Saako kivistäkin kiinnostavia? Jalokivillä ja jättiläisillä voi houkutella turistivirtoja

Kallioperä on usein hyödyntämätön matkailuvaltti. Paltamossa uskotaan korukivien sekä kivimatkailun voimaan ja toivotaan, että mahdollisuudet hoksattaisiin muuallakin Kainuussa.

geologia
Kivi.
Kalliota Paltamon Kivipuistossa.Kimmo Hiltunen / Yle

PaltamoKiviharrastus on pitkään ollut Suomessa suhteellisen pienen piirin ajanvietettä. Lapsuuden kivi-innostus on saattanut lopahtaa viimeistään peruskoulun maantiedon tunneilla, eivätkä kivenmurikat enää aikuisena kiehdo.

Tätä ajattelua halutaan murtaa Paltamossa, missä kivimatkailua kehitetään innolla.

Siihen tarvitaan tarinoiden, tosien tai kuvitteellisten, voimaa. Tätä mieltä on Paltamon kehityspäällikkö Anu Tervonen.

– Kivet kertovat maailman syntytarinan. Jos vähän vihkiytyy aiheeseen, voi olla että se tylsä, kylmä kivi muuttuukin aika eläväksi. Ihmiselämänkin vaiheet näyttävät aika pieneltä kivien rinnalla.

Paltamon Kivesvaaralle avattiin kesäkuun puolivälissä Kivipuisto, jossa on esillä yli 40 geologisesti merkittävää järkälettä. Komealla paikalla vaaran laella seisoo muun muassa Kainuun maakuntakiveä eli vihreäkiveä sekä Jormuan ofioliittia.

Kivi Paltamon kivipuistossa.
Ortokvartsiittia.Kimmo Hiltunen / Yle

Puisto tarjoaa tietoa kivistä ja Kainuun kallioperän historiasta, mutta elämyksellisyys vaatii muutakin. Kivipaaseja tutkiva tulee tutustuneeksi myös tarinaan jättiläisten Paltamosta.

– Kiviin voi liittää niin paljon erilaisia elämyksiä ja tarinoita, jotka taas ovat matkailuvetovoimatekijä, sanoo Tervonen.

Kiviala on ollut viime aikoina pinnalla erityisesti Paltamossa, mutta Tervosen mielestä koko Kainuu voisi erottautua erityisesti matkakohteena ja korukivillään.

– Voisimme olla geomatkailukohde, jossa yhteistyötä tekemällä saataisiin mielenkiintoisia paikkoja. Vahvuuksia tuotteistamalla meillä olisi paljon annettavaa yhdessä, uskoo Tervonen.

Oulun yliopiston geologian professori Kari Strand ja Paltamon kehitysjohtaja Anu Tervonen leikkaavat Paltamon kivipuiston avajaisnauhan.
Paltamossa Kivesvaaran laella sijaitseva Kivipuisto avattiin 15.6.2017. Osa järkäleistä on tosin ollut paikalla jo 90-luvulta lähtien. Päivi Dahl

Potentiaalia löytyy, sillä Paltamosta on löydetty esimerkiksi harvinaista korukiveä, nuummiittia. Sen jalostamiseen on perustettu yhtiö, mutta se ei ole vielä aloittanut tuotantoa. Kajaanin ja Paltamon rajalla on puolestaan paikka, missä on maailman vanhinta merenpohjaa, Jormuan ofioliittia.

– Meillähän on Suomussalmella, Puolangan puolella ja Kuhmossakin on paljon rakennuskiviesiintymiä ja uusi tuleminen voisi olla kainuulaisten diabaasien hyödyntäminen.

– Näkisin tämän koko Kainuun vahvuutena, sanoo Anu Tervonen.

Ikivanha, mutta uusi idea

Esimerkiksi kansainvälisille geologeille Suomi on kuin puuhamaa. Fossiileja pohjoisesta on turha etsiä, sillä kallioperä on ajalta, jolloin ei ollut elämää. Pohjois- ja Itä-Suomesta löytyy kallioperää, joka on melkein maapallon syntyajoilta, jopa 3,5 miljardin vuoden takaa.

Etelämpänä, jo Virossa, kallioperä on vain 500 miljoonaa vuotta vanhaa.

