2-vuotias poika sai pikkuveljiä – lakimuutos aiheutti ison sotkun: Perhe joutui antamaan kirjallisen selvityksen, mitä äiti tekee päivisin

Lakimuutos rajasi noin 5 500 lapsen päivähoidon 20 tuntiin viikossa. Säästöt ovat jääneet murto-osaan tavoitteesta.

päivähoito
Monikkoperheen isä Marko Oikarainen 3-vuotiaan esikoisen Ollin ja 1-vuotiaiden kaksospoikien Aleksin ja Topiaksen kanssa.
Monikkoperheen isä Marko Oikarainen 3-vuotiaan esikoisen Ollin ja 1-vuotiaiden kaksospoikien Aleksin ja Topiaksen kanssa.Juha Korhonen / Yle

KOUVOLA Omakotitalon ovikello soi. Oikaraisen perheen 3-vuotias Olli-poika tulee avaamaan oven. Sen jälkeen hän juoksee takaisin sisälle, ja isä Marko tulee tervehtimään tulijoita. Tervehtimään konttaavat myös perheen kaksospojat Aleksi ja Topias.

Isä esittelee pojat, mutta varmistaa ensin päässä olevasta syntymämerkistä, kummasta pojasta on kyse. Tavallisesti perheen äiti Heli on kotona hoitamassa kaksosia, mutta nyt hän on päässyt omille asioilleen, kun Markon sisko on auttamassa lastenhoidossa.

Olli ei ollut vielä ehtinyt täyttää kahta vuotta, kun nyt vuoden vanhat kaksospojat Aleksi ja Topias syntyivät. Perheelle uusi varhaiskasvatuslaki (siirryt toiseen palveluun) ja sen myötä subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen kolahti kohdalle välittömästi sen tultua voimaan elokuussa 2016.

– Kaksosten syntymän jälkeen alustavasti Ollille myönnettiin tämä lakisääteinen minimi eli 20 tuntia viikossa päivähoitoa, kuvailee Marko Oikarainen.

Perheelle 20 tuntia oli liian vähän. Hoitoajan nostamisesta sopivalle tasolle tulikin melkoinen taistelu, joka jatkuu edelleen.

Jatkuvia selvityksiä

Ensin kaupungille oli toimitettava kirjallinen anomus siitä, miksi pidempää hoitoaikaa tarvitaan. Sillä Ollille myönnettiin päivähoitopaikka kello 15:een saakka, mikä oli isän työrytmin kannalta ongelmallista.

Jos ei tiedä, mitä äiti tekee kolme kuukautta vanhojen kaksosten kanssa, niin pidän sitä kyllä hyvin ihmeellisenä.

Marko Oikarainen

Perheellä ei myöskään ole käytössä perinteistä tukiverkostoa. Markon vanhemmat asuvat Rovaniemellä, ja Helin iäkäs äiti asuu Lemillä. Helillä ei ole sisaruksia, ja Markon ainoa sisarus asuu Turussa.

– Oli tarkoitus, että minä vien Ollin päiväkotiin ja haen töistä päästyäni. Jotta saimme hoitoaikaa jatkettua kello 16:een saakka, piti antaa erillinen selvitys, että mitä äiti tekee iltapäivisin, koska ei pääse hakemaan vanhempaa lasta kotiin, selittää Marko Oikarainen.

– Jos ei tiedä, mitä äiti tekee kolme kuukautta vanhojen kaksosten kanssa, niin pidän sitä kyllä hyvin ihmeellisenä, Marko Oikarainen kummastelee.

Isä kaksoset sylissään
Juha Korhonen / Yle

He kirjoittivat kaupungille, että jos äiti on hakemassa Ollia hoidosta kävellen, vauvat ovat vaunuissaan. Olli täytyy tulla hakemaan ja pukemaan sisältä, jolloin äiti joutuu kantamaan vaunukopat päiväkotiin sisälle, jos vauvat itkevät. Jos taas äiti hakee Ollin autolla, on molempien vauvojen turvakaukalot kannettava pysäköintipaikalta yksitellen sisälle päiväkotiin, jotta pääsee pukemaan ja hakemaan Ollin.

