Teemulle tuli eteen pakkomuutto – osoittautui lottovoitoksi: "Täällä on monta hyvää kaveria ja oma keittiö"

Teemun tarina on osoitus kehityksestä, jossa vammaiset halutaan asuttaa laitosasuntojen sijaan tavallisiin asuinympäristöihin.

kehitysvammaisuus
Teemu omassa huoneessaan.
Teemu esittelee ylpeänä omaa huonettaan.Timo Nykyri / Yle

OuluTeemulla on keittiöllä, wc:llä ja suihkulla varustettu huone, jonka voi sisustaa mieleisekseen omilla kalusteilla ja esineillä. Sellainen on myös kaikilla oululaisen palvelukoti Caritas Mainingin asukkailla. Yhteisissä oleskelutiloissa ruokaillaan ja vietetään aikaa.

19-vuotias Teemu on ehtinyt asua jo useissa palvelukodeissa ennen Maininkiin tuloaan. Hän on sisustanut huoneensa nuorekkaaseen tyyliin. Pöydällä on kaksi tietokonetta, jotka ovat kovassa käytössä.

Teemun huone
Teemun huone on kuin kenen tahansa 19-vuotiaan nuoren.Juha Hintsala / Yle

– Tuo toinen on Apple, Teemu sanoo ylpeänä. Pelaan Simmsiä ja kaikkia Lego-pelejä, myös elokuvia katson paljon.

Teen silloin tällöin nuudeleita, vaikka täällä on joskus oikeinkin hyvää ruokaa.

Teemu

Teemu on tykännyt asua sekä Tahkiksella, että Pateniemen uudessa palvelukodissa. Täällä asukas on oman huoneensa herra, sisään ei tulla ilman lupaa.

– Täällä on monta hyvää kaveria ja minulla on oma keittiö. Teen silloin tällöin nuudeleita, vaikka täällä on joskus oikeinkin hyvää ruokaa. Tahkiksella ruoka oli huonompaa.

Muutto on mahdollisuus  

Oulussa Tahkokankaalla eli Tahkiksella on asuttu laitosmaisuudesta huolimatta kohtuullisen pienissä ryhmissä, kertoo PPSHP:n kehitysvammahuollon tulosalueen sosiaalijohtaja Päivi Lauri.

Jotkut ovat asuneet laitoksessa monta kymmentä vuotta, heille se on ollut koti. Keväällä tapahtunut muutto uuteen kotiin aiheutti huolta muun muassa siitä, miten palvelut järjestetään uudessa paikassa.

Uusin tiloihin muutto on ollut huikea muutos, positiiviseen suuntaan on menty.

Jani Ronkainen

Oulun Pateniemeen avattiin toukokuussa 2017 uusi kehitysvammaisten palvelukoti Caritas Maininki. Pääosa sen asukkaista ja henkilökunnasta siirtyi taloon PPSHP:n Tahkokankaan yksiköstä.

– Oulun Mainingin kohdalla asiakkaat ryhmäytettiin jo täällä Tahkokankaalla, myös tuleva henkilökunta työskenteli täällä. Asukkaille ja omaisille kerrottiin missä mennään ja kaikille järjestettiin muuttovalmennusta.

Palvelukodon käytävä
Mainingin käytävät on maalattu rauhoittavilla väreillä.

– Uusin tiloihin muutto on ollut huikea muutos, positiiviseen suuntaan on menty. Kun Tahkokankaalla asuttiin kuuden neliön asunnossa, niin nyt tilaa on kaksikymmentäkahdeksan neliötä, kertoo palvelukodin johtava ohjaaja Jani Ronkainen.

Aktiviteettejä ja vapaata liikkumista

Maininki tarjoaa tehostettua asumispalvelua haastavasti käyttäytyville kehitysvammaisille kodinomaisessa ympäristössä. Omakotitalossa on viisi neljän asunnon kotiryhmää eli yhteensä 20 asukaspaikkaa ja yhteisiä tiloja.

