tummien syväkivien ja tulivuorikivien alue Kajaanin Jormuan ja Paltamon Leppikosken välillä on noin 20 kilometriä pitkä ja viisi kilometriä leveä. Aurinkoisena kesäpäivänä Jormuan paljas kalliopinta näyttää lähinnä vain harmaalta, pohtii kiviharrastaja Jorma Niemi.

– Kerrostuneisuus ei näy tässä ehkä niin hyvin kuin tuolla parin kilometrin päässä, mutta tämä on vanhin paikka. Geologian tutkimuskeskus on tehnyt tässä aikoinaan koekairauksia niin kuin rei'istä näkyy.

"Annetaan sen pysyä ainutlaatuisena esimerkkinä"

Ofioliitteja löytyy Kainuusta Outokummun alueelle saakka ulottuvana ketjuna. Niiden mineraalirikastumat ja malmikivet kiinnostavat muun muassa kaivosyhtiöitä. Jormuan ofioliitti on herättänyt myös aivan toisenlaista mielenkiintoa. Tutkijat muun muassa Australiasta, Yhdysvalloista ja Isosta-Britanniasta ovat käyneet tutustumassa ofioliittiin Kajaanin Jormualla.

– On geologinen ihme, että meillä on säilynyt kappale muinaista merenkuorta, kiinnostus liittyy lähinnä siihen. Siitä voidaan ottaa näytteitä, tutkia sitä ja miettiä sen syntyä. Se kannattaa säilyttää ja on ajateltu, että sieltä ei hirveästi haettaisi näytteitä. Annetaan sen pysyä ainutlaatuisena esimerkkinä, sanoo tutkimusprofessori Kari Strand Oulun yliopistosta.

Kaksi kairausreikää kalliossa.
Kallion pinnassa on useita kairausreikiä. Jormuan ofioliitti kiinnostaa tutkijoita ympäri maailmaa.Kimmo Hiltunen / Yle

Strandin mukaan kallioiden tutkiminen on yleensä hieman vaikeaa, koska maaperä peittää suurimmat osat kallioista.

– Kallio tulee esille vaarajaksoissa ja muutamissa korkeimmissa paikoissa. Niitä voi havainnoida, mutta monessa paikassa kalliota ei ole edes esillä. Siinä mielessä Jormua on hyvä paikka, koska se on nähtävissä kalliopintana.

Missään muualla ei tunneta yhtä vanhaa vaippaa kuin Jormuassa.

Asko Konttinen

Jormuan ofioliitista on viety kivenmurikoita Paltamon Kivesvaaran laelle avattuun kivipuistoon (siirryt toiseen palveluun). Puistossa on esillä lähes 40 kivilajia, jotka kertovat Suomen geologisesta kehityksestä.

– Suomi on erikoinen alue, koska täällä näkyy lähes koko vanha historia maapallon alkuvaiheista. Varsinkin itäisessä Kainuussa, Kuhmossa, kivet ovat koko Euroopan vanhimpia. Kainuun geologia avaa aikaikkunan 3 800 miljoonasta vuodesta 1 900 miljoonaan vuoteen maapallon kehityksestä, tutkimusprofessori Kari Strand kertoo.

Kiviharrastaja Jorma Niemi metsässä kallion päällä.
Paltamolainen kiviharrastaja Jorma Niemi pitää Kainuuta kivilajien aarreaittana.Kimmo Hiltunen / Yle

Paltamolainen kiviharrastaja Jorma Niemi katselee ympärilleen metsässä. Hän pitää Kainuuta varsinaisena kivilajien aarreaittana.

– Kivipuistossa näkee hyvin, miten kainuulaiset kivet ovat erilaisia. Tämän harmaan kallion, maailman vanhimman merenpohjan pohjalla ja kyljessä on aivan erinäköisiä kiviä. Pitää vain olla avoin mieli, osata katsoa ja tutkia kiveä, että mitä erikoista tässä on, Niemi kertoo hymyillen.