1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kalat

Lohille etsitään reittiä voimalaitosten ohi – Näin pikkusinteille pujautetaan lähetin vatsaan

Lähetin paljastaa lohenpoikasen uintireitit. Tietoa tarvitaan, kun kaloille suunnitellaan vaellusreittejä voimaloiden ohi.

Riina Huusko leikkaa nukutettua kenttäoloissa kalaa, johon sijoitetaan pinei akustinen lähetin tutkimusta varten 14.6.2017.
IIjoella on kesäkuun aikana istutettu nuoria lohenpoikasia, joiden vatsaan on asetettu pieni lähetin.

YLI-II Iijokivarren keskijuoksulla toteutetaan tänä kesänä poikkeuksellista tutkimusta. Siinä selvitetään, miten jokeen istutettavat parikymmensenttiset lohenpoikaset, eli smoltit, käyttäytyvät saapuessaan yläjuoksulta voimalapadoille.

Periaatteessa vesivoimalat eivät estä kaloja pääsemästä alajuoksulle – ne pystyvät uimaan turbiinien läpi, eikä kuolleisuuskaan nouse suureksi.

– Mutta eivät ne kalat voimalan läpi mielellään ui, varsinkaan sen jälkeen, jos ovat jo yhden turbiinin läpi uineet, kertoo luonnonvarakeskuksen tutkija Riina Huusko, joka selvittää ryhmänsä kanssa Iijokivarressa kalojen liikkeitä.

Yläjuoksulle jääminenkään ole kalojen tulevaisuuden kannalta hyvä juttu. Siellä niitä vaanivat petokalat, mikä lisää istutuskalojen kuolleisuutta.

Lähetin ommellaan vatsaan

Tutkimusryhmä on jo kesän alussa asentanut Iijokeen seurantalaitteita, joiden avulla voidaan kartoittaa kalojen uintireittejä. Sitä varten kalat täytyy kuitenkin varustaa vajaan sentin mittaisilla lähettimillä.

Istutettavat kalat on tuotu kalanviljelylaitokselta joessa oleviin sumppuihin tottumaan uuteen ympäristöönsä. Kuva: Risto Degerman / Yle

Lähettimien asennus tapahtuu tekemällä smoltin vatsaan pieni viilto, josta lähetin sujautetaan paikalleen. Haava ommellaan kiinni ja kala siirtyy heräämöön odottelemaan varsinaista siirtoa jokeen.

Haavat parantuvat yleensä muutamassa viikossa.

– Kalan ajatuksiahan ei tiedä, mutta kokeellisissa tutkimuksissa tämän kokoisilla lähettimillä ei ole havaittu eroja, että lähetin vaikuttaisi kalan kasvuun tai käyttäytymiseen, Riina Huusko kertoo.

Kasvatuskalojen tutkimusta

Istutettavat kalat on tuotu paikalla kalankasvattamosta ja ne vapautetaan jokeen voimalaitosten yläpuolisessa vesistössä.

Kalojen vatsaan ommelluista lähettimistä tulevat signaalit otetaan vastaan jokeen upotetuilla vastaanottimilla. Kuva: Iijoen otva -hanke, Mirko Laakkonen

Huuskon tutkimuksissa selvitetäänkin nimenomaan sitä, miten kalankasvattamoista yläjuoksuille ja mahdollisten kutupaikkojen läheisyyteen istutettavat kalat pääsevät vaeltamaan merelle. Tutkimustiedon pohjalta voidaan miettiä keinoja alasvaelluksen helpottamiseksi.

Toinen juttu ovat kalojen nousuportaat, joissa yritetään helpottaa aikuisten kalojen paluuta yläjuoksun kutupaikoille.

– Rakennetuilla joilla vaeltamisen pitää toimia kumpaankin suuntaan. Muuten se ei oikein toimi, jos tavoitteena on saada kala lisääntymään yläosan kutualueilla.

Vaelluskalojen palauttamisyritys

Iijoen kalatutkimus liittyy laajempaan alueen kuntien, vesivoimayhtiön ja valtion yhteiseen otva-hankkeeseen (siirryt toiseen palveluun), jolla pyritään usean vuoden aikana selvittämään muun muassa vaelluskalojen palauttamisen mahdollisuuksia.

Lähettimillä varustettujen kalojen liikkeista saadaan tarkka tuloste. Kuva: Iijoen otva -hanke, Mirko Laakkonen