Viljelijä pitäisi kiinni glyfosaatista – ProAgria: Kiistellyn torjunta-aineen täyskielto olisi katastrofi

Osa glyfosaattivalmisteista kiellettiin keväällä. Lohtajalaisviljelijältä meni siinä tehokkain torjunta-aine.

glyfosaatti
Juolavehnää rypsipellossa.
Juha Kemppainen / Yle

EU kielsi keväällä 13 glyfosaattivalmistetta, koska niissä olevan POEA-apuaineen epäillään aiheuttavan syöpää. Vielä on mahdollista, että muutkin glyfosaatit kielletään. Euroopan komissio käsittelee valmisteen hyväksyttävyyttä vielä tänä kesänä tai viimeistään syksyllä.

Glyfosaatin aiheuttamasta syöpäriskistä ei ole maailmalla yksimielisyyttä. Maailman terveysjärjestön WHO:n syöväntutkimuslaitoksen IARC:in tutkimuslaitoksen mukaan syöpäriski on olemassa, kun taas Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen EFSA:n lausunnon mukaan glyfosaatti ei aiheuta syöpää.

ProAgrian mukaan täyskielto olisi katastrofi viljelylle, sillä se heikentäisi satoa merkittävästi, sanoo kasvinsuojelun valtakunnallinen huippuosaaja Juha Sohlo. Osittainen kielto jätti markkinoille yhä käyttökelpoisia glyfosaatteja viljelykäyttöön. Lisäksi nyt kiellettyjen aineiden käytössä on vuoden siirtymäaika.

Sohlo sanoo, että kaikissa kasvinsuojeluaineissa on riskinsä, mutta aineet on tutkittu hyvin, ja oikein käytettyinä ne ovat turvallisia. Myös korvaavia aineita glyfosaatille on, mutta yhtä tehokasta valmistetta Sohlo ei tiedä.

Glyfosaatti tappaa kaiken vihreän. Sillä lopetetaan monesti säilörehunurmia ja juolavehnän vaivaamia kasvustoja. Sohlon mukaan kyse on merkittävästä perusaineesta maanviljelyssä:

– Sen varaan lasketaan aika paljon etenkin heinämäisten rikkakasvien torjunnassa. Satotasojen menetystä tulee varmasti, jos aine kielletään kokonaan, sanoo Sohlo.

Juolavehnää rypsipellossa.
Juolavehnää pellossa.Juha Kemppainen / Yle

Lohtajalainen Tapani Orjala viljelee ohraa, kauraa ja rypsiä. Hän on käyttänyt pelloillaan aina erilaisia glyfosaatteja rikkakasvien torjuntaan. Orjalalta löytyy useampia valmisteita, joukossa myös yksi niistä, joiden käyttö loppuuu siirtymäajan jälkeen. Se on ollut aineista tehokkain ja antanut enemmän pelivaraa olosuhteiden kanssa:

– Jos tehot laskevat, täytyy olla tarkempi siinä, että käsittelyaika on otollinen. Sitä kautta päästään riittävään tehoon, muuten se on turhaa hommaa, sanoo Orjala.

Kun aine tehoaa riittävästi, peltolohko selviää muutaman vuoden ilman vaikeita rikkakasveja.

Roundup Max -kasvintorjunta-aine.
Kuvassa näkyvää Roundup Maxia saa käyttää vielä 31.3.2018 saakka, mutta sitä ei voi enää ostaa.Juha Kemppainen / Yle

Jos glyfosaatti kiellettäisiin kokonaan, hyvän sadon saaminen hankaloituisi Orjalan mukaan selvästi. Vuorottelulla ja vaihtoehtoisilla menetelmilllä voi vaikuttaa rikkakasvien määrään, mutta vain vähän.

Eri kasvit kestävät rikkakasvustoa eri tavoin: pahiten kärsisi ohra. Kaura kestää paremmin, mutta sen laatu voi kärsiä. Muitakin vaikutuksia olisi: kuivausaika pitenee, jos sato on epäpuhdasta, ja se taas lisää kustannuksia.

Toki viljely ilman torjunta-aineita on mahdollista, kuten luomupellot osoittavat. Määrät vain jäävät pienemmiksi, uskoo Orjala.

Hän uskoo myös käsittelyn glyfosaateilla olevan turvallista, kun sen tekee oikein:

– Minäkin ymmärrän sen, etteivät kasvustoon ruiskuttaminen ja varsinkaan pakkotuleennuttaminen ole todellakaan eettisesti hyväksyttäviä keinoja, sanoo Orjala.

Glyfosaattien täyskielto olisi kova pala:

– Pahin pelkohan on, että ne kielletään kaikki. Jos ei aivan täysin korvaavaa tuotetta ole, niin kyllä sitten pitää olla huolissaan viimeistään, ja vähän jo nyt, pohtii Orjala.

Artikkelia korjattu 21.6. klo 9: Poistettu ja-sana WHO:n perästä kohdassa "Maailman terveysjärjestön WHO:n syöväntutkimuslaitoksen IARC:in". IARC on siis WHO:n alainen laitos.