– Jokunen vuosi sitten Rokualla oli kansainvälinen geopark-konferenssi. Siellä käytiin muun muassa Manamansalossa, missä on komeaa, noin kaksi miljardia vuotta vanhaa raitaista gneissiä. Muualta maailmasta tulleet olivat aivan haltioissaan, että tämä on heille pyhä paikka, kertoo Geologian tutkimuskeskuksen kuopiolainen geologi Jari Nenonen.

Jalostamatonta mustaa diabaasia.
Kivipaja Rockersin pääraaka-aine, musta diabaasi, näyttää luonnossa arkiselta.Julia Sieppi / Yle

Kiviharrastuksen vähäisyyttä selittääkin kenties se, että tavallisen ihmisen voi olla vaikea hahmottaa kallioiden merkitystä. Nenosen mielestä kivistä ja mineraaleista mielenkiintoista ei tee vain ikä, vaan myös monipuolisuus.

– Ikä on erikoista kansainvälisesti, mutta tavan matkaajalle kivessä ei lue parasta ennen -päivämäärää.

– Kallioperä ei ole vain harmaata ja mustaa kiveä, vaan siihen liittyy monipuolinen kirjo erilaisia kivilajeja ja mineraaleja. Meillä on kultahippuja ja jalokiviä – meillä on olemassa kaikki jalokivet mitä on Afrikan tähti -pelissä, sanoo Nenonen.

Meillä on olemassa kaikki jalokivet mitä on Afrikan tähti -pelissä.

Jari Nenonen

Nenonen uskoo, että geomatkailulle olisi tällä hetkellä kysyntää. Jännittäviä tarinoitakaan ei tarvitse keksiä.

– Täällä on virrannut laavavirtoja, tulivuoret ovat paukkuneet ja on ollut maanjäristyksiä, kun Suomi on ajelehtinut eri paikoissa. Kivilajit ja kallioperä kertovat sen ikivanhan tarinan miten tämä maapallo on syntynyt ja miten elämä on tullut vähitellen.

– Kun tämä osataan kertoa ymmärrettävästi ja hauskasti ihmisille, kyllä se alkaa kiinnostaa, uskoo Nenonen.

Geoharrastus on nosteessa

Suomessa on muutamia tuhansia kiviharrastajia, arvioi Nenonen. Määrää on vaikea arvioida, mutta kivikerhoja löytyy suurimmista kaupungeista. GTK:n kansannäytetoimistoon kivinäytteitä lähettää aktiivisesti vuosittain noin 1 000–1 200 henkilöä.

Nimenomaan kiviin liittyvää matkailua Nenonen arvioi olevan vähän, mutta laajemmin geologiaan, luonnon muotoihin ja maisemiin keskittyvää geomatkailua on enemmän. Suomessa järjestetään myös alan messuja.

Kiviä kivipuistossa Paltamon Kivesvaaran laella.
Harmaat kivet kätkevät uumeniinsa tietoa maan synnystä. Kimmo Hiltunen / Yle

Nenosen mukaan tällä hetkellä kiinnostus kiviä kohtaan on nosteessa, samoin muut luontoon liittyvät harrastukset.

– Se on nyt viimeisen 10 vuoden aikana huomattu, että kiinnostus on lisääntynyt kokoajan. Teemme jatkuvasti toteutuksia erilaisiin kivinäyttelyihin, kivimuseoihin ja muihin.

Rokuan Geopark on tällä hetkellä Suomen ainoa Unescon kansainväliseen verkostoon kuuluva geopuisto, mutta parhaillaan Suomessa on menossa myös kolme muuta hanketta, joilla tähdätään geoparkeiksi. Lisäksi maailman nopeimmasta maan kohoamisesta kertoo Merenkurkun saaristo, joka on Unescon luonnon maailmanperintökohde.

Nyt ei enää tehdä kivestä niin kulturellia, vaan tuodaan esille tarinoita ja sitä mistä kivi on kotoisin.

Sara Vaskivuo

Suomessa on pari sataa muuta kivi- tai geomatkailukohdetta: esimerkiksi kivipuistoja tai kaivosmuseoita. Kiviin ja geologiaan liittyy silti vielä hyödyntämätöntä potentiaalia.