Perhe antoi selvityksen ja sai määräaikaisesti hoidon iltapäivään kello 16:een saakka. Joulukuussa oli tehtävä uusi hakemus keväälle. Jälleen erillisen keskustelun jälkeen laajempi hoitoaika myönnettiin, mutta vain määräaikaisena toukokuun loppuun.

Ei "hoitoautomaattia"

Kouvola on yksi niistä kaupungeista, jotka ottivat käyttöönsä päivähoito-oikeuden rajauksen. Kaupungilta kerrotaan, ettei pidempiin hoitoaikoihin ole olemassa mitään automaattia eikä kaksosten tai kolmosten syntyminen automaattisesti tarkoita kokopäiväistä hoitoaikaa.

– Perheet ovat erilaisia, ja läheisverkot ynnä muut ovat erilaisia. Meillä se keskustelu käydään vanhempien kanssa ja todennäköisesti tällainen laajennettu varhaiskasvatus myönnettäisiin, arvioi Kouvolan kaupungin varhaiskasvatuspäällikkö Helena Kuusisto.

Perheet ovat erilaisia ja läheisverkot ynnä muut ovat erilaisia.

Helena Kuusisto

Päivähoito-oikeuden rajaus koskee Kouvolassa 300–400 lasta, joista noin kolmannekselle on haettu pidempää hoitoaikaa. Jos perhe kokee, että päivähoito helpottaa elämää tai se on hyödyllistä lapsen kehityksen ja kasvun kannalta, joustoa kaupungin mukaan yleensä myönnetään. Toisaalta päivähoidon sijaan tuki voi olla perheelle jotain muutakin, kuten lapsiperheiden kotipalvelua tai perhetyötä.

– Arvion päivähoidon tarpeesta tekevät vanhemmat, ja neuvottelu käydään päiväkodin johtajan kanssa. Siinä ei tarvita mitään lausuntoja, vaan se keskustellaan kunkin perheen tilanteen mukaan, sanoo varhaiskasvatuspäällikkö Helena Kuusisto Kouvolan kaupungilta.

Säästöt kaukana tavoitteesta

Ennen varhaiskasvatuslain muutoksia kaikilla lapsilla on ollut oikeus kokoaikaiseen hoitoon, mutta nyt laki antaa kunnille mahdollisuuden rajata oikeuden 20:een tuntiin viikossa niissä perheissä, joissa ainakin toinen vanhemmista on päivät kotona. Päivähoito-oikeuden rajaamisen taustalla on hallituksen säästötavoite (siirryt toiseen palveluun).

Yhteensä säästöjä arvioitiin syntyvän noin 10 800 lapsen varhaiskasvatusoikeuden muutoksen myötä, jolloin vuosittaisetkokonaissäästöt olisivat noin 62 miljoonaa euroa. Kuntaliitto arvioi säästön maltillisemmin.

– Jos kaikki kunnat olisivat lähteneet toteuttamaan rajausta, olisi säästö voinut olla ehkä noin puolet hallituksen tavoitteesta eli noin 30 miljoonaa. Nyt säästöä kertyy ehkä noin 8 miljoonaa koko maassa. Ei tällä ole merkittäviä kustannusvaikutuksia, sanoo erityisasiantuntija Jarkko Lahtinen Suomen Kuntaliitosta.

– Säästöjä syntyy henkilöstökustannuksista, mutta suoraan ei voida osoittaa, että säästöt ovat syntyneet nimenomaan siitä, että päivähoito-oikeutta on rajattu, perustelee varhaiskasvatuspäällikkö Helena Kuusisto Kouvolan kaupungilta.

Joustoa annetaan matalalla kynnyksellä

Kouvolan lisäksi esimerkiksi Jyväskylä, Lappeenranta, Vantaa, Lahti ja Oulu ottivat käyttöön päivähoidon oikeuden rajauksen. 77 kuntaa sen sijaan päätti jättää rajauksen käyttämättä. Näin tekivät esimerkiksi Tampere ja Espoo.

