Tämä tiedetään kiinteistöverouudistuksesta: Suomi pilkottaisiin 6 000 alueeseen ja päivittyvät markkinahinnat pohjaksi?

Ison kiinteistöveroremontin pohja alkaa hahmottua. Vero määräytynee jatkossa nykyistä markkinaehtoisemmin.

kiinteistövero
taloja porvoossa
Nykyjärjestelmän ongelmana pidetään sitä, että kiinteistöveron määrä ei vastaa rakennuksen todellista arvoa.Ismo Pekkarinen / AOP

Miltä kuulostaa, että kiinteistövero määräytyisi vuonna 2020 näin:

Yksi: Suomi jaetaan osin postinumeroalueiden pohjalta 6 000 hinta-alueeseen.

Kaksi: Jokaiselle 6 000 hinta-alueelle määritellään oma kiinteistöverohinnastonsa, joka pohjautuu nykyistä selkeämmin alueella kiinteistöistä maksettuihin markkinahintoihin. Hinnasto päivitetään vuosittain vastaamaan markkinatilannetta, eli alueilla tapahtuvat muutokset otetaan huomioon.

Kolme: Erilaiset kiinteistöt jaettaisiin seitsemään luokkaan eri käyttötarkoitusten mukaan, eli asuintaloille, liikekiinteistöille ja voimalaitoksille olisi jatkossakin eri verohaarukkansa.

Neljä: Järjestelmä olisi läpinäkyvä, eli jokainen voisi tutkia hinta-alueiden tietoja nettiin avattavassa kansalaispalvelussa.

Viisi: Kaikki tämä olisi pohjatietoa verottajalle ja poliitikoille. Poliitikot päättäisivät jatkossakin, minkä suuruista kiinteistöveroa kussakin kunnassa peritään.

Järjestelmä on vasta rakenteilla

Edellä kuvattu on Maanmittauslaitoksen tämänhetkinen ajatus kiinteistöveroremontin eli ammattikielellä sanoen maapohjien arvostamisjärjestelmän uudistuksen pohja-ajatuksesta.

Maanmittauslaitos avasi suunnitelmiaan järjestelmän pohjasta maanantaina valtiovarainministeriön järjestämässä seminaarissa. Työ on kuitenkin vielä pahasti kesken ja tähtää vasta vuoteen 2020.

– Tämä vuosi suunnitellaan järjestelmää ja ensi vuosi rakennetaan, kertoo Maanmittauslaitoksen projektipäällikkö Ari Tella.

Päällimmäinen tarkoitus on, että verojärjestelmän pohjana olevat verotusarvot vastaavat nykyistä paremmin markkinahintoja. Tällä pyritään läpinäkyvyyteen ja tasa-arvoisuuteen. Nykyjärjestelmän ongelmana pidetään sitä, että kiinteistöveron määrä ei vastaa rakennuksen todellista arvoa.

Tämä johtaisi ainakin verotusarvojen ja todennäköisesti myös kiinteistöveron nousuun siellä missä kysyntäkin on kovinta – eli kasvukeskuksissa. Haja-asutusalueilla puolestaan verotusarvot laskisivat.

Professori: Hollannista mallia

Kiinteistöopin professori Kauko Viitanen Aalto-yliopistosta pitää uudistusta välttämättömänä, ja nostaa esimerkkimaaksi Hollannin. Siellä maan jokaisen 8,5 miljoonan kiinteistön verotusarvo päivitetään joka vuosi, eli verotusarvo vastaa kiinteistön todellista arvoa lähes reaaliajassa.

– Minun käsitykseni mukaan olisi kaikille hyvä, jos saisimme tarkemmat tiedot käyttöön. Se, että markkinat toimisivat paremmin ja aktivoituisivat, toisi kenties lisätuloja sekä verottajalle että kiinteistön omistajalle, Viitanen sanoo.

Viitanen huomauttaa, että kiinteistövero koskee tälläkin hetkellä enemmän kaupunkeja. Hän pitää outona järjestelmää, jossa omistaja joutuu verolle haja-asutusalueiden käyttämättömistäkin kiinteistöistä, vaikka ne eivät mene mihinkään hintaan kaupaksi.

– Kirjoitimme aiheesta viime syksynä Helsingin Sanomiin artikkelin. Sen perusteella minulle tuli kommentteja, että omistajat joutuvat polttamaan taloja, jotta pääsevät kiinteistöveroista eroon. On se osassa maaseutua aika huono vero.