– Geologiaa ei ole käytetty paljon edistämään matkailua. Paltamon kivipuisto on yksi esimerkki siitä, että on tajuttu hyödyntää kivipuistoteemaa, ja sillä pyritään edistämään matkailua.

"Haluamme rikkoa kiven käsityksen rajoja"

Myös paltamolaisen Rockersin yrittäjä Sara Vaskivuo uskoo tarinoiden voimaan. Vaskivuon ja Jussi Sonnisen yritys valmistaa erilaisia tuotteita kotimaisesta kivestä. Vuonna 2016 perustetun kivipajan toiminta lähti juhlavasti käyntiin, kun Rockersilta tilattiin Slush Helsinki- ja Slush Tokio -tapahtumien pääpalkinnot.

Pian kainuulainen kiviosaaminen näkyi korvakorujen muodossa myös muun muassa linnan juhlissa. Vaskivuo uskoo, että muotokieli ja kivien taustatarinat kiinnostavat.

Ikä on erikoista kansainvälisesti, mutta tavan matkaajalle kivessä ei lue parasta ennen -päivämäärää.

Jari Nenonen

Esimerkiksi Rockersin pääraaka-aine, Absolut black -kivi eli musta diabaasi, on louhittu talvisodan keskeisen paikan, Raatteen tien maastosta.

– Sillä on todella historiallinen tausta Suomen itsenäisyydelle. Voidaan sanoa, että se on sotilaiden kivi: yhtä sisukas ja kestävä. Absolut ocean eli serpentiniitti taas on pala maapallon vanhinta merenpohjaa.

Rockers-kivipajan yrittäjät Jussi Sonninen ja Sara Vaskivuo.
Rockers-kivipajan yrittäjät Jussi Sonninen ja Sara Vaskivuo uskovat, että kivestä on moneksi. Julia Sieppi / Yle

Pohjois- ja Itä-Suomen kallioperä on jopa 3,5 miljardia vuotta vanhaa. Eteläisemmästä Euroopasta ei samanlaisia ikivanhoja kivilaatuja löydy. Silti kivien tuotteistamisessa on omat haasteensa.

– Sitä ei ehkä nähdä, kun hienot kivet ovat niin lähellä. Ajatellaan, että sitä löytyy joka paikasta, mutta esimerkiksi eurooppalaiset geologit ovat aivan haltioissaan kun he tulevat Suomen maaperälle.

Vaskivuon mielestä kivien vetovoima on tällä hetkellä nousussa. Kivituote voi olla muutakin kuin makkaraputki tai seinälaatta: esimerkiksi osa auton sisustusta tai asuste.

– Kiveä pystyy käyttämään monipuolisesti ja trendikkäästi ja se on kestävä ja naarmuuntumaton. Yritämme rikkoa kivin käsityksen rajoja, Vaskivuo sanoo.

– Nyt ei enää tehdä kivestä niin kulturellia, vaan tuodaan esille tarinoita ja sitä mistä kivi on kotoisin.

Kivipaja Rockersin toteuttama kiviteemainen tila Kontiomäen shellillä Paltamossa.
Kivi näkyy Paltamossa pian myös Kontiomäen Shellillä Rockers-kivipajan toteuttamassa tilassa. Julia Sieppi / Yle

Lähiaikoina kivipaja avaa kiviteemaisen neuvottelutilan, "Kiviluolan" Kontiomäen Shellille Paltamoon. Käytännössä tila on kivillä sisustettu ruokailusali, joka on samalla kainuulaisten yritysten mainospaikka.

Vaskivuo iloitsee, että kiviteema näkyy Paltamossa nyt monella tavalla.

– Paltamo on rikas kallioperältään. Täällä on todella paljon erilaisia kiviä. Kun se brändätään ja tuotteistetaan oikein, siitä saadaan tosi hyvä.

Lue lisää:

Pala Atlantin pohjaa kainuulaisessa metsässä – Jormuan ofioliitti on ainutlaatuinen koko maailmassa

Nostaako harvinainen kivilaji alan uuteen nousuun? "Kivi on jopa kullan arvoista"

Raatteen tie koruina mukana Linnan juhlissa: "Kivestä voi tehdä lähes mitä vain"