Mursimme juhannuksen suurimmat myytit – harrastetaanko seksiä, syödäänkö makkaraa, juodaanko viinaa?

Kokosimme listan tunnetuimmista juhannusmyyteistä. Asiantuntijat paljastavat kuinka moni pitää paikkansa.

juhannus
Kuvituskuva miehestä, joka grillaa sateessa.
Yle Uutisgrafiikka

Myytti 1 ”Juhannuksena ryypätään kirkasta viinaa”

Totta ja tarua.

Pitkäripaisen ovi käy tiuhaan juhannuksen alla, sillä Alkon myynti kasvaa liki 70 prosenttia tavalliseen kesäviikkoon verrattuna.

Suomalaiseen juhannusjuhlaan kuuluu paitsi syöminen niin myös juominen. Muutama vuosikymmen sitten kassissa kilisi kirkas viina, nyt juomatavat muuttuneet.

– Kirkas viina voi kilistä siellä muiden joukossa, mutta kaikkea muuta on kirkasta viinaa enemmän, sanoo Alkon tuoteviestintäpäällikkö Taina Vilkuna.

Tällä vuosituhannella kuohuviinien kulutus on tuplaantunut ja samppanjan kulutus nelinkertaistunut.

Hyllyiltä viedään valko- ja roseeviinejä, mutta ylivoimaisesti suosituin myyntipiikki on akvaviitilla.

– Silloin kun saadaan uusia perunoita ja silliä, halutaan myös nauttia akvaviittia. Myyntimäärät ovat toki pieniä, mutta juoman suosio nousee juhannuksena huippuunsa, Vilkuna kertoo.

Alkoholijuomien vuoden myyntihuippu on joulu, silloin ostetaan sekä itselle että lahjaksi. Juhannus on joulun jälkeen toiseksi vilkkain alkoholin myyntisesonki.

Makkaroita

Myytti 2 ”Koko Suomi syö grillimakkaraa”

Totta.

Edes räntäsade ei saa suomalaisten pallogrillejä sammumaan. Ja mikäpä lämmittäisi yöttömässä yössä paremmin kuin höyryävän kuuma grillimakkara.

Grillimakkara ilmestyi ritilöille 1970-luvulla täyttämään lenkkimakkaran ja nakin väliin jäävää tyhjiötä.

Grillikaudella Suomessa myydään liki 15 miljoonaa kiloa makkaraa. Kuumimmillaan grillit ovat kesäkuussa, jolloin kauden menekistä kolmannes toimitetaan kauppojen kylmäaltaisiin.

– Tänä kesänä siipikarjan ja kasvisten suosio näkyy myös grillimakkaroissa. Lisäksi mausteiset ja runsaasti lihaa sisältävät rouheat makkarat ovat kasvattaneet suosiotaan, sanoo toiminnanjohtaja Riitta Stirkkinen Lihatiedotuksesta.

Pelastusrenkaita

Myytti 3 ”Juhannuksena hukutaan”

Totta.

Valitettavaa, mutta totta.

– Toistaiseksi tilastojen mukaan ei ole sellaista juhannnusta, jolloin kukaan ei olisi hukkunut, kertoo Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliiton toiminnanjohtaja Kristiina Heinonen.

Vuodet eivät kuitenkaan ole veljiä keskenään. Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliiton tilastot ulottuvat 1970-luvun alkuun.

Synkimpinä vuosina pinnan alle on juhannuksena painunut parikymmentä henkeä. Vuonna 2014 oli nollavuosi lähellä, hukkuneita tilastoitiin yksi.

Suomalainen ei aina huku sepalus auki soutuveneestä. Myös uimiseen liittyvät hukkumiset sekä rannalta veteen putoamiset näkyvät tilastoissa.

Eniten ihmisiä hukkuu heinäkuussa – hukkumisten määrä on onneksi jatkuvasti pienenemään päin.

Sydämiä

Myytti 4 ”Lempi leiskuu – lapsia tehdään”

Totta ja tarua.

