Asiantuntijat YIT:n ja Lemminkäisen liitosta – "Euroopassa tarvitaan leveämpiä hartioita"

Yritykset perustelevat fuusiotaan muun muassa hallintokustannusten leikkaamisella ja kilpailukyvyn kasvattamisella Pohjois-Euroopan markkinoilla.

Fuusiot ja yrityskaupat
Kerrostalon rakennustyömaa.
Ismo Pekkarinen / AOP

Aalto-yliopiston rakennustekniikan apulaisprofessori Antti Peltokorpi pitää Lemminkäisen sulautumista YIT:hen järkevänä tekona. Yhdistymisen avulla yhtiön näkyvyys ja painoarvo kasvavat. Se taas parantaa menestymismahdollisuuksia Pohjois-Euroopan markkinoilla ja lisää työnantajan kiinnostavuutta osaajien silmissä.

Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Sami Pakarisen mukaan fuusion osapuolet tukevat hyvin toisiaan. YIT on painottunut asuntorakentamiseen, Lemminkäinen puolestaan infrastruktuuriin.

– Taustalla on selvästi ajatus, että kun haetaan isompia markkinoita Euroopasta, tarvitaan leveämpiä hartioita, Pakarinen sanoo.

Rakentamisen tuotantotalouteen erikoistunut Peltokorpi hahmottelee yhdistymisen luovan neljänlaisia synergiaetuja.

– Pääkonttorin ja tukitoimintojen ylläpidosta syntyviin kiinteisiin kuluihin saadaan säästöjä ja jo aiemmin keskenään samantyylisiä hankkeita tehneiden työntekijöiden osaaminen ja oppiminen kertaantuvat.

Uusi, suuri rakennusyhtiö pystyy myös hallinnoimaan toimitusketjujaan entistä paremmin, mikä helpottaa hankintoja ja materiaaliostoja.

– Ison toimijan voi olla helpompi saada pysyviä kumppanuuksia ja se pystyy ehkä myös neuvottelemaan hintoja halvemmiksi, Peltokorpi sanoo.

Viimeisenä Peltokorpi lisää, etteivät rakennusyhtiöiden investoinnit tutkimukseen ja kehitykseen ole olleet kovin suuria suhteessa alan kokoon. YIT:n ja Lemminkäisen tapauksessa fuusio saattaa muuttaa tilannetta.

– Yhdistymisen jälkeen voidaan ehkä käyttää enemmän resursseja tutkimukseen ja kehittää kokonaan uusia tuotteita.

Kilpailua riittää kotimarkkinoillakin

Markkinoiden suhtautumista fuusioon Peltokorpi ei osaa arvioida. Alalla toimii jo yhdistymisen jälkeistä YIT:tä suurempia ruotsalaisyrityksiä, joiden kansainvälistä asemaa fuusioitunut YIT ei välttämättä kykene uhkaamaan.

Suomessa kahden suurimman rakentajan yhdistyminen luo markkinoille uudenlaisen toimijan, mutta Sami Pakarinen muistuttaa, että alan pienet ja keskisuuret yritykset ovat viime aikoina nousseet pontevasti.

– Muutaman kymmenen miljoonan liikevaihdot on saatu nousemaan sataan tai pariinsataan miljoonaan. Kotimaisiakin haastajia siis on, mutta kun Euroopan markkinoille lähdetään, sitä ei voi tehdä pienellä organisaatiolla, Pakarinen toteaa.