Viinakaupan uutuuden synnytys vaatii pipettipuuhaa ja maistelua

Alkoholijuomien kehittely lähtee ideasta, joka syntyy joskus karamellista, joskus auringonlaskusta. Oikeaa makua rakennetaan pipetillinen kerrallaan laboratoriossa.

alkoholijuomat
Keltaista ja viherää juomaa laseissa.
Tiia Korhonen / Yle

Ennen kuin alkoholijuoma saadaan myyntiin Alkon hyllylle, on takana pitkä kehitystyö. Juomasekoituksia suunnitteleva Harri Huuska on nähnyt, minkälaisia juomia Suomessa on vuosien saatossa juotu ja kuinka nopeasti trendit muuttuvat. Huuska työskenteli pitkään baarimikkona ruotsinlaivalla.

– 1980-luvulla myytiin San Francisco -nimistä drinkkiä ämpäritolkulla, ja vuosikymmenen lopulla taas pelkkää olutta. Ennen 1980-luvun loppua olutta ei ollut baaritiskeillä lainkaan, tiskeiltä myytiin ainoastaan cocktaileja, Huuska muistelee.

Tänä päivänä tilanne on jokseenkin tasan.

– Ginipohjaisia cocktaileja tuntuu olevan paljon, mutta suosittuja ovat myös lonkerot, siiderit ja oluet.

Huuska tekee tuotekehittelyä Pramia Oy:lle, joka on eteläpohjalainen viinatehdas. Miehen näpeistä on lähtenyt muun muassa hopeatoffeen makuinen juomasekoitus.

– Hopeatoffeekaramelli tuli silloin takaisin ja siitä tuli idea, että pitäisikö tästä tehdä snapsi, Huuska kertoo.

Päärynäkonjakista tuli päärynälonkeroa

Uusien juomasekoituksien kehittely on tarkkaa työtä. Makuja testataan laboratoriossa lisäämällä sekoitukseen pipeteillä erilaisia raaka-aineita. Työhön kuuluu olennaisesti myös kehitteillä olevan juoman maistelu.

– Tätä työtä ei voi yksin tehdä, täytyy olla raati maistamassa. Aluksi maistelemassa ovat tehtaan työntekijät, myöhemmin tarjotaan omalle lähipiirille, niin saadaan erilaisten ihmisten mielipiteitä.

Harri Huuska aloitti juomasekoitusten tekemisen jo baarimikkona työskennellessään. Laivalla sai alkunsa muun muassa päärynälonkero.

– Kokeilin laittaa lonkeron sekaan hieman päärynäkonjakkia. Myöhemmin, kun juomaa kehiteltiin tehtaalla, siihen lisättiin väriksi vihreää, että saatiin päärynämäinen juoma. Ruotsinlaivan baaritiski oli otollinen paikka testailuille, koska siellä oli niin paljon erilaisia juojia.

"Miksei puhuta lähijuomasta?"

Elintarviketeollisuusliiton vuoden suomalainen elintarvike -kilpailun finalisteista yksi oli Kelkka-juomasekoitus, jota myös Huuska on ollut suunnittelemassa. Vaikka voitto meni nyhtökauralle, Huuska pitää finaaliin pääsyä edistyksellisenä.

– Suomessa puhutaan paljon lähiruuasta. Miksei puhuta myös lähijuomasta? On paljon pieniä panimoita, viinitiloja ja muita paikallisia liikkeitä, joita kannattaa tukea.

Kelkka-juomassa piilee erityinen hienous: pullo on sataprosenttisesti kierrätettävä ja se valmistetaan suomalaisista kierrätysmuovipulloista oman tuulivoimalan energialla.

Inspiraatiota aamuvarhaisesta

Maun lisäksi tuotteelle on tärkeää keksiä myös mieleenpainuva nimi. Vallaton, Kelkka tai San Francisco – nimen on oltava iskevä. Joskus nimi tosin miltei keksii itse itsensä.

– Laivalla eräs asiakas tarkoitti tilata vodka–spriten, mutta ei muistanut miksi sitä kutsutaan ja tilasi sitten juoman nimeltä savolainen. Taisi olla nautittuna muutama savolainen liikaa, Harri Huuska nauraa.

– Legenda tästä jäi kyllä elämään. Siitä lähtien vodka–sprite tunnettiin sillä laivalla savolaisena.

Uuden juomasekoituksen idea voi syntyä mistä vaan, esimerkiksi aamuauringosta.

– Tosin auringonnousut ja -laskut on jo tehty. Täytyy nousta aamuviideltä seuraavaksi, jos varhaisen aamun tunnelmasta syntyisi uusi idea.