Yötön yö ja kesällä lisääntyvä valon määrä saavat hormonit hyrräämään. Väestöliiton tutkimusprofessori Osmo Kontula kertoo, että tuolloin aistimme havaitsevat herkemmin ympäristöstä kiinnostavia asioita.

– Lisäksi median kautta luodaan odotuksia siitä, että kesällä ja juhannuksena pitäisi tapahtua jotain kiinnostavaa, ja silloin pitäisi olla myös seksiä useammin.

Nykypäivän tilastoissa ei näy syntyvyyspiikkiä yhdeksän kuukauden päästä juhannuksesta.

Kontulan mukaan on opittu ehkäisemään ja nykyään seksin harrastaminen on vähemmän aktiivista kuin menneinä vuosikymmeninä – elämä on muuttunut kiireisemmäksi.

Onko tutkija huolestunut, ettei edes suviyö saa lempeä roihahtamaan?

– Kyllä se olisi tärkeää, että suomalaiset olisivat toistensa lähellä ja koskettelisivat toisiaan. Parisuhteessa olevat suomalaiset rakastelevat keskimäärin kerran viikossa, mutta osuuko se kerta juhannukseen, niin sitähän emme tiedä.

Autoja

Myytti 5 ”Vuoden pahimmat ruuhkat”

Totta.

Ei ole juhannusruuhkan voittanutta. Tietyillä tieosuuksilla menijöitä on enemmän kuin kaistat vetävät ja se todistetaan joka kesä Liikenneviraston tieliikennekeskuksissa.

– Helsinki-Heinola välillä liikennettä on 70 prosenttia normaalipäivää enemmän. Myös Jyväskylän pohjoispuolella, valtatie nelosella ruuhka jatkuu. Lisäksi valtatie 5 Mikkeliin päin ruuhkautuu, koska liikennettä on kaksinkertainen määrä, liikennekeskuspäällikkö Juha Alikoivisto luettelee.

Perinteisesti kylmähermoisuutta on koeteltu myös Turun saaristoon matkaavilta. Tänä juhannuksena ensi kertaa tositoimissa on uusi lautta Parainen-Nauvo välillä ja sen toivotaan jouduttavan matkaa vesiteitse.

Autoilijat noudattavat samaa rytmiä juhannuksesta toiseen. Startti on mitä todennäköisimmin juhannusaattoa edeltävänä torstaina iltapäivällä. Paluuliikenne ruuhkautuu sunnuntaina, vaikka osa jää juhannuksesta kesälomalaitumille maakuntiin.

Sadepilviä

Myytti 6 ”Juhannuksena sataa vettä, räntää tai lunta”

Totta ja tarua.

Sosiaalisessa mediassa jaetut kuvat räntäliepareista orvokkiruukussa jäävät mieleen. Ja toppatakin moni pakkaa juhannuskuormaan, koska niin monena vuonna se on osoittautunut tarpeelliseksi.

Viimeisen reilun viidenkymmenen vuoden aikana joko räntää tai lunta on satanut juhannuksena 19 kertaa.

Luonnollisesti pohjoisessa useammin kuin etelässä. Tilastojen mukaan lunta tuli vuonna 1986 mm. Porvoossa ja Jyväskylässä.

– Suomen kesä on tunnetusti vähäluminen, naurahtaa Ylen meteorologi Matti Huutonen.

Huutonen lisää, että keskikesän juhla on juhannukselle jokseenkin harhaanjohtava nimitys, sillä varsinainen keskikesä – ja lämpimin kesäsää, on Suomessa heinäkuun puolivälissä.

Paras lämpöjakso ja pitkät valoisat vuorokaudet eivät siis osu samalle jaksolle.

Juhannuksen sää on oikukas, koska juhannus osuu kohtaan, jolloin säätyyppi vaihtuu kesäisemmäksi.

Sama pätee jouluun – usein todellinen talvi alkaa vasta joulun jälkeen.