Bakteereja tappavat virukset kiinnostavat nyt tutkijoita – faageista haetaan vastusta antibioottiresistenssille

Faagiterapia voi olla tulevaisuuden täsmälääke myös ihmiselle, uskoo Jyväskylän yliopistossa kalojen virusterapiaa tutkiva Lotta-Riina Sundberg.

bakteerit
Mikroskooppikuva faagista ja bakteerista.
Mikroskooppikuva näyttää E. coli-bakteeria infektoivan vihreän faagin. Kuva: Miika Leppänen / Jyväskylän yliopisto.

Bakteereja tappavista viruksista eli faageista haetaan kovaa vauhtia vastalääkettä antibiooteille vastustuskykyisiksi tulleiden bakteerien torjuntaan. Jo sata vuotta sitten löydetyt faagit ovat nousseet uudelleen esille superbakteerien yleistyessä.

Faagiterapia onkin kuin luonnon oma keino hävittää tauteja aiheuttavat bakteerit.

– Faagit ovat bakteereita infektoivia viruksia eli ne ovat bakteereiden loisia. Ne kiinnittyvät isäntäbakteerin pinnalle ja laittavat oman perimäaineksensa bakteerin sisälle, jolloin bakteeri saa virusinfektion eli rupeaa tuottamaan pelkästään uusia faageja, kertoo akatemiatutkija Lotta-Riina Sundberg Jyväskylän yliopistosta.

Lopulta alkuperäinen bakteeri kuolee. Faagien hienous piileekin siinä, että ne tuhoavat vain taudinaiheuttajabakteerit, toisin kuin esimerkiksi antibiootit, jotka tappavat aina myös muita bakteereja.

Faagit jäivät antibioottien jalkoihin

Faagit keksittiin jo sata vuotta sitten, mutta ne unohdettiin antibioottien yleistyessä toisen maailmansodan oloissa. Nyt faageista toivotaan vaihtoehtoa antibiooteille.

– Maailman terveysjärjestö WHO on jo julistanut, että elämme antibioottien jälkeistä aikaa. Antibioottiresistenssi lisääntyy kovalla vauhdilla ympäri maailmaa, mikä on kasvava ongelma lääketieteessä ja eläinten hoidossa.

Tutkija Lotta-Riina Sundberg
Akatemiatutkija Lotta-Riina Sundberg.

Jyväskylän yliopistolla faagikäsittelyä on tutkittu kaloilla. Syykin on selvä: kalanviljely on keskeinen keino tuottaa laadukasta proteiiniravintoa yhä kasvavalle ihmispopulaatiolle.

– Aina kun eliöitä pidetään isoissa tiheyksissä, esimerkiksi kalanviljelyssä tai maataloudessa, pääsee näihin ympäristöihin taudinaiheuttajia. Isossa tiheydessä bakteerit pitää torjua mahdollisimman tehokkaasti, jotta ne eivät pääse leviämään epidemioiksi, Sundberg kuvaa.

– Jos ajatellaan vaikkapa kalanviljelylaitosta, faageja voitaisiin siellä laittaa ihan sinne veteen, jolloin faagi tuhoaa pelkästään taudinaiheuttajabakteerit, eivätkä eläimet sairastu, hän sanoo.

Kalankasvatuslaitoksilla asti yliopiston menetelmää ei ole vielä kokeiltu, mutta laboratorissa tulokset ovat olleet hyviä.

– Kehitystyötä ja lainsäädäntötyötä on edessä vuosikausiksi, mutta näkisin, että tulevaisuudessa faagiterapia on ihan käypä vaihtoehto tautien hoidossa myös ihmisillä. Faagiterapiaa tutkitaan tällä hetkellä paljon myös lääketieteen sovelluksiin, Sundberg sanoo.