Todellisuudessa varhaiskasvatusoikeus kokopäiväisestä 20:een tuntiin viikossa muuttui noin 5 500 lapsella koko maassa. Heistä noin 2 600:lle haettiin laajempaa hoitoaikaa.

– Kynnystä laajennetulle palvelulle on pidetty matalana, eikä laajoja perusteluja tarvita, kertoo erityisasiantuntija Jarkko Lahtinen Suomen Kuntaliitosta.

Ei tällä ole merkittäviä kustannusvaikutuksia.

Jarkko Lahtinen

Kouvolassa päätös tehdään aina määräaikaisena, koska tarve muuttuu ja lapset kehittyvät. Monikkoperheen isä pitää perustelua huonona.

– Lapset kasvavat tämän puolen vuoden aikana ensin nollasta kuuteen kuukauteen, sitten kuudesta kuukaudesta vuoteen ja puoleentoista vuoteen. Siinä varmasti jokainen voi kuvitella, mitä tämä kasvaminen tuo tullessaan, että helpottaako se elämää. Minun kokemukseni mukaan vielä tässä vaiheessa se ei ole helpottanut, tokaisee Marko Oikarainen.

Määräaikaisuus tuntuu vanhemmista kuormittavalta, koska asia pyörii mielessä koko ajan.

– Asia on edessä taas syksyllä. Toivoisi, että joka kerta ei jouduttaisi tällaiseen vääntöön vaan asia olisi selvä. Meillä vanhempina on nyt tärkeintä keskittyä lastenhoitoon ja -kasvatukseen. Minun täytyy keskittyä työhön ja kokonaisuutena siihen, että me voimme hyvin ja meidän lapsemme voivat hyvin, sanoo Marko Oikarainen.

Monikkoperheet tarvitsevat kokopäiväistä hoitoa

Oikaraisten tapaus ei ole tavaton ja ainutkertainen niissä perheissä, joissa on kaksosia tai kolmosia.

– Vastaavista on ilmoitettu meille ympäri Suomea. On pyydetty apua ja neuvoa, kun täysipäiväistä hoitoa ei ole myönnetty tai joustoa on saatu vain vähän, kertoo Suomen Monikkoperheet ry:n toiminnanjohtaja Ulla Kumpula.

Yhdistyksen mielestä pelkästään sen, että perheessä on kaksoset tai kolmoset, pitäisi olla peruste kokopäiväiselle hoidolle. Verkkosivuilla on lausunto (siirryt toiseen palveluun), jota perheet ovat voineet hyödyntää hakiessaan 20:ta tuntia pidempiä hoitoaikoja viikossa.

Vastaavista on ilmoitettu meille ympäri Suomea. On pyydetty apua ja neuvoa, kun täysipäiväistä hoitoa ei ole myönnetty.

Ulla Kumpula

Monikkoperheessä kokoaikaisen hoidon tarpeet liittyvät siihen, että perheessä on monta samanikäistä, perushoitoa vaativaa vauvaa tai pikkulasta. Useamman kuin yhden lapsen saaminen kerralla kuluttaa perheen voimia, ja monikkovanhemmat kokevat itsensä stressaantuneiksi useammin kuin muut perheet. Kotona oleva vanhempi ei vauvojen tai kuljetusongelmien vuoksi pääse viemään tai noutamaan vanhempia sisaruksia päivähoidosta kesken päivän.

Oikaraiset eivät vielä tiedä, saako Olli kokoaikaisen hoitopaikan syksyllä.

– Alun perin kun saatiin Ollille ensimmäinen hoitopätkä sinne viime vuoden loppuun, niin siinä luki, että keväästä 20 tuntia viikko. Siitä käytiin uudet neuvottelut tälle keväälle. Jännityksellä odotan syksyä, että mikä päätös tulee olemaan, tuumaa Marko Oikarainen.

Kaksosten on tarkoitus aloittaa päivähoito vuodenvaihteessa, kun perheen äiti palaa töihin.