– Ympäristö on muuttunut ihan valtavasti, me olemme ihan normaalin asutusympäristön välittömässä läheisyydessä. Täällä asukkailla on myös vapaus kulkea, ihmiset voivat liikkua omien kykyjensä mukaan joko yksin tai ohjaajan kanssa, Ronkainen muistuttaa.

Täällä asukkailla on myös vapaus kulkea.

Jani Ronkainen

Päivätoiminta on osa arkea ja aktiivista elämää. Asukkaat voivat osallistua liikuntaharrastuksiin, retkiin ja erilaisiin tapahtumiin joko itsenäisesti tai yhdessä henkilökunnan kanssa. Palvelut ovat palvelukotiasukkaiden hyödynnettävissä ympärivuorokautisesti.

Palvelukoti Mainingin johtava ohjaaja Jani  Ronkainen
Uusi palvelukoti sijaitsee tavallisessa asuinympäristössä, kertoo Jani Ronkainen.Juha Hintsala / Yle

Entistä ei haikailla

Puolentoista kuukauden asumisen jälkeen kukaan ei ole ilmoittanut haluavansa palata takaisin vanhoihin tiloihin.

– Ensimmäisen kahden viikon aikana yksi asukkaista kysyi minulta joka ikinen päivä, että eihän tarvitse muuttaa takaisin. Se kuvaa mielestäni hyvin sitä, että täällä viihdytään.

Ronkainen kertoo, että talon suunnitellut arkkitehti kävi hiljattain tutustumassa valmiisiin tiloihin. Hän halusi kuulla, miten asukkaat ovat reagoineet niihin.

– On tärkeää, että asukkaat pystyvät hallitsemaan ympärillä olevan tilan. Vaikka talo on iso, niin tila on hyvin yksinkertainen. Kun vielä oman kotiryhmän asuintoverit ovat entuudestaan tuttuja, niin se helpottaa olemista. Ajatuksena on, että henkilökunta elää elämää asiakkaiden kanssa heidän kotonaan.

Palvelukodin taulu
Asukkaan maalaus piristää käytävää.Juha Hintsala / Yle

Palvelukodista löytyy mielenkiintoisia yksityiskohtia muun muassa rauhoittavien värien ja pyöristettyjen nurkkien muodossa. Oleskelutilan kodikas takka oli yksi edellytys uuden palvelukodin toiminnalle.

– Tällainen vaatimus tuli kilpailutuksen myötä. Omakotitaloihin kuuluu takka, joten se löytyy myös täältä, sanoo Ronkainen.

Ronkainen muistuttaa, että kaikki vammaiset eivät halua välttämättä asua yksin. Ryhmäkodissa asuminen on sosiaalista, täällä asioita tehdään yhdessä omien tarpeiden mukaan.

– Jos ihminen mökkiytyy omaan huusholliin, niin kyllähän se on iso pala pois elämästä, kun ei olla muiden kanssa tekemisissä.

Oma koti normaaliympäristössä

Valtioneuvosto päätti vuonna 2012 kehitysvammaisten yksilöllisestä asumisesta ja palvelujen turvaamisesta. Päämääräksi asetettiin laitosasumisen lopettaminen vuoteen 2020 mennessä.

Päätöksen mukaan Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin Tahkokankaalla järjestämää kehitysvammaisten laitosmuotoista pitkäaikaisasumista on ajettu vaiheittain alas. Kevään aikana viimeisetkin asukkaat ovat muuttaneet muualle palveluasumisen piiriin.

– Lähtökohtana on, että jokainen asuisi omassa asunnossaan normaalissa asuinympäristössä. Tähän tarvitaan hyvin erityyppisiä asumismuotoja. Palveluntarpeen ollessa hyvin suuri, ovat ryhmäkotityyppiset ratkaisut silloin paikallaan, sanoo sosiaalijohtaja Päivi Lauri.